iltalehti:
KRP epäilee: Airiston Helmen oikea tarkoitus paljastui – tästä poikkeuksellisessa tutkinnassa on kyse
KRP epäilee, että suuroperaation kohteena ollut Airiston Helmi Oy perustettiin varta vasten rahanpesua varten.
Rami Mäkinen, Laura Pylvänäinen 25.9. 6:15
Poliisin suuroperaation kohteena ollutta Airiston Helmeä epäillään rahanpesuyhtiöksi, jonka ainoa tarkoitus on ollut muuttaa ulkomailla rikollisesti hankitut varat lailliseksi suomalaiseksi kiinteistöomaisuudeksi.
– Tämä on yksi tutkintalinja. Rikollisiksi epäillyt varat ovat tulleet ulkomailta, mutta en voi vielä kertoa ilmansuuntaa, rikostarkastaja
Tomi Taskila KRP:stä sanoo.
KRP ei nimeä tutkinnan kohteena olevaa yhtiötä. Poliisi esittää kuitenkin tiistaina Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa vangittavaksi kahta miestä, joilla molemmilla on kytkös Airiston Helmeen.
Toinen heistä on 36-vuotias venäläinen mies, joka on kaupparekisterin mukaan ollut Airiston Helmen hallituksessakin. Hän oli hallituksen jäsen puolen vuoden ajan maaliskuusta syyskuuhun 2016.
Toinen vangittavaksi esitettävä on 51-vuotias virolainen mies. Hänen nimissään on useita Airiston Helmen teleliittymiä ja hänen autonsa nähtiin Airiston Helmen kiinteistön pihalla viikonloppuna, jolloin poliisi teki sinne kotietsinnän.
[Airiston Helmen kiinteistö Ybbersnäsintiellä Paraisilla. (KUVA: Lehtikuva/Veijo Lindgren)]
Virolaismiehellä ei ole Suomessa virallista vastuuasemaa missään yhtiössä. Virossa hän on hallituksen jäsen pienessä yhdistyksessä, joka kertoo tavoitteekseen Ukrainan kansallisen kulttuurin suojelemisen ja kulttuurivaihdon.
Airiston Helmi perustettiin ja rekisteröitiin Suomen kaupparekisteriin marraskuussa 2007. Poliisi epäilee törkeää rahanpesua, jonka tekopäivä alkaa rekisteröintipäivästä.
Taskila vahvistaa KRP:n epäilevän, että yhtiö on perustettu varta vasten rahanpesua varten. Esitutkinnassa pyritään selvittämään, millaisella rikollisella toiminnalla rahat on mahdollisesti hankittu ja kuinka suuri osa Airiston Helmeen sijoitetuista varoista on mahdollisesti laittomasta alkuperästä.
– Edessä on pitkä, hyvin haastava ja vaikea kansainvälinen rikostutkinta, Taskila sanoo.
Airiston Helmen tilinpäätöksistä ilmenee, että yhtiöön on sen perustamisen jälkeen laitettu rahaa yli kymmenen miljoonaa euroa. Yhtiön taseessa ne ovat lainarahoitusta.
Rahoilla yhtiön on ostanut Turun saaristosta ja mantereelta kiinteistöjä ja tontteja, joille se on rakennuttanut mökkejä ja muita rakennuksia. Poliisin epäilyjen mukaan rakennustyöt on teetetty pimeällä työvoimalla, verot ja eläkemaksut laiminlyöden. Rikostutkinta sai alkunsa juuri verottajan tutkintapyynnöstä.
Airiston Helmen omistamat maa- ja vesialueet, rakennukset, koneet ja kalusto sekä muut aineelliset hyödykkeet on tilinpäätöksissä kirjattu korkeimmillaan yhteensä 9,6 miljoonan euron arvoisiksi.
Airiston Helmen omistukset on tilinpäätöksissä kirjattu korkeimmillaan yhteensä 9,6 miljoonan euron arvoisiksi.
(KUVA: Veijo Lindgren)
Vuonna 2014 yhtiön kiinteistöomaisuuden yhteisarvo kuitenkin notkahti yli neljällä miljoonalla eurolla. Tämä johtui siitä, että tuolloin Airiston Helmi myi Paraisilla sijaitsevan Säkkiluodon saarikiinteistön 52-vuotiaalle venäläismiehelle.
Kauppahinta oli 4,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöllä on useita lomarakennuksia ja talousrakennus. Kauppahintaan sisältyi yli 200 000 euron arvoinen irtaimisto.
Säkkiluodon ostanut venäläismies on ollut monin tavoin mukana Airiston Helmen toiminnassa. Hän toimi hallituksen puheenjohtajana 2013–2016 ja on ollut Airiston Helmessä myös vähemmistöosakas.
Yhtiön varsinainen liiketoiminta on ollut raskaasti tappiollista. Se on tehnyt paperilla satoja tuhansia euroja tappiota joka vuosi perustamisestaan lähtien.
Tappioihin huvennutta omaa pääomaa on paikattu niin sanotuilla pääomalainoilla. Ne ovat lainoja, joille on asetettu laissa tiettyjä erityisehtoja. Niillä on esimerkiksi muita velkoja huonompi etuoikeus konkurssitilanteessa.
Airiston Helmen rahoituspohjassa pääomalainat ja lyhytaikaiset velat ovat pikkuhiljaa korvanneet perustamisvaiheessa otetut pitkäaikaiset lainat. Viimeisimmässä vuoden 2017 tilinpäätöksessä yhtiöllä on vierasta pääomaa yhteensä yli kymmenen miljoonaa euroa, josta 5,5 miljoonaa on pääomalainaa. Se korvaa kokonaan oman pääoman, joka on saman verran miinuksella.
Jos grafiikka ei yllä näy, katso se täältä.
Talousrikostutkintaan liittyvät laajat kotietsinnät Turun saaristossa saatiin päätökseen sunnuntai-iltana. Tutkinta jatkuu kuulusteluilla ja kotietsinnöissä takavarikoidun materiaalin läpikäynnillä.
Koossa on paljon materiaalia, pääosin erilaisia tallennusalustoja kuten muistitikkuja ja tietokoneita. Lisäksi poliisi löysi yhdestä kotietsinnän kohteesta käteistä rahaa muovipusseihin piilotettuina.
– Yhdestä kotietsintäkohteesta on löydetty muovipusseista käteistä rahaa 500 000 euroa, mutta sen käteisen rahan laskenta on vielä kesken, kertoo Keskusrikospoliisin rikostarkastaja, tutkinnanjohtaja Taskila kertoi maanantaina.
STT:n mukaan etsinnässä löytyi myös aseita, jotka vaikuttavat tällä hetkellä olevan keräilyesineitä. Näistä ei KRP:n mukaan olla avaamassa esitutkintaa.
Poliisin tiesulku Ybbersnäsintiellä lauantaina.(KUVA: Kirsi Kanerva)
Takavarikoidun aineiston läpikäymisen uskotaan vievän kuukausia, Taskilan mukaan vähintään ensi kevään.
Valtion johtoa tiedotettiin tulevasta operaatiosta ajoissa jo viime kesäkuun aikoihin. Asiasta etukäteen tiesivät ainakin presidentti, pääministeri, ulkoministeri ja sisäministeri.
– Tämän kokoisessa operaatiossa sen voi ajatella olevan tavallinen käytäntö, kun tiedettiin sen saavan paljon medianäkyvyyttä. Suunnitteluvaiheessa jo tiedettiin, että tästä tulee massiivinen operaatio näiden kohteiden koon vuoksi. Poikkeavaa tässä jutussa on se, että tuo alue jolla toimittiin on laaja ja kohteet itsessään ovat myös isoja, Taskila sanoo.
KRP:n noin sadan työntekijän lisäksi operaatioon osallistui noin 300 henkilöä muista viranomaisorganisaatioista.
Viikonlopun kotietsintöihin ei pyydetty ulkomaista virka-apua. Sen sijaan oikeusapupyyntöjä ulkomaille on esitetty.
– Ja niitä joudutaan tekemään vielä lisääkin todisteiden hankkimista ja kuulusteluja varten, Taskila toteaa kertomatta maita, joille pyyntöjä on esitetty.
Kuulustelut jatkuvat, ja epäiltyjä on vielä tavoittamatta.
– Suomesta ei etsitä enää ketään. Meillä on sellainen käsitys, että on tiettyjä ulkomaalaisia henkilöitä tunnistettuina, joiden olinpaikkoja pitäisi selvitellä. Heitä on vielä tavoittamatta.
Taskila ei sano, minkä maan kansalaisia tavoittamattomat epäillyt ovat tai kuinka monta heitä on.
