Kranaatinheittimistö

Ai niin vielä: aihiot ovat perinteisesti tulleet Belgiasta, Saksasta ja Ranskasta. Ruåtsista ja USAsta tuli sutta ja sekulia.

Ihan uteliaisuudesta kun on asiantuntija jolta kysyä, mikä on venäläinen osaaminen näissä metallurgia-asioissa liittyen kanuunoihin ja heittimiin. 82-152mm kalusto, onko laatu ollut hyvää tai huonoa, onko heittoa paljonkin kamppeiden laadussa tullut ilmi?

Ainakin niitä käytetään paljon ja vanhaakin kalustoa on liikenteessä ja käytössä, varmaan 82mm heittimen toisen maailmanpalon aikaisista malleista lähtien.
 
CV ehti kommentoimaan ensin, mutta lisätään vielä, että aikataulua voi kysellä ruotsalaisilta. Itekin näin Boforsin ajoneuvotykin v 2003 ja sarjatykit saatiin Bodeniin jo 2015 alkaen.

On kuitenkin eri asia rakentaa kokonaan uusi järjestelmä automaattilatauksineen kuin nostaa olemassa oleva tykkimalli jokseenkin sellaisenaan olemassa olevan auton päälle. Lähinnä mietin tuliasemaan menoa ja siitä lähtemistä.

Mutta niin se varmaan on että noinkin simppeli hanke ottaisi hyvin matalallakin ambitiotasolla nykymaailmassa tolkuttomasti sekä aikaa että ennen kaikkea rahaa.
 
CV ehti kommentoimaan ensin, mutta lisätään vielä, että aikataulua voi kysellä ruotsalaisilta. Itekin näin Boforsin ajoneuvotykin v 2003 ja sarjatykit saatiin Bodeniin jo 2015 alkaen.
Joskus 1996 eli reilut 20 vuotta sitten Ruotsin pv:ien yli-insinööri Bengt-Erik Grandin esitteli AMOS-palaverissa dumpperitykin, oman ideansa, joka kait oli jo jossain vaiheessa. Joskus vuonna 1998 tms. mokoma jo ampui AMOSin rinnalla Ravlundassa. Tuosta saa vähän aikaperspektiiviä. Tykki ei ole mikään sontakärry suunnittelun, hankinnan tai testauksen osalta, aikaa kuluu olivat resurssit millaiset tahansa.
 
Tietopyynnöt lähti keväällä 2015 ja kauppa oli valmiiksi neuvoteltu seuraavan vuoden keväällä, jolloin Tarkastaja kirjoitti valinnasta julkisuuteen tykkimiesten lehdessä. En itekään paljoa tiedä teollisuudesta, mutta sen verran kuitenkin, ettei uutta tuotetta vuodessa tyhjästä polkaista.
Patrian toimari taas lähti etenemään helpompaa polkua eli lobbaamaan poliitikkoja. Jos ei olis niin tehny, olisi Patrian ollut syytä alkaa etsiä uutta miestä tilalle. Ministerin asia on sitten sanoa ostetaanko tällä periaatteella vai ei. Tällä kertaa onneksi ei.
Olen antanut itselleni kertoa, että speksit pyrittiin asettamaan niin, ettei Patria pysty vastaamaan. Asia oli tärkeä ja kiireellinen joten ei ollut aikaa alkaa taas vuosikausien kiukuttelukierteeseen. Kyllä lypsävälle lehmälle joskus raja tulee vastaan.
 
Herää kysymys onko sitä tykkiosaamista muutoin kuin varaosien tuottamiseen

Osaamista voi olla, mutta onko halua? Toimiva johto on voinut linjata asian siten, että liiketoiminnasta jätetään pelaamaan se osa, joka tuottaa hilloa. Kenties valmiin tykin tuottaminen ei tuota voittoa oloissa, joissa on eletty...käytetyn tavaran markkinat menneinä vuosikymmeninä ovat asettaneet tietyn pohjahinnan ja uuden kaluston on ollut vaikea löytää halukasta maksajaa.

Eli tuotanto ja osaaminen on kohdistettu artikkeleihin, joilla tehdään rahaa - voittoa.

Tuossa yllä kuvattu pelitapa, jossa tehtaan johto kuiskuttelee poliitikoille "oikeasta ratkaisusta" on sitä ihtiään.

Puolustusvoimien kaikkinaisen suorituskyvyn kehittäminen ja ylläpitäminen ei onnistu, jos poliitikoille jää mahdollisuus iskeä tahmatassulla oma jälkensä hankintalinjoihin. Määrärahat ovat sen verran rajalliset, ettei mihinkään humppaamiseen ole varaa.
 
Ai niin tämä on heitinlanka. Tuotetaanko Suomessa vielä joskus kranaatinheittimiä kotimaiselle asiakkaalle? Ja jos niin millaisia ja koska? Onko merivoimat edelleen kiinnostunut niistä Nemo-veneistä?

Ja mitä Krh-TeKa tekee Tykistömuseossa (nykyinen Museo Militaria)? Sinnehän on perinteisesti roudattu lähinnä käytöstä poistettua kalustoa. Onko kyseinen yksilö kenties jäänyt yli sodan ajan Kainuun prikaatin uudelleenorganisoinnissa, joku Patrian proto vai muuten vaan siellä?
 
Ai niin tämä on heitinlanka. Tuotetaanko Suomessa vielä joskus kranaatinheittimiä kotimaiselle asiakkaalle? Ja jos niin millaisia ja koska? Onko merivoimat edelleen kiinnostunut niistä Nemo-veneistä?

Ja mitä Krh-TeKa tekee Tykistömuseossa (nykyinen Museo Militaria)? Sinnehän on perinteisesti roudattu lähinnä käytöstä poistettua kalustoa. Onko kyseinen yksilö kenties jäänyt yli sodan ajan Kainuun prikaatin uudelleenorganisoinnissa, joku Patrian proto vai muuten vaan siellä?

Se Museo Militarian KRH-TEKA on Patrian proto-kappale ei siis PVn
 
Ai niin tämä on heitinlanka. Tuotetaanko Suomessa vielä joskus kranaatinheittimiä kotimaiselle asiakkaalle? Ja jos niin millaisia ja koska?
Jos Suomesta ei löydy öljyä ja timantteja niin epäilen. Vedettäviä heittimiä on tällä hetkellä SA-varastoissa jopa yli tarpeen (mm. 9 putkisten KRHK:n kasvattaminen 12 putkisiksi ilman uusia hankintoja), joten niitä ei tarvitse korvata vuosikymmeniin. Automaattiheittimet taas ovat niin kalliita ostaa kotimaasta, että niihin ei ole varaa vaikka tiedetäänkin niiden suorituskykyä parantava merkitys: hinta ja saatava suorituskyky ei vaan kohtaa kotimaisella tuotannolla.

Onko merivoimat edelleen kiinnostunut niistä Nemo-veneistä?
Rannikkojoukot ovat toki kiinnostuneet, mutta niillä ei ole rahaa niitä hankkia koska Laivasto ei ole kiinnostunut noista.

Ja mitä Krh-TeKa tekee Tykistömuseossa (nykyinen Museo Militaria)? Sinnehän on perinteisesti roudattu lähinnä käytöstä poistettua kalustoa. Onko kyseinen yksilö kenties jäänyt yli sodan ajan Kainuun prikaatin uudelleenorganisoinnissa, joku Patrian proto vai muuten vaan siellä?
Kyseistä casea en tunne, mutta voi olla joko esisarja tai prototyyppisarjan vehje, joka eroaa sen verran sarjavehkeistä että kannata ylläpitää yhtä erikoiskappaletta. Näin on mm. XA-180:n osalta jossa sarjavaunuista eroavia esisarjan vaunuja ei modattu MLU:ssa vaan ne päästettiin eläkkeelle mm. Panssarimuseoon ja RUK museoon.
 
Viimeksi muokattu:
Mikähän Zuzanassa oli niin kauheata, ettei sitä ostettu? Se kai olisi ollut melko edullinen vaihtoehto myös. Ei silti, että K9 olisi jotenkin huono millään tavalla.
 
Tuossa yllä kuvattu pelitapa, jossa tehtaan johto kuiskuttelee poliitikoille "oikeasta ratkaisusta" on sitä ihtiään.

Onneksi meillä ei 1930 -luvulla ollut vielä nykyisenkaltaista poliittista järjestelmää. Muuten olisi ehkä panssarilaivahankinnat toistunu jossain muussa asiassa. Tänään tällainen on arkipäivää lähes kaikissa demokratioissa. Toimiihan se myös toisinpäin: parhaillaan työstetään pitkän kantaman atarvikkeen hankintaa. Kun tulos aikanaan julkaistaan tullaan sitä perustelemaan kotimaisen työn (toimittajan) suosimisella.

Mikähän Zuzanassa oli niin kauheata, ettei sitä ostettu?

Siis silloin vuosituhannen vaihteessa, kun oli kokeiltavana? Eihän se edes ollut meidän "short list" alla, mutta halusi silti mukaan. Huolittiin, koska siten saatiin omia kokemuksia ajoneuvotykistä. Zusanna vastannut hankinnan vaatimuksia, koska oltiin ostamassa panssarihaupitsia. Ei suojaa miehistölle eikä kykene ampumaan kun ajoneuvon rungon suuntaan. Siis hitaampi tulenaloitus, koska ajoneuvotykki joutuu ensin hakemaan sopivan paikan sekä sen jälkeen vekslailemaan keulan ampumasuuntaan. Sama koskee tietysti Patriankin luonnostelemaa ajoneuvotykkiä.
 
Onneksi meillä ei 1930 -luvulla ollut vielä nykyisenkaltaista poliittista järjestelmää. Muuten olisi ehkä panssarilaivahankinnat toistunu jossain muussa asiassa. Tänään tällainen on arkipäivää lähes kaikissa demokratioissa. Toimiihan se myös toisinpäin: parhaillaan työstetään pitkän kantaman atarvikkeen hankintaa. Kun tulos aikanaan julkaistaan tullaan sitä perustelemaan kotimaisen työn (toimittajan) suosimisella.



Siis silloin vuosituhannen vaihteessa, kun oli kokeiltavana? Eihän se edes ollut meidän "short list" alla, mutta halusi silti mukaan. Huolittiin, koska siten saatiin omia kokemuksia ajoneuvotykistä. Zusanna vastannut hankinnan vaatimuksia, koska oltiin ostamassa panssarihaupitsia. Ei suojaa miehistölle eikä kykene ampumaan kun ajoneuvon rungon suuntaan. Siis hitaampi tulenaloitus, koska ajoneuvotykki joutuu ensin hakemaan sopivan paikan sekä sen jälkeen vekslailemaan keulan ampumasuuntaan. Sama koskee tietysti Patriankin luonnostelemaa ajoneuvotykkiä.

Taitaa se nyt sentään olla sirpalesuojattu. Eikä noilla telavehkeilläkään paljon sivulle ammuta. 155 cal 45 vs. 52 cal tietysti saattoi olla yksi tekijä.

155mm_Skh_Zuzana.jpg
 
Taitaa se nyt sentään olla sirpalesuojattu. Eikä noilla telavehkeilläkään paljon sivulle ammuta.

Hyvä korjaus! Taas nähtiin, että ei pitäisi heitellä ulkomuistista...
Vaatimuksena oli tosiaan myös 52 cal putki, jota Zusannassa ei ollut. Rajoitukset sivulle ampumisessa sen sijaan olivat kuten kirjoitin. Tarkkoja lukuja Pz2000:n osalta en enää muista, mutta ainakin K9 kykenee ampumaan joka suuntaan eli se on heti tulivalmis pysähdyttyään.
 
Vastaan tuohon, että enemmän kuin AMOS:ta.
(Ottamatta kuitenkaan mitenkään kantaa)
No kyllä minä sen tiedän. Viestisi informaatio arvo on 0. Ja lisäksi vielä kun leikkelit lainauksen, meni koko alkuperäinen idea kysymyksestä. Että josko et vääristele toisten tekstejä lainauksissa enempää...
 
No kyllä minä sen tiedän. Viestisi informaatio arvo on 0. Ja lisäksi vielä kun leikkelit lainauksen, meni koko alkuperäinen idea kysymyksestä. Että josko et vääristele toisten tekstejä lainauksissa enempää...
Tuolla pikku nuolella pääsee sinun alkuperäiseen tekstiisi. Halusin saada mainituksi, että Nemoja on tosiaan valmistettu enemmän kuin AMOKSIA, (jos joku muu ei sitä tiennyt) mutta tämä todellakin on sitten sivuseikka. Muutoin olen kanssasi samaa mieltä. Tuolla leikkauksellani oli tarkoitukseni painottaa, että kommentoin vain tätä. Ei siis suinkaan ollut ideana vähätellä sinun tekstiäsi. Pahoitteluni, jos sen niin pystyi tuomitsemaan.
 
No kun tämä on Krh-säie, niin voisi mainita että putket Ruotsin Mjölneriin BAE hankkii Slovakiasta

http://www.baesystems.com/en/articl...uro-contract-to-konstrukta-in-slovak-republic

BAE Systems has contracted with Konstrukta-Defence,a.s, a leading defence company in the Slovak Republic that operates as an artillery system design house, to produce barrels for the Swedish Army’s Mjölner mortar system.
Konstrukta will produce 84 120-millimeter barrels to be modified as needed to meet the requirements for the Mjölner system, which is being integrated on Swedish Army CV90 Infantry Fighting Vehicles. Deliveries will commence in December 2017, continuing through July 2020. The steel for the barrels will be supplied by ZTS Metalurg, a Slovak-based manufacturer.

BAE Systems has also established relationships with several Slovak companies to offer the Commander SK radar system, a high performance long- and medium-range mobile or semi-static three-dimensional air surveillance radar. This programme will deliver a modern capability to the Slovak armed forces and deliver significant value to Slovak industry.

“BAE Systems has a proven track record of partnering with local companies to not only meet the short-term needs of our customers, but to establish long-term, lasting relationships that develop new opportunities for growth and investment,” said Tommy Gustafsson-Rask, vice president and general manager of BAE Systems Hägglunds, the prime contractor for Mjölner integration on the CV90s.
 
Vuonna 2000 tuli Suomen SPH-projektin tiimoilta käytyä ZTS:n tehtailla Dubniza nad Vahomissa: jumalattoman suuri USSR-tyylinen kompleksi, johon malmijunat ajoivat sisään ja toisesta päästä tuli Zuzana. Terästehdas oli osa samaa. Myös Konstruktan 98 mm:n (= alle 100 mm:nä niiden määriä ei tarvitse raportoida konventionaalisten aseiden rajoitussopimusten puitteissa) heittimiäkin :rolleyes: nähtiin.
 
Myös Konstruktan 98 mm:n (= alle 100 mm:nä niiden määriä ei tarvitse raportoida konventionaalisten aseiden rajoitussopimusten puitteissa) heittimiäkin :rolleyes: nähtiin.

Ihanteellinen luolastoase. Jos vain M26-raketeilta jää tilaa ;)
 
Tulipa mieleen semmoinen mahdollisuus vähentää 122H poistumisesta aiheutuvaa tulivoiman laskua ottamalla käyttöön pitkän kantaman 81mm krh. KRHK rinnalle toinen KRHK pidemmän putken omaavilla 81 millisillä. Ainakin Denel mainostaa pääsevänsä pidemmän kantaman 81llä 7 kilsan kantamaan. Mietin vaan miten sellainen olisi järkevintä organisoida ja itse totta kai tykkään massiivisesta tulenkäytöstä. Olisiko se ihan normaali 4x3, olisiko sen järkevää toimia komppaniana? Komppanian iskussa tulisi tonttiin 12x18= 216 kranaattia, olisiko se liikaa vai juuri sopiva kevyelle heittimelle ottaen huomioon sen suuren tulinopeuden? Vai olisiko parempi toimia ja rakentaa komppania siltä pohjalta, että toimitaan PTMnä kahdessa kuuden putken heitinosastossa.
 
Back
Top