Kranaatinheittimistö

Jos en väärin muista, niin veikkaisin Brandtin 60 mm ajoneuvo-krh:een löytyvän onteloitakin. Se ampuu käsittääkseni ihan normi krh-murkulaa (eli ei erikoismallia kuten AMOS/NEMO).

Unkarilaiset kehittivät 82 mm Vasilek-automaatti-krh:een ontelokranuja. Läpäisy ei ollut halkaisijaan suhteutettuna mikään kummoinen, ulkomuistista alle reilusti alle 200 mm luokkaa. 100 mm. Eli 10 mm enemmän kuin 40 mm krkk:n HEDP-ammus!

Molemmissa yhdistävä tekijä on se, että ne kehitettiin suora-ammuntakäyttöön.

Puolalaisilla on myös tuore 120 mm ontelokranaatti RAK-kranaatinheitinpanssariajoneuvolleen, siis sille jonka kehittivät, kun NEMO ei heidän ajatustaan taktisen käytön vaatimuksista tyydyttänyt (mm. automaattilataajan puutteen vuoksi: RAK:n tehtävä on puolalaisten mukaan olla myös ensivaste murron rajoittamisessa ja sivustansuojauksessa, rynnäkkötykkien alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan, ja siinä automaattilataaja helpottaa valtavasti).

Mutta tämä ontelokranaatti on siis tarkoitettu vain suorasuuntausammuntaan.
 
Öhöm... Kehtaatko tosiaan rienata lukuisten foorumilaisten haaveita päästä harventamaan vihollisen jalkaväkeä räiskimällä sirpalekranaattia CG:llä? :D (Myönnän, standardivastaus mm. omalta osaltani on ollut, että kranaatinheittimistö hoitaa. Joten onhan tuokin omalla tavallaan perusteltu lausunto, että PST-miehet hoitaa tankit, ei tarvitse heitinmiesten huolehtia panssarintorjunnasta.)
En. Toistaiseksi en vaan ole vakuuttunut tästä ehdotuksesta käyttää krh:ta panssariaseena. Mutta nyt on vaan maallikon mielipide. Ei ole enää aiheesta uutta sanottavaa, joten tämä tällä erää tästä.
 
Heittimen ontelokranaatit

Taktinen tilanne voisi alkaa ampumalla kranaatteja harvakseltaan 100m vaunun eteen ja asteittain lähemmäs. Vaununjohtajan pitää ensin ymmärtää, minkälaisia kranaatteja taivaalta satelee, joten ensimmäisestä hän ei hätkähdä. Mikäli vaunu pysähtyy, niin sitä odottaa sama kohtalo kuin Kiovan tien varrella. Kapeassa urassa joutuu peruuttamaan.

Tarkkuus (ilmeisesti NEMOlla) 1km päästä on 2,3mx2,3m, joten paikallaan pysyvään vaunuun ei keveilläkään tarvita puolta sataa kranaattia. Liikkeessä olevan vaunun saalistaminen on toki työlästä, mutta sen tehtävä keskeytyy kranaatteja väistellessä, mikä on puolustukselle etu.

Arto Kuivaniemen opinnäytetyössä ”Kranaatinheitinjärjestelmän suorasuuntaustähtäimen kohdistustyökalun suunnittelu” lukee sivulla 8:
”Sen sijaan kranaatinheittimissä käytettävät panssarintorjunta-ammukset eivät menetä tehoaan suora-ammunnassa, sillä niiden teho ei perustu sirpaloitumiseen vaan panssarin läpäisyyn, kuten panssarintorjuntasingoilla.”​

Idea on vähintäänkin tunnettu, mutta todella huonosti tiedostettu. Olisiko niin, että Suomessa tätä ei käytetä, mutta jossain muualla kylläkin.
 
Heittimen ontelokranaatit

Taktinen tilanne voisi alkaa ampumalla kranaatteja harvakseltaan 100m vaunun eteen ja asteittain lähemmäs. Vaununjohtajan pitää ensin ymmärtää, minkälaisia kranaatteja taivaalta satelee, joten ensimmäisestä hän ei hätkähdä. Mikäli vaunu pysähtyy, niin sitä odottaa sama kohtalo kuin Kiovan tien varrella. Kapeassa urassa joutuu peruuttamaan.

Tarkkuus (ilmeisesti NEMOlla) 1km päästä on 2,3mx2,3m, joten paikallaan pysyvään vaunuun ei keveilläkään tarvita puolta sataa kranaattia. Liikkeessä olevan vaunun saalistaminen on toki työlästä, mutta sen tehtävä keskeytyy kranaatteja väistellessä, mikä on puolustukselle etu.

Arto Kuivaniemen opinnäytetyössä ”Kranaatinheitinjärjestelmän suorasuuntaustähtäimen kohdistustyökalun suunnittelu” lukee sivulla 8:
”Sen sijaan kranaatinheittimissä käytettävät panssarintorjunta-ammukset eivät menetä tehoaan suora-ammunnassa, sillä niiden teho ei perustu sirpaloitumiseen vaan panssarin läpäisyyn, kuten panssarintorjuntasingoilla.”​

Idea on vähintäänkin tunnettu, mutta todella huonosti tiedostettu. Olisiko niin, että Suomessa tätä ei käytetä, mutta jossain muualla kylläkin.
Viitteen opinnäytteen aloituskappaleen lopussa todetaan: "....Tilanteessa, jossa epäsuoran tulen ammuntayksikkö joutuu viholliskosketukseen ja vihollinen on esteettömästi näköetäisyydellä, on yksikön tukeuduttava suora-ammuntaan itsepuolustukseksi." Se on hyvä sisäistää, jotta opinnäytteen rajaukset tulevat huomioiduksi, kun / jos siihen tukeutuu ja sitä viitteenä käyttää.

Nemon tai (ehkä myös AMOS??) aseen tarkkuus lienee opinnäytteessä ja viiteviestissä mainittua luokkaa (2,3*2,3 m^2/ 1 km etäisyydellä) ehkä suora-ammunnassa (Direct Fire) HE-kranaatilla. Ei liene järkevää ampua "100 m" maalin eteen ja sitten hivuttaa tulta suorasuuntauksella?

Epäsuoran ammunnan tarkkuus on paljon huonompi ihan luonnon lakien perusteella ja arvelen esim "100 m eteen ampumisen" ja sen siirtämisen/hivuttamisen olevan epäsuoran tulen tarkkuuden rajoilla tai usein mahdotonta ampumaetäisyydestä riippuen. Hajonta lienee jo tuota luokkaa etäältä ammuttaessa. Niinpä tehokkaan sulun ampumiseksi vaunun eteen on pakko ampua "tyhmiä ohjautumattomia" ammuksia melko paljon, jos aikoo vaunua(-ja) sillä pidätellä. Osuman saaminen on jo aivan tuurin peliä epäsuoralla ammunnalla kuten jo useassa viestissä on edellä todettu.

Tstpsv-kanuuna taitaa ampua noilla etäisyyksillä < 0,5 * 05 m^2 alueelle nuoliammusta ja onteloa ihan venäjän tekniikallakin, kun kohdistukset ovat kohdallaan, joten suora-ammuntaan ei Nemoa eikä AMOS:ta ainakaan järkevän taktiikan puitteissa kannata viedä / joutua vapaaehtoisesti tst-vaunua vastaan. Krh-suora-ammuntaominaisuus (AMOS / Nemo yms tornilliset) lienee tarkoitettu "kaupunki-sotaan", jossa voidaan ampua esim. kerrostalojen yläkerroksiin suora-suuntauksella HE-ammusta tarpeen niin vaatiessa, johon vaunukanuunan putken korotus ei yllä (venäläisten kokemukset Grosnyssa esimerkkinä) sekä ihan viimeisenä itsepuolustuskeinona kohtaamistilanteessa opinnäytteen alussa todetun mukaisesti. Voidaan niilä tietysti ampua rintamatilanteessa suora-ammuntaa, mutta silloin panssarisuojaltaan "pehmeä" vaunu tai vieläkin pehmeämpi Nemo-kontti joutuu alttiiksi vihollisen pst-aseille. Niiden osumasta krh-vaunu tai -kontti ei selviä tai selviytyy hyvin heikoin todennäköisyyksin.

Tst-vaunuissa on (etenkin venäläisissä) räjähtävät lisäpanssarit etusektorissa, joten pysäyttävää läpäisyä ei niihin saa d~100 mm ontelolatauksella (esim AMOS; ammuskuori vie osan panokseen hyödynnettävästä putken halkaisijasta). Pitäisi olla tandem-taistelukärki ja pitkä Stand-Off (räjäytysväli), joita ei liene krh-onteloissa. Etenkin jälkimmäisen (Stand - Off) toteuttaminen S.O.=(5....8) * D on vaikeaa heittimen ammukselle ilman herätesytytintä, koska kranaatin pyrstö ja pyrstöputki, jonka ympärillä on panokset, on jo pitkä. Ammuksen kokonaispituudella on omat rajansa: Ulkoballistiikka, aseen / latauslaitteen/ tornin / vaunun sisämitat (yli metrin ammuksia tuskin mahtuu pyörittelemään krh-ajoneuvossa eikä se mahdu latauslaitteeseen), jotka rajoittavat ammuksen mahdollisia mittoja.

Tuskinpa esim. Suomen vähiä AMOS-järjestelmiä käytetään suorasuuntaus tst-aseena. Hakeutuvilla/ohjautuvilla epäsuoran ampumatarvikkeilla (Strix / Merlin tyyppisillä) voitaisiin krh-pst-asevaikutus ulottaa usean kilometrin päähän. Ensin "Bonus / SMArt" tykistöllä, seuraavaksi krh-, sitten pst-ohjukset ja lopuksi lähi-pst moni-kerroksisessa pst:ssa. Tosin Bonusta ja SMArt:ia voinee ampua myös AMOS/Nemo kantamille tykillä, joten ei uhkakuva / torjuntakyky kovin paljoa lisäänny krh-pst-ammuksella.

Arvelen, että 120 krh panssariammusasiaa on kyllä pohdittu ainakin pv:ssa, mutta kotimaisen tuotekehityksen ja tuotantovalmiuden puutteen vuoksi se ei ole ollut järkevä vaihtoehto. Strix:iä pidettiin ehkä ominaisuuksiltaan epävarmana ja kalliina, ja muita ei tainnut tuolloin olla 120 mm heittimiin valmiina ostettavaksi.

Putkiaseesta ammuttavan, toimivan ja tehokkaan ontelokranaatin aikaansaaminen on melko vaikea tekninen tehtävä, kun tietämys ja kokemus sekä suunnittelun että valmistuksen suhteen ovat lähtötilanteessa likimain nollassa ko. ammusteknologian suhteen Foorumin vastakkaisista viesteistä huolimatta. Suomalaiseen pst-Mustiin jouduttiin hankkimaan ontelolaukaus ulkomailta 1980/1990 luvulla. Hyvä niin, että hankittiin, koska se jatkoi kuolevan asejärjestelmän elinkaarta 20..30 v, joka nyt on uudelleen terminaalivaiheessa ~60 v:n palveluksen jälkeen (Militääri-aseen "kvarttaali" olisi siis >15 v, kirjanpitäjille ja ekonomisteille tiedoksi ;)). Kotimaassa lienee kuitenkin tehty Mustin uuden ampumatarvikkeen inerttejä harjoituslaukauksia koulutuskäyttöä ajatellen, mutta "kovaa taistelukärkeä" niissä ei ole ja muista osista osa lienee tullut alkuperäisvalmistajalta.

Hieman off-topic, mutta sallittaneen asetuotekehitys-esimerkkinä:
Hyppymiina/-heikki/-kaverin tuotekehitys ja aikataulun venyminen on hyvä esimerkki siitä, että luonnonlait ja militäärituotteiden ominaisuuksien/turvallisuuden todentaminen ikävästi rajoittavat "hyvien ideoiden" toteutusta etenkin silloin, jos ei ole syvällistä kokemusta ja teknis-teoreettista tietämystä aiheesta. Saa nähdä, mitä Insta - Forcit - Leijona Insitituutti compo saa lopulta aikaan ko. järjestelmän suhteen ja missä aikataulussa.

120 mm krh-alikaliiperiammus?
AMOS / Nemo ampumatarvikekehityksen ideana voisi miettiä alikaliiperi-sabotti HE-ammuksen/laukauksen toteutusta (esim kal 60 mm tai 81 mm ammus tai jopa pienempi lentävän osan halkaisija (120 mm ammusken pyrstöputken halkaisija alarajana) / 120 mm sabotista, monitavoitteellinen optimointitehtävä? ). Sillä ehkä saataisiin lähtönopeutta ja kantamaa lisää 3 m:n putkesta epäsuoraa tulta ammuttaessa. Sirpalevaikutus jäisi täyskaliiperiammusta huonommaksi, mutta ehkä kuitenkin paremmaksi kuin alkuperäisellä 60 mm krh-kranaatilla. Perusteluna sirpalevaikutusarviolle: Pidempi kranaatin "putkimainen"-muoto, enemmän räjähdysainetta ja sirpaloituvaa kuorta kuin 60 mm perinteisellä kranaatilla, ehkä lisänä esisirpalointi tai sirpalekuulat tehostamaan asevaikutusta ja kasvattamaan laukauksen hintaa.
Tampellassa aikoinaan on ollut suurempi kal-heittimelle alikaliiperiammuskokeiluja (ks esim viesti #47 ), mutta nykytietämyksellä voisi ehkä ideaa kohentaa ja etenkin simuloinneilla hakea ominaisuuksien mahdollisia teknisiä rajoja. Sabottiteknologian rakenneidean voisi poimia 120 psvk-länsimaisita nuoliammuslaukauksista.
Idea vapaasti foorumilaisten tyrmättäväksi.
Huom: Umpinuoli/panssari KE-ammus ei onnistu, koska ei saada tarpeeksi nopeutta 3 m:n tötteröstä ammuttaessa, joten läpäisy jäisi vähäiseksi, varovasti ennustan.

Edit:Typoja korjailtu
Edit2: Seuraavan viestin kysymykseen yritetty vastata Panssarintorjuntaketjussa tämän ketjun Off-Topic:n välttämiseksi.
 
Viimeksi muokattu:
Viitteen opinnäytteen aloituskappaleen lopussa todetaan: "....Tilanteessa, jossa epäsuoran tulen ammuntayksikkö joutuu viholliskosketukseen ja vihollinen on esteettömästi näköetäisyydellä, on yksikön tukeuduttava suora-ammuntaan itsepuolustukseksi." Se on hyvä sisäistää, jotta opinnäytteen rajaukset tulevat huomioiduksi, kun / jos siihen tukeutuu ja sitä viitteenä käyttää.

Nemon tai (ehkä myös AMOS??) aseen tarkkuus lienee opinnäytteessä ja viiteviestissä mainittua luokkaa (2,3*2,3 m^2/ 1 km etäisyydellä) ehkä suora-ammunnassa (Direct Fire) HE-kranaatilla. Ei liene järkevää ampua "100 m" maalin eteen ja sitten hivuttaa tulta suorasuuntauksella?

Epäsuoran ammunnan tarkkuus on paljon huonompi ihan luonnon lakien perusteella ja arvelen esim "100 m eteen ampumisen" ja sen siirtämisen/hivuttamisen olevan epäsuoran tulen tarkkuuden rajoilla tai usein mahdotonta ampumaetäisyydestä riippuen. Hajonta lienee jo tuota luokkaa etäältä ammuttaessa. Niinpä tehokkaan sulun ampumiseksi vaunun eteen on pakko ampua "tyhmiä ohjautumattomia" ammuksia melko paljon, jos aikoo vaunua(-ja) sillä pidätellä. Osuman saaminen on jo aivan tuurin peliä epäsuoralla ammunnalla kuten jo useassa viestissä on edellä todettu.

Tstpsv-kanuuna taitaa ampua noilla etäisyyksillä < 0,5 * 05 m^2 alueelle nuoliammusta ja onteloa ihan venäjän tekniikallakin, kun kohdistukset ovat kohdallaan, joten suora-ammuntaan ei Nemoa eikä AMOS:ta ainakaan järkevän taktiikan puitteissa kannata viedä / joutua vapaaehtoisesti tst-vaunua vastaan. Krh-suora-ammuntaominaisuus (AMOS / Nemo yms tornilliset) lienee tarkoitettu "kaupunki-sotaan", jossa voidaan ampua esim. kerrostalojen yläkerroksiin suora-suuntauksella HE-ammusta tarpeen niin vaatiessa, johon vaunukanuunan putken korotus ei yllä (venäläisten kokemukset Grosnyssa esimerkkinä) sekä ihan viimeisenä itsepuolustuskeinona kohtaamistilanteessa opinnäytteen alussa todetun mukaisesti. Voidaan niilä tietysti ampua rintamatilanteessa suora-ammuntaa, mutta silloin panssarisuojaltaan "pehmeä" vaunu tai vieläkin pehmeämpi Nemo-kontti joutuu alttiiksi vihollisen pst-aseille. Niiden osumasta krh-vaunu tai -kontti ei selviä tai selviytyy hyvin heikoin todennäköisyyksin.

Tst-vaunuissa on (etenkin venäläisissä) räjähtävät lisäpanssarit etusektorissa, joten pysäyttävää läpäisyä ei niihin saa d~100 mm ontelolatauksella (esim AMOS; ammuskuori vie osan panokseen hyödynnettävästä putken halkaisijasta). Pitäisi olla tandem-taistelukärki ja pitkä Stand-Off (räjäytysväli), joita ei liene krh-onteloissa. Etenkin jälkimmäisen (Stand - Off) toteuttaminen S.O.=(5....8) * D on vaikeaa heittimen ammukselle ilman herätesytytintä, koska kranaatin pyrstö ja pyrstöputki, jonka ympärillä on panokset, on jo pitkä. Ammuksen kokonaispituudella on omat rajansa: Ulkoballistiikka, aseen / latauslaitteen/ tornin / vaunun sisämitat (yli metrin ammuksia tuskin mahtuu pyörittelemään krh-ajoneuvossa eikä se mahdu latauslaitteeseen), jotka rajoittavat ammuksen mahdollisia mittoja.

Tuskinpa esim. Suomen vähiä AMOS-järjestelmiä käytetään suorasuuntaus tst-aseena. Hakeutuvilla/ohjautuvilla epäsuoran ampumatarvikkeilla (Strix / Merlin tyyppisillä) voitaisiin krh-pst-asevaikutus ulottaa usean kilometrin päähän. Ensin "Bonus / SMArt" tykistöllä, seuraavaksi krh-, sitten pst-ohjukset ja lopuksi lähi-pst moni-kerroksisessa pst:ssa. Tosin Bonusta ja SMArt:ia voinee ampua myös AMOS/Nemo kantamille tykillä, joten ei uhkakuva / torjuntakyky kovin paljoa lisäänny krh-pst-ammuksella.

Arvelen, että 120 krh panssariammusasiaa on kyllä pohdittu ainakin pv:ssa, mutta kotimaisen tuotekehityksen ja tuotantovalmiuden puutteen vuoksi se ei ole ollut järkevä vaihtoehto. Strix:iä pidettiin ehkä ominaisuuksiltaan epävarmana ja kalliina, ja muita ei tainnut tuolloin olla 120 mm heittimiin valmiina ostettavaksi.

Putkiaseesta ammuttavan, toimivan ja tehokkaan ontelokranaatin aikaansaaminen on melko vaikea tekninen tehtävä, kun tietämys ja kokemus sekä suunnittelun että valmistuksen suhteen ovat lähtötilanteessa likimain nollassa ko. ammusteknologian suhteen Foorumin vastakkaisista viesteistä huolimatta. Suomalaiseen pst-Mustiin jouduttiin hankkimaan ontelolaukaus ulkomailta 1980/1990 luvulla. Hyvä niin, että hankittiin, koska se jatkoi kuolevan asejärjestelmän elinkaarta 20..30 v, joka nyt on uudelleen terminaalivaiheessa ~60 v:n palveluksen jälkeen (Militääri-aseen "kvarttaali" olisi siis >15 v, kirjanpitäjille ja ekonomisteille tiedoksi ;)). Kotimaassa lienee kuitenkin tehty Mustin uuden ampumatarvikkeen inerttejä harjoituslaukauksia koulutuskäyttöä ajatellen, mutta "kovaa taistelukärkeä" niissä ei ole ja muista osista osa lienee tullut alkuperäisvalmistajalta.

Hieman off-topic, mutta sallittaneen asetuotekehitys-esimerkkinä:
Hyppymiina/-heikki/-kaverin tuotekehitys ja aikataulun venyminen on hyvä esimerkki siitä, että luonnonlait ja militäärituotteiden ominaisuuksien/turvallisuuden todentaminen ikävästi rajoittavat "hyvien ideoiden" toteutusta etenkin silloin, jos ei ole syvällistä kokemusta ja teknis-teoreettista tietämystä aiheesta. Saa nähdä, mitä Insta - Forcit - Leijona Insitituutti compo saa lopulta aikaan ko. järjestelmän suhteen ja missä aikataulussa.

120 mm krh-alikaliiperiammus?
AMOS / Nemo ampumatarvikekehityksen ideana voisi miettiä alikaliiperi-sabotti HE-ammuksen/laukauksen toteutusta (esim kal 60 mm tai 81 mm ammus tai jopa pienempi lentävän osan halkaisija (120 mm ammusken pyrstöputken halkaisija alarajana) / 120 mm sabotista, monitavoitteellinen optimointitehtävä? ). Sillä ehkä saataisiin lähtönopeutta ja kantamaa lisää 3 m:n putkesta epäsuoraa tulta ammuttaessa. Sirpalevaikutus jäisi täyskaliiperiammusta huonommaksi, mutta ehkä kuitenkin paremmaksi kuin alkuperäisellä 60 mm krh-kranaatilla. Perusteluna sirpalevaikutusarviolle: Pidempi kranaatin "putkimainen"-muoto, enemmän räjähdysainetta ja sirpaloituvaa kuorta kuin 60 mm perinteisellä kranaatilla, ehkä lisänä esisirpalointi tai sirpalekuulat tehostamaan asevaikutusta ja kasvattamaan laukauksen hintaa.
Tampellassa aikoinaan on ollut suurempi kal-heittimelle alikaliiperiammuskokeiluja (ks esim viesti #47 ), mutta nykytietämyksellä voisi ehkä ideaa kohentaa ja etenkin simuloinneilla hakea ominaisuuksien mahdollisia teknisiä rajoja. Sabottiteknologian rakenneidean voisi poimia 120 psvk-länsimaisita nuoliammuslaukauksista.
Idea vapaasti foorumilaisten tyrmättäväksi.
Huom: Umpinuoli/panssari KE-ammus ei onnistu, koska ei saada tarpeeksi nopeutta 3 m:n tötteröstä ammuttaessa, joten läpäisy jäisi vähäiseksi, varovasti ennustan.

Edit:Typoja korjailtu
Kirjoitit: "Suomalaiseen pst-Mustiin jouduttiin hankkimaan ontelolaukaus ulkomailta 1980/1990 luvulla." voisitko avata asiaa, kuulostaa mielenkiintoiselta, miksi suomesta ei ko. ei saanut?
 
Puolalaisilla on myös tuore 120 mm ontelokranaatti RAK-kranaatinheitinpanssariajoneuvolleen, siis sille jonka kehittivät, kun NEMO ei heidän ajatustaan taktisen käytön vaatimuksista tyydyttänyt (mm. automaattilataajan puutteen vuoksi: RAK:n tehtävä on puolalaisten mukaan olla myös ensivaste murron rajoittamisessa ja sivustansuojauksessa, rynnäkkötykkien alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan, ja siinä automaattilataaja helpottaa valtavasti).

Mutta tämä ontelokranaatti on siis tarkoitettu vain suorasuuntausammuntaan.
Aihetta lienee käsitelty jo muualla, mutta kysyn kun en tiedä tuosta puolalaisten automaattilataajasta
Koetin katsella interwebista tuon latauslaitteen toimintaperiaatetta. Syöttää näköjään ampumatarvikkeen tornin takaosan makasiinista latauslaitteeseen, joka taas syöttää tarvikkeen putkeen.
Missä vaiheessa miehistö muodostaa halutun panostuksen tulitehtävään?
Sinne makasiinikaruselliin lienee vähän hankalaa ja toisaalta vaikea uskoa että kaikki tulitehtävät toteutetaan maksimipanosta käyttämällä ja vain koroa muuttamalla.
Entä aikasytyttimen asetus? Varmistinsokkien poisto sytyttimistä?
 
Siirsin tänne Ukrainan sota ketjusta viestin, jonka videossa arvioidaan panoksia puuttuvan Venäjän 120 mm krh ampumatarviketoimituksissa.
Arvelen videon olevan disinformaatiota tai sitten videolla esiintyvä henkilö ei ymmärrä tai ei tunne 120 mm krh ampumatarvikkeita, niiden ominaisuuksia ja 120 krh asejärjestelmien suorituskykyä, tässä tapauksessa saavutettavan kantaman ja sen rajoituksien suhteen. Ohessa viestilinkki:
Ryssien 120 mm heittimen ammuksista puuttuu yhdeksästä eri panospussista viisi, noh neljällä varmaan lentää juuri siihen omien joukkojen kohdalle.

Korruptio on melkoinen syöpä.


Tämän mukaan joku ryssien komentaja olisi ammuttu omiensa toimesta Mariupolissa.

Videolla näkyvät, puulalaatikossa olevat ammukset lienevät tavallisia venäläisiä 120 krh HE-ammuksia "varastointitilassa" eli runsaasti rasvattuina ja tiivisteuritus sekä pyrstöputki "voimapaperikääreessä".
2023-11-26_ven_krhammus_laatikkossa.gif

Videolla mainittu 2B11 krh-aseen maksimikantama valmistajan mukaan on 7 100 m tavallista HE-ammusta käytettäessä eli juuri niitä, mitä on videon puulaatikossa, kuva yllä. Laserosoitukseen hakeutuvalla, liitelevällä rakettiavusteisella erikoisammuksella/-ohjuksella "Gran" saavutetaan ~ 9 000 m etäisyys. Ohessa leike ja linkki venäläiseen 2B11 artikkeliin:
The main part of the mortar is a smooth barrel of 120 mm caliber, 1740 mm long (14,5 klb). The muzzle of the barrel is equipped with a double-loading protection mechanism. It does not allow you to send a mine into the barrel until the previous one comes out of it. A firing mechanism is fixed on the removable breech, the descent is made by a lever, incl. with a cord
2B11 is capable of using all existing domestic mortar mines of 120 mm caliber. It is also compatible with foreign ammunition of the same caliber. The main ammunition is high-explosive fragmentation mines of various types. There are also smoke, lighting and other shots. Depending on the propellant used, the mines are fired at a distance of 480 to 7100 m.

There is also a 120-mm adjustable mortar mine KM-8 "Gran". This product is distinguished by the presence of deployable stabilizers and rudders, and also has a laser homing head. For the use of the "Frontier" laser illumination of the target is required, to which the GOS responds. The maximum firing range of such ammunition is 9 km. KVO does not exceed a few meters."

Linkki edellisen tekstin lähteeseen:
Ohessa rosvorooshnan videoesittely 2B11 heittimestä:

Ohessa linkki alkuperäisen venäläisen OF-843 laukauksen esitetauluihin, joissa mainitaan laukauksen 6 lisäpanosta:

Tavallisen HE-ammuksen OF-843 laukauksessa käytetään peruspanosta ja 6 lisäpanosta, jos niitä hankkii Bulgariasta Kintex:n kautta
Linkki: https://kintex.bg/product-4-20
tai 120 HE ammus, ehkä "oma bulgaari-viritys", jossa on myös 6:n lisäpanoksen sarjapanos kantamalla 5 800 m tai erillinen pitkän kantaman panos kantamalle 7 188 m (aika tarkka luku?),
Jälkimmäisestä viitteestä kuva ja taulukkopoiminta (viimeisellä rivillä viimeisessä lukuarvossa lienee yksi 8 liikaa, tai kauas ammus lentää?):

2023-11-23_Bul_120_krh_HE_nop.gif


Panospuutevideolla mainittu 9 panoksinen iranilainen laukaus taitaa olla samantapainen, kuin meidän vanhan 120 krh panosjärjestelmän mukainen panostus, jossa liuskaruudit (hevosenkengät) lienevät olleet ohuita ja kukin omassa pussissaan --> paljon pieniä panosinkrementtejä, muttei välttämättä merkittävää kantamaa. Tämän syynä voi olla se, että iranilaisten perus 120 krh ase HM-16 on kopio israelilaisesta Soltam:n (nykyisin Elbit) K-6 heittimestä. (Jonneille tiedoksi, että Tam = Tampella eli Iranistakin palauduttin Tammerkosken rantaan Israelin kautta, kuten USA:stakin M120 ja M121 heittimien suhteen, jotka ovat myös K-6 malliltaan). Viitteen mukaan Ukrainassa on käytössä iranilaisia HM-16 heittimiä ja sieltä tekstiotos:
"Іранські міномети HM-16 – це копія ізраїльського міномета Soltam K6, який розроблений компанією Soltam Systems of Israel. "
Käännös: Iranilaiset HM-16 kranaatinheittimet ovat kopio israelilaisesta Soltam K6 -kranaatinheittimestä, jonka on kehittänyt Soltam Systems of Israel.
Lähde: https://mil.in.ua/uk/news/iranski-m...ozpoviv-pro-ekspluatatsiyu-tsogo-ozbroyennya/

Panospuutevideon toisen, nimeltä mainitsemattoman maan toimittama laukaus voisi olla Myanmarin Venäjälle toimittama pitkän kantaman laukaus 12ER, jonka ammus on nykyisin vallitsevan suunnittelun mukainen silmämääräisesti arvioituna:
- tiivistys muovirenkaalla, (ei urituksella kuten edellisissä)
- muoto sulavan suippo sytytin mukaanlukien
- ammus on pitkä
- pyrstöputki on pitkä, jonka ympärille mahtuu paljon ruutia, joko isoina kotelopanoksina tai useampina perinteisinä panosinkrementteinä kuten näyttää alla kuvassa olevan
- mutta pyrstösiiveke ei näytä kovin optimoidulta: Monta paksua pallomaista siipeä, joten viimeiset kantaman sadat metrit jäävät saavuttamatta.

Ohessa kuvana, jossa näkyy panospussukat, ehkä niitä on 9 (ainakin enemmän kuin 6).
Myanmar_mortar-rds_to_Rus.gif
Ohessa linkit (kuva on poimittu jälkimmäisestä):

Ei tuokaan ammus 1,7 m tuliputkesta lennä 9 km:iin, ehkä 7,5 km:n paikkeille, jos putki kestää paineet.

Pitkän johdannon jälkeen:
Arvelen, että videolla oleva valitus panosten puuttumisesta venäläisistä 120 krh laukauksista ei välttämättä ole totta tai oikein.
Ehkä peruspanostus venäläisiin laukauksiin on 4 lisäpanosta perusvarastoinnissa. Esim. rauhan aikana ei kaikkia panoksia käytetä aseiden ja miehistön säästämiseksi turhalta rasitukselta. Laukauksiin kuuluva 5. ja 6. panosinkrementti on lisättävä erikseen tarvittaessa ja ehkä ne olisi osattava pyytää / tilata kulloiseenkin a-tarviketoimitukseen tarvittaessa.

Videolla mainitut muiden maiden toimittamien laukausten panosinkrementtien määrä ei liittyne venäläisten omiin perusampumatarvikkeisiin millään tavoin.
9 km:n kantama 2B11 heittimen 1,7 m pituisella tuliputkella ei ole mahdollista 120 HE-perusammuksella. Sen maksimi kantama on ~7,1 km venäläisten omien tietolähteiden mukaan.
9 km on liitelevän ja rakettiavusteisen erikoisammuksen GRAN kantama. Ohessa kuva sen lataamisesta, jossa näkyy erikoispanos (vain ulosheitto putkesta, lopun lennon hoitaa rakettimoottori).
120_gran_mortar_round_loading.gif

Ohessa linkki Gran-esittelyvideoon 13 v:n takaa.
 
Raskas heitin traktorissa

Raskaiden kranaatinheittimien nopea asemanvaihto kasvattaisi heitinmiehistön elinikää. Amos ja Nemo ovat nopeita, mutta kalliita. Erilaisia ajoneuvo-heitin yhdistelmiä on näkynyt ainakin verkossa. Epäilin kuitenkin hintaviksi.

Onko missään tullut vastaan raskon ja traktorikaivurin yhdistelmää? Kun kuokan ottaa pois ja laittaa tilalle heittimen kehdon ja heittimen, saadaan nopeasti paikkaa vaihtava ja vaikeaankin maastoon menevä sotatyökalu. Siviiliajoneuvon käyttö halventaisi hintaa jonniin verran; traktoreita ja päteviä kuljettajia löytyy Suomesta pilvin pimein. Huoltoverkosto on jo valmiina.
 
Mitä tuollaisesta hyötyy vs vaikka jltv alustalla oleva heitin? Aika hinnoissa nuo traktoritkin uutena ja saati jos siihen hyttiin pitäisi lisätä jotakin panssaria. Vai mentäisiinkö otto peleillä?
pari valtraa, pari deereä yks new hollandi ja petri sulle jäi tää belarus käteen. Jos halvalla haluaa liikkuvuutta niin varmaan sen heittimen voi tökätä hiluxin perään tms
 

Liitteet

  • scorpion-mortar-2.jpeg
    scorpion-mortar-2.jpeg
    1.5 MB · Luettu: 34
  • DSC0057.jpg
    DSC0057.jpg
    404.5 KB · Luettu: 34
Raskas heitin traktorissa

Raskaiden kranaatinheittimien nopea asemanvaihto kasvattaisi heitinmiehistön elinikää. Amos ja Nemo ovat nopeita, mutta kalliita. Erilaisia ajoneuvo-heitin yhdistelmiä on näkynyt ainakin verkossa. Epäilin kuitenkin hintaviksi.

Onko missään tullut vastaan raskon ja traktorikaivurin yhdistelmää? Kun kuokan ottaa pois ja laittaa tilalle heittimen kehdon ja heittimen, saadaan nopeasti paikkaa vaihtava ja vaikeaankin maastoon menevä sotatyökalu. Siviiliajoneuvon käyttö halventaisi hintaa jonniin verran; traktoreita ja päteviä kuljettajia löytyy Suomesta pilvin pimein. Huoltoverkosto on jo valmiina.
Tuohon tarvittaisiin jokatapauksessa toinen ajoneuvo heittimen miehistölle ja ammuksille
 
Tuohon tarvittaisiin jokatapauksessa toinen ajoneuvo heittimen miehistölle ja ammuksille
Esim pv:n käytössä olevan Valtra N174:n nostovoimaksi kerrotaan 7800 kg. Omamassaksi mainitaan 6300 kg eli kovin kaukana vetovarsista tuollainen massa ei nouse keulimisen takia. Nostolaitteessa kuitenkin voisi olla kiinni useamman tonnin massainen lava johon mahtuisi heittimen lisäksi ainakin tila ampumatarvikkeille ja muille tarpeille.

Tuliasemassa traktori laskisi lavan tasaiselle maalle. Nostolaitesovite pitäisi olla jollakin tavalla joustava, ettei rekyyli riko nostolaitetta ja traktorin runkoa. Ehkä lavassa voisi olla myös hydraulisia kiiloja tms estämässä liikkumista vaakasuunnassa.

Pienenä haasteena saattaisi olla, että traktorin ikkunat / muut osat eivät välttämättä kestä laukaisusta aiheutuvaa painetta. Traktori ei myöskään ole kovin taistelukestävä laite. Yksi luoti tai sirpale mihin tahansa renkaaseen lopettaa menon eikä varapyöriä saa kuljetettua mukana.
 
Ajatuksena on pistemaalin kurittaminen: nopea asemaanmeno ja vielä nopeampi vastatykistön alta poistuminen. Käytetään kahta otto-traktoria ja dronea. Toisessa on heitin kuokan paikalla ja toisessa miehet ja a-tarvikkeet. Hiluxit eivät pärjää metsässä traktorille.



Aluksi traktori laskee heittimen 3-piikkisen kehdon (korvaa vastelevyn) maata vasten ja jännittää sen verran, että traktorin takaosan jouset hieman löystyvät. Kartiopiikit on 10-20cm, jolloin heitin on lujasti maata vasten, vaikka alusta olisi epätasainen tai kalteva. Aseen suuntaus erikseen.



Maastosta on katsottu etukäteen muutama paikka jonkun sadan metrin etäisyydeltä. Ensimmäisessä kohdassa ammutaan yksi tyhmä kranaatti ja dronen avulla määritetään korjaus. Toisessa kohtaa ammutaan jo muutama kranaatti ja häivytään, ennen kuin vastapuolen tutka & vastatykistö ehtii toimia. Kolmannessa taas muutama kranaatti. Lisää tarpeen mukaan.



Otto-traktori on erinomaisen halpa ja monikäyttöinen sotatyökalu, vaikkei kelpaakaan NATO-paraatiin. Suomessa onkin käytössä kokonaisvaltainen maanpuolustus, jossa siviilituotteilla on merkittävä osa.
 
Mie oon haaveilut jotain tämänkaltaista, kärrissä olisi poltomoottori joka lataisi akkuja tai paineilmasäiliöitä joilla voisi kääntää tuon heittimen nopeasti ampumasentoon ja taas kuljetusasentoon ilman että heitintä irroitetaan kärristä. Kärri siksi että tuota voi vetää monenlaisella vetutilla.

1702958403799.jpeg
1702958677008.jpeg
1702958747620.jpeg
 
Mie oon haaveilut jotain tämänkaltaista, kärrissä olisi poltomoottori joka lataisi akkuja tai paineilmasäiliöitä joilla voisi kääntää tuon heittimen nopeasti ampumasentoon ja taas kuljetusasentoon ilman että heitintä irroitetaan kärristä. Kärri siksi että tuota voi vetää monenlaisella vetutilla.

Katso liite: 89174
Katso liite: 89175
Katso liite: 89176

Pienen koon puolesta helppo piilottaa.

Kuten Ukrainassa on nähty niin kaikki mitkä havaitaan kyetään tuhoamaan aika nopeasti, havainnoinnin vaikeuttaminen ja toiminnan hajauttaminen on erittäin tärkeää jos meinaa viikkoa pitempään sotia.
 
Ajatuksena on pistemaalin kurittaminen: nopea asemaanmeno ja vielä nopeampi vastatykistön alta poistuminen. Käytetään kahta otto-traktoria ja dronea. Toisessa on heitin kuokan paikalla ja toisessa miehet ja a-tarvikkeet. Hiluxit eivät pärjää metsässä traktorille.



Aluksi traktori laskee heittimen 3-piikkisen kehdon (korvaa vastelevyn) maata vasten ja jännittää sen verran, että traktorin takaosan jouset hieman löystyvät. Kartiopiikit on 10-20cm, jolloin heitin on lujasti maata vasten, vaikka alusta olisi epätasainen tai kalteva. Aseen suuntaus erikseen.



Maastosta on katsottu etukäteen muutama paikka jonkun sadan metrin etäisyydeltä. Ensimmäisessä kohdassa ammutaan yksi tyhmä kranaatti ja dronen avulla määritetään korjaus. Toisessa kohtaa ammutaan jo muutama kranaatti ja häivytään, ennen kuin vastapuolen tutka & vastatykistö ehtii toimia. Kolmannessa taas muutama kranaatti. Lisää tarpeen mukaan.



Otto-traktori on erinomaisen halpa ja monikäyttöinen sotatyökalu, vaikkei kelpaakaan NATO-paraatiin. Suomessa onkin käytössä kokonaisvaltainen maanpuolustus, jossa siviilituotteilla on merkittävä osa.

Kahden kevyen heittimen tulitukiryhmä ja tulenjohto dronesta olisi mahdollista jo nykypalikoilla, jos tälläistä sissihenkistä pistemaalien kuritusta halutaan tehdä. Toki kantama ja kranaatin teho häviävät raskaalle, mutta tulen tiheys olis parempaa, toiminta hajautetumpaa ja mahdollisesti taktinen liikkuvuuskin paremmalla tolalla. Tulevaisuudessa mahdollisesti korkean prioriteetin maaleihin voisi käyttää myös tykistön älyammuksia (esim. PKG:llä varustettu Nammon 155mm ER-kranaatti).

Ymmärrän kyllä mitä haet tuolla konseptilla ottoajoneuvoineen. Haasteena voi toki olla tuollaisen toiminnan sovittaminen kokonaisuuteen eli saadaanko tuon konseptin taistelutekniseen kehitykseen ja logistiseen kuormaan sijoitettavilla pelimerkeillä tarpeeksi vastetta.
 
Postaukseni traktoriheittimistä pohjaa ajatukseen: juokse tai kuole.

Ensimmäinen laukaus heittimellä tai tykillä paljastaa aseman sijainnin vastatykistötutkalle. Koordinaattien prosessointiaika ja vastatykistön ammusten lentoaika antaa tulokseksi heitinmiehistön elinajan.

Vastatykistötutkien hinta tulee laskemaan samaan tapaan kuin muunkin elektroniikan. Suomella on Euroopan vahvin tykistö, mutta sen lamauttaminen tulee koko ajan helpommaksi. - Jokin aika sitten silmiin sattui kameralla varustetun kiinalaisen dronen mainos: 57€!
 
  • Haha
Reactions: opa
Postaukseni traktoriheittimistä pohjaa ajatukseen: juokse tai kuole.

Ensimmäinen laukaus heittimellä tai tykillä paljastaa aseman sijainnin vastatykistötutkalle. Koordinaattien prosessointiaika ja vastatykistön ammusten lentoaika antaa tulokseksi heitinmiehistön elinajan.

Vastatykistötutkien hinta tulee laskemaan samaan tapaan kuin muunkin elektroniikan. Suomella on Euroopan vahvin tykistö, mutta sen lamauttaminen tulee koko ajan helpommaksi. - Jokin aika sitten silmiin sattui kameralla varustetun kiinalaisen dronen mainos: 57€!
Onko niitä vastatykistötutkia paljonkin jokaista heitin etsimään. Joku voisi selventää vastatykistötutkan kyvykkyydestä: kuinka helposti löytää kranaatin, haittaako sade? Onko helppo häiritä?
muuten sitten meidän pidemmälle ulottuva tykistö löytää heitinten kurmottajan Vai?
 
Onko niitä vastatykistötutkia paljonkin jokaista heitin etsimään. Joku voisi selventää vastatykistötutkan kyvykkyydestä: kuinka helposti löytää kranaatin, haittaako sade? Onko helppo häiritä?
muuten sitten meidän pidemmälle ulottuva tykistö löytää heitinten kurmottajan Vai?
Ja tuohon voisi lisätä, että mikä on ryssän vastatykistätutkan elinaika NATO suomea vastaan? Luulen, että taivaallla on monenlaista lennokkia / konetta jotka havaitsevat nuo tutklat nopeasti jolloin raskaatraketinheittimet lähettää niille terveiset.
 
Back
Top