kertakenttään
Ylipäällikkö
KRH:n ampumatoiminnan käsikirjassa on vain yhdet ohjeet linnoitusheittimen ampumakuntoon saattamiseen ja käyttöön joten mahdolliset eri mallit ainakin toimii samoin pääosiltaan.
Kranaatinheittimistö
- Viestiketjun aloittaja Samses
- Aloitus PVM
KRH:n ampumatoiminnan käsikirjassa on vain yhdet ohjeet linnoitusheittimen ampumakuntoon saattamiseen ja käyttöön joten mahdolliset eri mallit ainakin toimii samoin pääosiltaan.
Osaatko kertoa tuosta suuntaussysteemistä jotakin? Onko linnakkeelta määritelty ennakkoon maalit joihin keittiömieskin osaa tuolla ampua vai mikä on ideana?
Rovaani
Alikersantti
Tälle kuivan maan heitinmiehellä on jossain takaraivossa muistikuva siitä että RT-versiota pystyy periaatteessa käyttämään yhdelläkin miehellä. vtt:n kuvassa näkyy ainakin sivusuuntauksen piirujaoteltu ympyrä, joten eiköhän se koroasteikko ole myös yhteneväinen. Maaliluettelon perusteella lukemat kohdilleen ja murkulaa putkeen.
Epäilemättä näin on joskus tapahtunut, mutta silloin ei korkeammat esimiehet ole kyllä valvoneet...
Kuka menisi viilailemaan lentokoneen siipeä, johon on nousemassa etelänmatkaa varten. Aerodynaamiset voimat ovat molemmissa samat eli kranaattien viilaaminen on jyrkästi kielletty. Enkä heti usko, että ylikokoinen siipi olisi mennyt läpi vastaanottotarkistuksesta. Mieleen tulee että valurautakranaatin kuoren muodossa olisi epätarkkuuksia, joista johtuen kranaatti ei asetu oikeaan asentoon pyrstökappaleen kierteiden porauksessa. Tällöin tuloksena olisi vino pyrstö joka tarttuu kiinni putken suuhun. Todennäköisempänä pidän kuitenkin ruostesuoja-ainetta, joka on puutteellisesti poistettu kranaatista. Välys putkessa ei montaa millin kymmenystä ole ja viime vuosisadalla käytetty Tectyl ruostesuoja-aine kovettui kranaattiin niin, että joskus sen poisto onnistui ainoastaan puukolla skäbäämällä.
Jos sallitaan...?
Aivan asian vieresta, selvisiko koskaan se Vietnamin sodan aikana jenkkien taistelulaivan tykkitornissa tapahtunut rajahdys (olikos se nyt 47 vainaata); oliko jommalla kummalla taman tyylisella jutulla osuutta asiaan?
- siellahan oli vanhojen "patien" tultua kayttoon, kun tuotanto ei riittanyt, muitakin "lahelta kavi" -tilanetita
Vietnam? Tämä ainakin tapahtui 1989; USS Iowa ja 47 kuollutta. https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Iowa_turret_explosion
Okei, ei ollutkaan "oikeissa toimissa". Onko tuo ylipakkaaminen uskottavaa?
"In response to the new findings, the U.S. Navy, with Sandia's assistance, reopened the investigation. In August 1991, Sandia and the GAO completed their reports, concluding that the explosion was likely caused by an accidental overram of powder bags into the breech of the 16-inch gun. The U.S. Navy, however, disagreed with Sandia's opinion and concluded that the cause of the explosion could not be determined."
- ruotsalaisissa tykkipiireissa kiertaa vitsi Intian haupitsikisasta, kun 6 1/2 ajopanosta on maksimi, niin etta siella olisi kokeiltu 7:lla... vahan samanlaisia juttuja
Jos Rovajarvella joku lataa vasyksissaan kranua putken suusta alas, ennen kuin edellinen on tullut sielta ulos, sen uskon...mutta, mutta?
"In response to the new findings, the U.S. Navy, with Sandia's assistance, reopened the investigation. In August 1991, Sandia and the GAO completed their reports, concluding that the explosion was likely caused by an accidental overram of powder bags into the breech of the 16-inch gun. The U.S. Navy, however, disagreed with Sandia's opinion and concluded that the cause of the explosion could not be determined."
- ruotsalaisissa tykkipiireissa kiertaa vitsi Intian haupitsikisasta, kun 6 1/2 ajopanosta on maksimi, niin etta siella olisi kokeiltu 7:lla... vahan samanlaisia juttuja
Jos Rovajarvella joku lataa vasyksissaan kranua putken suusta alas, ennen kuin edellinen on tullut sielta ulos, sen uskon...mutta, mutta?
kertakenttään
Ylipäällikkö
Mene vaikka tykkikeskusteluun tai jonnekin sopivampaan tuota aihetta selvittämään.
Museo
Kenraali
Taisi varusmiehet viilailla jonkun Nenosen aikaan alumiinisia pyrstöjä väitetysti ihan kapiaisten ohjeiden mukaan. Siitä oli kuvakin jossain iltapäivälehdessä sen kranaatinheitinonnettomuuden jälkeen.
kertakenttään
Ylipäällikkö
En epäile hetkeäkään.
Äkkiäkös puukko viilaksi muuttuu kun tarina vähän kiertää?
Museo
Kenraali
Kyllä se oli viila ja vaikka itse iltapäivälehden juttu vuodelta 2005 oli mitä oli ei kuva jättänyt paljon epäselvää siitä mitä oli puuhailtu.
Suurempi kysymys on lähinnä se miksi niitä kranaatteja ylipäätään tarvitsee viilata? Onko niiden ammusten valmistuksessa ollut laadunvarmistuksessa ongelmia vai mikä mättää?
Viimeksi muokattu:
Ai se puukko jolla @Old Boy kertoi kovettuneita ruostesuoja-aineita raavitun kranaatista irti olikin viila?
Ei vaan tarkoitin että jos joku on nähnyt tuota kauempaa, ei ole tunnistanut työvälinettä ja on itse keksinyt että varmaan ne viilas sitä et menis putkeen... niin siitähän se tornihuhu lähtee helposti.
Museo
Kenraali
Ai se puukko jolla @Old Boy kertoi kovettuneita ruostesuoja-aineita raavitun kranaatista irti olikin viila?
Ei vaan tarkoitin että jos joku on nähnyt tuota kauempaa, ei ole tunnistanut työvälinettä ja on itse keksinyt että varmaan ne viilas sitä et menis putkeen... niin siitähän se tornihuhu lähtee helposti.
Ei ole mikään tornihuhu eikä ole mennyt viilat ja puukot sekaisin. 120mm kranaatinheittimen kotimaisten ammusten alumiinisia pyrstöjä on viilattu ennen näytösammuntoja useampaan otteeseen vaikka se on ollut virallisesti kiellettyä. Heitinmiehen hengen vaatineen kranaatinheitinonnettomuuden jälkeen tästä päätyi sitten 2005 oikein selkeää kuvamateriaaliakin iltapäivälehteen ilmeisesti turvallisuuskulttuurista huolestuneiden Porin prikaatissa palvelleiden reserviläsiten toimesta.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Ne on tehty semmosiksi ne kranaatit. Kysy suunnittelijalta miksi.
JR49
Respected Leader
Muistan oikein hyvin nähneeni tuon kuvan, vahvistan.
D
Deleted member 266
Guest
Rautalangasta:
Tampella valmisti sota-aikana noin 0,5 miljoonaa 120 vrtkr "Adolf", valmistus loppui syksyllä 1944 ja näitä näin ammuttavan vielä 90-luvullakin.
Tampella patentoi ins H.O. Donnerin keksimän alumiinipyrstön sodan jälkeen; patentti löytyy Espacenetistä.
Al-pyrstöisen ammuksen kehityksen huippua edusti TAM12.8, jossa oli patentoitu vyöuritus.
Näitä ammuttiin 60-luvun lopulla ja 70-luvulla Tampellan koeradalla Pv:ien silmien alla / tuella.
Pv teki ammuksesta omat piirustuksensa ja alkoi valmistaa niitä luvatta / korvauksetta PM Vammaskosken tehtaalla.
Meneillään olleiden 155K83-tykkikauppojen takia Tampellalla ei ollut varaa alkaa tapella ja saatu lohdutuskauppakin jouduttiin teettämään Vammaksella.
Lopputulos on, että Pv:illa ei koskaan ole ollut yhtään Tampellan tekemää Al-pyrstöistä palveluskäytössä.
Nykyinen Pv:ien kuvilla tehtävä versio on JVA 1557, joka on aivan jäätävän hyvä ammus.
Vammaksen lisäksi ammuksia ovat tehneet muutamat muut kriisivalmiustehtäviä saaneet konepajat, pieniä määriä ja silloin tällöin, valmistuskyvyn todentamiseksi.
Näitä ammuksia tuli vastaan mm. AMOS FIN -projektin alkuaikojen ammunnoissa vuoden 2000 tienoilla.
Silti, oli ammuksen valmistaja kuka hyvänsä, niin kukaan täysipäinen ei ala viilauttaa ammuksia varusmiehillä, jos ne eivät suosiolla sovi putkeen; käsittääkseni mokoma toiminta on vastoin kaikkia Pv:ien määräyksiä.
Miksi ko. ammukset sitten eivät putkeen muka sopineet on selvittämätön paikka, todisteet kun ovat viilanpuruna kankaalla.
Ja ei, en ala vänkäämään.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Molempia JVA 1571 ja 1572 ampuneena niin yhtään kranaattia ei ole tullut vastaan, joka ei yksinkertaisesti olisi millään mahtunut putkeen. Kyse on siitä, kun se lataajan lataa sen naatin putkeen vinosti niin teräväreunainen alumiini jumittaa sinne putkeen ja lataajan sitä rynkyttäessä jumittaa siihen paikalleen. Kaikki on aina saatu irti eikä mitään ole jäänyt ampumatta. Väännetään lisää eli 1571 ja 1572 pyrstön reunat ovat lähestulkoon teräviä 90 asteen kulmia ja muissa ne ovat pyöreähköjä. Eihän noita onneksi paljoa ole tullut vastaan ja 95% kaikista ammutuista on 1557.
Se oli edellinen saapumiserä, ennen onnettomuutta. Ja oli lehdissä ennen onnettomuutta.