Tuo Ahvenanmaan scenaario kuulostaa mun korviin itsemurhatehtävältä Turun saaristossa. Kuinkakohan monta vapaaehtoista Venäläistä sotilasta olisi valmis tulemaan keskelle saaristomerta pienille Suomalaisille saarille jotka on helppo ja nopea pommittaa maantasalle Hornettien ilmasta maahan täsmäpommeilla. Pommituksen päätteeksi maihinnousu saareen josta ei pääse karkuun edes uimalla kun NH-90 pyörii ympärillä ja kaveri on kopterin suuaukossa valmiina ampumaan Gatling oviaseella (50 laukausta sekunnissa).
https://www.helsinginsanomat.fi/kotimaa/art-2000005840092.html
Operaatiossa takavarikoitiin muun muassa asiakirjoja ja tiedontallennusvälineitä, kuten muistitikkuja. Poliisi löysi yhdestä kotietsinnän kohteesta muovipusseihin sullottua käteistä rahaa puolen miljoonan euron arvosta, Taskila kertoi maanantaina-iltana HS:lle. Hänen mukaansa suuri määrä käteistä tukee rahanpesuepäilyä.
Tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja
Tomi Taskila kertoi HS:lle, että tutkinta ja rikosepäily kohdistuu nyt kahteen yritykseen.
”On yksi yritys, jota epäillään ja toinen sen kyljessä, jota tutkitaan. Oletan, että useita yrityksiä tulee selvityksen kohteeksi. Talousrikosjutuissa yrityksiä piisaa.”
Kotietsinnöissä löytyi myös neljä mahdollista keräilyasetta.
HS:n lähteiden mukaan kyseessä on puhtaasti talousrikostutkinta.
Henkilöt ovat tutkinnan kohteena olevan yrityksen työntekijöitä. Toinen heistä on Viron ja toinen Venäjän kansalainen. Toinen heistä on syntynyt 80-luvulla ja toinen 60-luvulla.
Vangitsemisistunto käydään tiistaina Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
Epäilty rikos alkoi HS:n tietojen mukaan jo marraskuussa 2007 Paraisilla. Airiston Helmi oy perustettiin samana vuonna.
Tutkinnanjohtaja Tomi Taskilan mukaan tutkinta jatkuu kuulusteluilla ja kotietsinnöissä takavarikoidun materiaalin läpikäynnillä.
Siinä kestää kuukausia, luultavasti vähintään ensi kevääseen asti”, Taskila sanoi.
Saaret ja kiinteistöt ympäröivät keskeisen kauppalaivareitin
Airiston Helmen ja venäläisen liikemiehen omistamat saaret ja kiinteistöt sijaitsevat alueen satamille tärkeän kauppalaivareitin varrella.
Se on Turun, Naantalin ja Paraisten satamien käytössä. Vuonna 2017 Suomen satamien ulkomaan tuonti- ja vientiliikenteestä noin 7,9 prosenttia kulki näiden satamien kautta.
Esimerkiksi Naantalin satamasta kulkee yli 80 prosenttia Ahvenanmaan huoltoliikenteestä, sanoo satamajohtaja
Yrjö Vainiala. Lisäksi Naantalin satamalle luo laivaliikennettä sen lähellä oleva Nesteen öljynjalostamo.
Turun Satama taas on Suomen kolmanneksi vilkkain satama Helsingin ja Hamina-Kotkan sataman jälkeen. Turun satamaa voidaan luonnehtia Suomen Skandinavian-liikenteen keskukseksi.
https://www.helsinginsanomat.fi/kotimaa/art-2000005839856.html
Suojelupoliisi on seurannut venäläisten maakauppoja yli 20 vuotta: Viitteitä vakoilusta tai piilotetusta vaikuttamisesta ei ole löytynyt
Kiire ja heikko liiketoimintaosaaminen johtivat venäläisten huonoihin sijoituksiin Suomessa. Keskusrikospoliisin Airisto-operaatiossa on kyse puhtaasta talousrikostutkinnasta, Helsingin Sanomien lähde kertoo.
Suojelupoliisi (Supo) on seurannut venäläisten maakauppoja Suomessa jo yli kaksikymmentä vuotta.
Minkäänlaisia viitteitä vakoilutoiminnasta tai vaikuttamisesta ei kuitenkaan ole tullut ilmi, kertovat Helsingin Sanomien haastattelemat tiedustelulähteet.
Supo ja Puolustusvoimat ovat saaneet seurata kiinteistökauppoja avointen lähteiden kuten kiinteistörekisterin kautta. Ilman rikosepäilyä ne eivät kuitenkaan ole voineet käyttää salaisia pakkokeinoja kuten esimerkiksi viestiliikenteen kuuntelua, mihin Supo ja puolustusvoimat nyt haluaisivat oikeuden valmisteilla olevissa tiedustelulaeissa.
Lain
perusteluiden mukaan sotilastiedustelun kohteena on toiminta, joka ei ole välttämättä rikollista toimintaa tai ei koskaan sellaiseksi muutu.
”Sotilastiedustelu voi kohdistua tietyn sinänsä laillisen toiminnan tarkoituksen ja taustojen selvittämiseen, kuten tiettyjen sotilaskohteiden läheisyydessä tapahtunut kiinteistökauppa”, lakiesityksessä sanotaan.
Supon kiinnostus venäläisten maakauppoihin Suomessa heräsi kylmän sodan jälkeen 1990-luvun alussa. Supo myös selvitteli niitä vuosien varrella, mutta vakoiluun liittyviä viitteitäkään ei tullut ilmi.
”Paljon puhetta, mutta hyvin vähän villoja”, kuvaa Helsingin Sanomien haastattelema tiedustelulähde.
Supo muodosti pian käsityksen, että kyseessä oli kiire siirtää rahaa pois epävakaan Venäjän talousjärjestelmästä. Kiire sekä kova halu tehdä bisnestä ei kuitenkaan riittänyt, vaan monet investoinneista olivat taloudellisesti typeriä.
Huonot investoinnit taas ovat johtaneet suomalaisten arvailuun siitä, että maakauppojen taustalla on piiloteltuja päämääriä kuten vakoilua tai valmistautumista sodankäyntiin, HS:n tiedustelulähde kertoo.
Supo ei kuitenkaan voi sulkea täysin pois mahdollisuutta, että maakaupat voisivat olla varautumista niin sanottuun hybridivaikuttamiseen.
”Vieraan valtion lukuun toimiva maanomistaja voi kuitenkin rakentaa kiinteistölleen rakennelmia, joita vieras valtio voisi kriisitilanteessa hyödyntää esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa”, Supo mainitsee esimerkkinä hybridivaikuttamisesta. Supon päällikkö
Antti Pelttari antoi lausunnon eduskunnan hallintovaliokunnalle syksyllä 2016.
Supon mukaan hybridiuhassa on ”kiteytettynä kyse vieraan valtion vihamielisestä vaikuttamisesta toisen valtion päätöksentekijöiden toimintaan laajalla keinovalikoimalla”.
Supon mukaan hybridiuhille on ominaista tietty hienovireisyys.
”Vieras valtio pyrkii yleensä toteuttamaan toimenpiteen siten, ettei kohdevaltio voi olla aivan varma onko kyseessä vieraan valtion ohjaama tietoinen operaatio vai ei”, Pelttari kuvaili lausunnossa.
https://www.helsinginsanomat.fi/kotimaa/art-2000005840199.html
Uhkaako ulkomainen maanomistus Suomen turvallisuutta? Sotilasasiantuntijan mukaan keskustelussa olisi syytä painaa jarrua
Sotilasprofessori Jyri Raitasalon tiedossa ei ole konkreettista tapausta, jossa Suomen kansallinen turvallisuus olisi vaarantunut.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti
Jyri Raitasalo sanoo, että ulkomaiseen maanomistukseen ja viikonloppuna
Turun saariston tapahtuneeseen Airisto-operaatioon liittyvien sotilaallisten uhkakuvakeskustelujen osalta olisi syytä painaa jarrua.
”Minulla ei ole tiedossani itselläni yhtään sellaista konkreettista tapausta, missä Suomen kansallinen turvallisuus olisi vaarantunut”, Raitasalo sanoo.
Raitasalo opettaa Maanpuolustuskorkeakoulussa strategiaa ja turvallisuuspolitiikkaa.
”Keskusrikospoliisin tutkimuksen yhteydessä on noussut keskustelu siitä, että minkälaisia sotilaallisia ilmentymiä siihen liittyy.
Minusta keskustelu pohjaa tällä hetkellä niin paljon spekulaatioihin ja nimettömiin lähteisiin, ettei siinä ole vielä aineksia merkittävälle tarpeelle muuttaa meidän yhteiskunnallista uhkakuvastoamme.”
Raitasalon mukaan on hyvä, että keskusrikospoliisi suorittaa laajaa tutkintaa rikosepäilyihin perustuen. Ongelmana on kuitenkin se, että rikostutkinnan oheen on syntynyt sotilaalliseen ja muuhun turvallisuuteen liittyvä rinnakkaistodellisuus. On niputettu keskenään kaksi asiaa.
”Niputus ei ole ihan niin ongelmatonta kuin tässä nopeasti etenevässä uutisvyörytyksessä saattaisi kuvitella. Ehkä se ilmentää tämän päivän laajaa turvallisuuskäsitystä, jossa meillä on paljon uhkia, joihin pitää varautua. Siihen meillä on ollut Suomessa hyvä kokonaisturvallisuuden toimintamalli jo vuosikymmeniä.”
Keskusrikospoliisin laaja Airisto-operaatio on nostanut pintaa keskustelun
ulkomaalaisten maanomistuksen rajoittamisesta Suomessa. Puolustusministeri
Jussi Niinistö (sin) kiirehtikin maanantain tiedottamaan, että lakihanke etenee valmistelussa.
Raitasalo sanoo, että on hyvä, että lakihanke saadaan loppuun, koska se antaisi joustavamman ja kevyemmän menettelyn valtiolle käyttää etuosto-oikeuttaan. Keskusrikospoliisin Turun saaristoa koskevaa tutkimusta hän ei kuitenkaan pidä olennaisena sen kannalta.
”Käytössä olevien tietojen perusteella on vaikea saada minua muuttamaan käsitystäni, että Suomeen kohdistuvien uhkien taso olisi jotenkin muuttunut”, hän sanoo.
”Kun itse professorina katson maailmaa ja joutuisin pohjaamaan tunnistamattomiin ja nimettömiin lähteisiin, niin kyllä se olisi luotettavuuden osalta lähdeluettelon pahnanpohjimmaisena.”
Raitasalo muistuttaa, että nykyinen valmiuslaki antaa hyvät työkalut esimerkiksi sotilaallisten uhkien torjumiseksi. Siihen nojaten voidaan ottaa haltuun muun muassa maa-alueita.
”Jos konkreettinen uhka havaitaan, niin valmiuslain myötä on mahdollista rajoittaa liikennettä ja ottaa haltuun alueita ja ne voidaan tarvittaessa tehdä nopeasti.”
Raitasalo myöntää, että myös Puolustusvoimissa ollaan montaa mieltä venäläisistä omistuksista.
”Voin kuvitella, että meillä on kantoja, että tämä on merkittävä juttu ja että pitää lisätä nopeasti toimivaltuuksia. Toinen kanta on se, ettei se ole niin merkittävää ja mennään eteenpäin samalla prosessilla, joka on ollut tekeillä jo joitakin vuosia. Minusta olisi hyvä muistaa, että viranomaisilla on varautumisvelvollisuus, joka on laissa säädetty”, Raitasalo sanoo.
”Varmaan pääosa huolesta liittyy siihen, ettei lainsäädäntötyö veisi kohtuuttomasti aikaa valmistelussa, kun kansainvälinen tilanne on kiristynyt viime vuosien aikana. Että turvallisuutta ylläpitävät työkalut olisivat kunnossa. Ymmärrän turhautumisen, jotkin valmistelut vain vievät paljon aikaa.”