KRP operaatio Turun saaristossa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hansai
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Hassin asiallinen vastakuitti. Hassin ansioksihan on jopa luettu Itämeren rikkipitoisen polttoaineen kielto, mikä oli IMO:n päätös... En ole samaa mieltä siitä, etteikö 1999 olisi voitu ennustaa tulevaisuutta, mutta muuten ihan asiaa.

http://www.satuhassi.fi/2018/miksi-ulkomaalaisten-maakaupat-vapautettiin-vuonna-1999/

Miksi ulkomaalaisten maakaupat vapautettiin vuonna 1999?

Vuonna 1999 ei osattu ennustaa tulevaisuutta.

Turun saaristossa kohua herättäneen rikostutkinnan yhteydessä on alettu kysellä, miksi venäläisille (ja muillekin ulkomaalaisille) myönnettiin oikeus ostaa maata ja kiinteistöjä vuonna 1999. Roolini silloisena ympäristöministerinä, joka tämän lain hallituksessa esitteli, on nostettu esille.

Laki hyväksyttiin aikoinaan yksimielisesti sekä hallituksessa että eduskunnassa. Lain takana olivat siis kaikki silloiset eduskuntapuolueet, myös esimerkiksi Perussuomalaiset.
...


Koska siihen mennessä kaikille kiinteistön ostolupaa hakeneille ulkomaalaisille oli se myönnetty, eikä haittoja ollut ilmennyt, lain valmistelussa haluttiin purkaa byrokratiaa ja vapauttaa kiinteistökaupat myös muidenm kuin EU-maiden kansalaisille. Tätä ei kukaan kyseenalaistanut, ei myöskään esimerkiksi sisäministeriö, jota johti ministeri Kari Häkämies (kok) eikä puolustusministeriö, eikä valtiovarainministeriö, jota johti Sauli Niinistö.

Vuonna 1999 pelättiin lähinnä, että saksalaiset tulevat ja ostavat Suomen rannat. Venäjän talous oli kuralla. Sitä, että joidenkin vuosien kuluttua venäläiset alkavat ostaa isosti maata ja kiinteistöjä, ei kukaan osannut ennustaa, sen enempää kuin vaikkapa vuoden 2008 finanssikriisiä.

Kun venäläisten kiinteistöostot kasvoivat samalla kun Venäjä kiristi ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä omalla alueellaan, ilmaisin kantanani (esim IS 13.1.2011), että maan osto-oikeuden tulisi perustua vastavuoroisuuteen. Toisin sanoen oikeus tulisi rajata niiden maiden kansalaisiin, joiden kotimaasta suomalaiset voivat ostaa maata. Silloinen Vanhasen hallitus ja sitä pian seurannut Kataisen hallitus eivät tälle ajatukselle kuitenkaan lämmenneet.
...
 
Miksi ulkomaalaisten maakaupat vapautettiin vuonna 1999?

Vuonna 1999 ei osattu ennustaa tulevaisuutta.

Poliitikot aloittavat nyt keskenään tahmean :poop: heittämisen kuka ketäkin.

Nyt on parasta kohdistaa huomio siihen, mitä aiotaan tehdä jatkossa! Millä pelisäännöillä ja edellytyksillä homma pelaa ja miten suomalaisten yritysten ja kansalaisten pitää toimia, kun vastapuolella ovat touhun pojat.
 
Tämä Airiston Helmi oli nyt vain jäävuoren huippu. Yksi melkoisen painava työkalu pois Iivanan pakista.

Tehokkaimmat työkalut löytyvät paikoista joihin ei Suomessa uskalleta puuttua. Björn Wahlroos rahanpesutaitoineen, Aho ja Lipponen konsultointineen... On syynsä, miksi vaikka Fortum järjenvastaisesti investoi Venäjälle. On syynsä, miksi paljunlämmittäjät eivät tee etsintöjä Nallen kartanoon tai Lipposen Töölön asuntoon. Näihin verrattuna Airiston Helmi tms. on vain pikku sivujuonne.
 
Viimeksi muokattu:
Poliitikot aloittavat nyt keskenään tahmean :poop: heittämisen kuka ketäkin.

Nyt on parasta kohdistaa huomio siihen, mitä aiotaan tehdä jatkossa! Millä pelisäännöillä ja edellytyksillä homma pelaa ja miten suomalaisten yritysten ja kansalaisten pitää toimia, kun vastapuolella ovat touhun pojat.

Ilman muuta, kuitenkin Hassi tuo hyvin esille että kaikki suomalaispoliitikot olivat uunoja, ihan puoluekannasta riippumatta. Suomessa ei tehty lustraatiota ja nyt se näkyy.
 
On vain yksi isäntä talossa..

Kaksoiskansalaisten syrjintä ei edistä kansallista turvallisuutta
24.9.2018 13:46 Lauri Koponen
30 kommenttia

Viimeiset päivät mediassa on kiivaasti keskusteltu valtion turvallisuudesta. Otsikoissa ovat olleet Airiston Helmi, suomalaisten liikemiesten ulkomaansidonnaisuudet sekä Suomen kaksoiskansalaiset. Kahteen ensimmäiseen on todettava, että tapaukset on selvitettävä perinpohjaisesti ja kummankin kohdalla olisi syytä tarkistaa lainsäädännön keinoja puuttua ja pysäyttää vastaavanlainen toiminta. Epäilyttävät maakaupat, rahanpesu sekä kyseenalaiset ulkomaan rahoitukset ovat asioita, joihin todellakin tulisi puuttua turvallisuuden nimissä. Saman turvallisuus-teeman alle ei kuitenkaan voida paketoida suomalaisten ihmisoikeuksia rajoittavia lakeja.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2017 lopussa Suomessa asui vakituisesti 118 464 henkilöä, joilla oli kaksoiskansalaisuus. Joukkoon mahtuu lukuisia turvallisuus- ja yhteiskunta-alan asiantuntijoita, virkamiehiä, opiskelijoita ja tutkijoita. Tätä joukkoa kohtaan istuva puolustusministeri aikoo esittää lähes totaalikieltoa sotilasvirkoihin ja rajoittaa heidän kansalaisoikeuksiaan. Ministeri on kutsunut kaksoiskansalaisia "jo rauhan aikana torjuttavaksi kolonnaksi" . Ministeri yleistää ja lokeroi kokonaisen suomalaisen ihmisryhmän ulkopolitiikan nimissä. Alla muutama huomio, joita asiasta on samaan aikaan lausuttu virallisten asiantuntijatahojen puolelta.
  1. Valtiovarainministeriö on julkaissut vuonna 2015 työryhmämuistion ”Kaksoiskansalaisuus valtion virkaan nimitettäessä”. Eri ministeriöiden edustajista muodostettu työryhmä kuuli työskentelyssään eri turvallisuusasiantuntijoita. Työryhmä toteaa muistiossaan, että henkilön nimittämistä valtion virkaan ja virkasuhteeseen on syytä joissain tapauksissa rajoittaa. Henkilön monikansalaisuus ei kuitenkaan työryhmän mukaan voi olla yksinään rajoittava tekijä. Työryhmä ei kannattanut lainsäädännön muuttamista vaan esitteli muita keinoja, joilla turvallisuusarvioinnit rekrytointiprosesseissa tulisi toteuttaa.
  2. Ylen tekemän jutun mukaan: "Suomi on valmistelemassa Saksaa ja lähimaitaan huomattavasti tiukempaa lainsäädäntöä kaksoiskansalaisista, kun sisäministeriö ja puolustusministeriö valmistelevat lakia, jolla kaksoiskansalaisten pääsy sotilasvirkoihin estettäisiin."(https://yle.fi/uutiset/3-10060588)
  3. Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu on lausunut laista ja nostanut esille erityisesti yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 5 §:n sisältämän viranomaisen velvollisuuden lain mukaan edistää yhdenvertaisuutta toiminnassaan, mikä koskee myös lainvalmistelua. Yhdenvertaisuusvaltuutettu nostaa esille myös Euroopan neuvoston ministerikomitean Suomelle 15.3.2017 antamat uudet vähemmistöjen suojelua koskevat suositukset. Ministerikomitea suosittelee mm. kansallisten vähemmistöjen, mukaan lukien venäläistaustaiset, määrän kasvattamista julkisissa toimissa, erityisesti poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinlaitoksen rekrytoinneissa keinona ehkäistä suvaitsemattomuutta, rasismia tai viharikoksia.
  4. Oikeusministeriön lainsäädäntöjohtajan Tuula Majurinmukaan kaksoiskansalaisia koskeva, laajalle ulottuva virkakielto olisi ollut kohtuuton ja ongelmallinen toimenpide. Hän muistuttaa, että kaksoiskansalaisuus itsessään ei ole turvallisuusriski. Ja eihän se sitä voikaan olla. Kuvatun kaltaisesta lainsäädännöstä tulisi tosiasiallisesti syrjivä, mikäli henkilön toinen kansallisuus yksin olisi esteenä nimittämiselle ilman yksilö- ja tapauskohtaista harkintaa.

Nykyinen kansalaisuuslaki palvelee hyvin Suomea globaalissa ympäristössä. Ministerin esitys on askel taaksepäin historiassa ja kehityksessä. Ymmärrän tarpeen muutokselle ja ymmärrän turvallisuusympäristön muutoksen myötä, että tiettyihin asioihin halutaan puuttua. Perustellustikin esimerkiksi kansalaisten turvallisuusselvityksiä virkaan nimitettäessä halutaan tiukentaa ja laajentaa. Mutta jos nyt ryhdytään muuttamaan lainsäädäntöä konservatiivis-nationalistisella otteella, unohtuvat niin yhtenäinen EU, kansainvälistyvä Suomi kuin viime kädessä ihmisoikeudetkin.
Esitys on omiaan horjuttamaan yhteiskunnan luottamusta, yhteenkuuluvuutta ja lojaliteettia. Sinisten ministerin esitys pikemminkin heikentää turvallisuutta ja luo toisen luokan alakansalaisuuksia Suomeen. Laki asettaisi syrjivään asemaan myös ulkomailla asuvat suomalaiset kaksoiskansalaiset. Totaalikielto toisi ongelmia myös viroissa toimivien kaksoiskansalaisuuden omaavien virkamiesten urakehitykseen. Ylipäätään esitys ei edusta demokraattista päätöksentekoa tai oikeusvaltion tapaa ratkoa asioita.
Tavoite on yhteinen, eli henkilön taustoista ja sidoksista syntyvien vakavien turvallisuusriskien välttäminen. Tämä tavoite on saavutettavissa turvallisuusselvitysten tehostetulla käytöllä karsinta- ja kartoitusvaiheessa. Ei kaksoiskansalaisten totaalikiellolla ja syrjinnällä. Vetoan maan hallitukseen, istuviin kansanedustajiin ja suuren yleisöön. Miettikää edes hetki, mikäli olisitte itse samassa asemassa? Me suomalaiset olemme ennenkin pystyneet tiukassa paikassa osoittamaan sen, että pystymme ratkomaan vaikealtakin tuntuvat päätökset liberaalin ja oikeudenmukaisen maailman keinoin.

Lauri Koponen
Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen

http://laurikoponen.puheenvuoro.uus...syrjinta-ei-edista-kansallista-turvallisuutta
 
Pidetäänhän mielessä sekin, että jonkinlainen nykyaikainen "harmaa vaihe" on ollut käynnissä jo vuosia. Mielestäni tämä Airiston Kelmi liittyy siihen. Usein alkuvaiheen hybriditemput ovat sellaisia, että niissä käytetään 2-käyttökalustoa, 2-käyttökohteita ja 2-käyttöihmisiä. Eli voi olla joku venäläissyntyinen mummo suomessa asumassa joka sitten tarvittaessa majoittaa tyttären pojan ja muutaman koulukaverin. Tai joku vene jollakin mökkiläisellä jolla noudetaankin sitten sopivasti sukeltajia jostakin ja viedään jonnekin.

Kohteet voivat olla tarkoituksella näkyviä. Niillä on omat psykologiset ja resursseja syövät tarkoitukset. Avoin ja näkyvä kohde voi olla vaikka tiedustelijoiden lomanviettopaikka. Tai sitten ihan vaan täky jolla testataan vastustajan rohkeutta ja kykyä. Tai sitten vaan spontaanisti tehty hämmennys.

Minun ymmärtääkseni venäläiset tekevät välillä sellaisia peliliikkeitä, ettei niissä ole mitään muuta järkeä kuin se, ettei niissä ole mitään järkeä. Jos rakennetaan vaikka joku pieni linna vieraan valtion alueelle ja vartioidaan sitä hyvin ja näkyvästi. Sitä linnaa voi käyttää vaikka siviilien lomailuun. Kohde kuitenkin sitoo vastustajan viranomaisia seurantaan. Ja jos sitä kohdetta käyttää kymmenet siviilit vuosittain, niin sillä voidaan kyllästää vastustajan henkilöseurantaan ja -jäljitykseen varatut resurssit. Toisaalta venäläisten järjettömiltäkin näyttävät touhut ovat vaikuttavia. Niillä pidetään aloite. Niillä voidaan ohjata vastapuolen katsetta milloin vasemmalle ja milloin oikealle. Ja välillä eteen ja taakse. Se tuppaa voittamaan jolla on aloite johon toinen joutuu aina vastaamaan tavalla tai toisella. Ja joskus on parasta taktiikkaa tehdä sellaisia aloitteita joissa ei ole järkeä jos sillä saadaan vastapuolen puolustajat juoksemaan väärään suuntaan.
 
Tehokkaimmat työkalut löytyvät paikoista joihin ei Suomessa uskalleta puuttua. Björn Wahlroos rahanpesutaitoineen, Aho ja Lipponen konsultointineen... On syynsä, miksi vaikka Fortum järjenvastaisesti investoi Venäjälle. On syynsä, miksi paljunlämmittäjät eivät tee etsintöjä Nallen kartanoon tai Lipposen Töölön asuntoon.

Ottamatta kantaa mainitsemiisi henkilöihin, olet mielestäni oikeassa. Lisäksi parempia jemmapaikkoja kun AH löytyy suomesta ja "lähiulkomailta" varmaan kymmeniä tuhansia joihin osaan suomalaiset viranomaiset eivät pääse edes käsiksi. Eikä edes tiedetä mistä etsiä kun vastapuolen mahdollisuudet ovat melkein rajattomat.

Lisäksi, jos venäläistaustaisia yksityishenkilöitä ja yrityksiä alettaisiin kammata tässä maassa "tiheällä kammalla" niin asiasta nousisi melko varmasti sisä- ja ulkopoliittinen paskamyrsky eeppisissä mittasuhteissa. Etnis-kulttuurinen profilointi ja vaino... Lisäksi eivät ne omistussuhteet yrityksissä ole tärkeitä. Kuka hallinnoi ja käyttää valtaa on se tärkein. Peiteyritys saattaa olla ihan minkämaalainen tahansa.
 
Minun ymmärtääkseni venäläiset tekevät välillä sellaisia peliliikkeitä, ettei niissä ole mitään muuta järkeä kuin se, ettei niissä ole mitään järkeä. Jos rakennetaan vaikka joku pieni linna vieraan valtion alueelle ja vartioidaan sitä hyvin ja näkyvästi. Sitä linnaa voi käyttää vaikka siviilien lomailuun. Kohde kuitenkin sitoo vastustajan viranomaisia seurantaan. Ja jos sitä kohdetta käyttää kymmenet siviilit vuosittain, niin sillä voidaan kyllästää vastustajan henkilöseurantaan ja -jäljitykseen varatut resurssit. Toisaalta venäläisten järjettömiltäkin näyttävät touhut ovat vaikuttavia. Niillä pidetään aloite. Niillä voidaan ohjata vastapuolen katsetta milloin vasemmalle ja milloin oikealle. Ja välillä eteen ja taakse. Se tuppaa voittamaan jolla on aloite johon toinen joutuu aina vastaamaan tavalla tai toisella. Ja joskus on parasta taktiikkaa tehdä sellaisia aloitteita joissa ei ole järkeä jos sillä saadaan vastapuolen puolustajat juoksemaan väärään suuntaan.

Täysin samaa mieltä ja tästä on tainnut tulla kirjoitettua jo aikaisemminkin... ;)
 
Hassin asiallinen vastakuitti. Hassin ansioksihan on jopa luettu Itämeren rikkipitoisen polttoaineen kielto, mikä oli IMO:n päätös... En ole samaa mieltä siitä, etteikö 1999 olisi voitu ennustaa tulevaisuutta, mutta muuten ihan asiaa.

http://www.satuhassi.fi/2018/miksi-ulkomaalaisten-maakaupat-vapautettiin-vuonna-1999/

Miksi ulkomaalaisten maakaupat vapautettiin vuonna 1999?

Vuonna 1999 ei osattu ennustaa tulevaisuutta.

Turun saaristossa kohua herättäneen rikostutkinnan yhteydessä on alettu kysellä, miksi venäläisille (ja muillekin ulkomaalaisille) myönnettiin oikeus ostaa maata ja kiinteistöjä vuonna 1999. Roolini silloisena ympäristöministerinä, joka tämän lain hallituksessa esitteli, on nostettu esille.

Laki hyväksyttiin aikoinaan yksimielisesti sekä hallituksessa että eduskunnassa. Lain takana olivat siis kaikki silloiset eduskuntapuolueet, myös esimerkiksi Perussuomalaiset.
...


Koska siihen mennessä kaikille kiinteistön ostolupaa hakeneille ulkomaalaisille oli se myönnetty, eikä haittoja ollut ilmennyt, lain valmistelussa haluttiin purkaa byrokratiaa ja vapauttaa kiinteistökaupat myös muidenm kuin EU-maiden kansalaisille. Tätä ei kukaan kyseenalaistanut, ei myöskään esimerkiksi sisäministeriö, jota johti ministeri Kari Häkämies (kok) eikä puolustusministeriö, eikä valtiovarainministeriö, jota johti Sauli Niinistö.

Vuonna 1999 pelättiin lähinnä, että saksalaiset tulevat ja ostavat Suomen rannat. Venäjän talous oli kuralla. Sitä, että joidenkin vuosien kuluttua venäläiset alkavat ostaa isosti maata ja kiinteistöjä, ei kukaan osannut ennustaa, sen enempää kuin vaikkapa vuoden 2008 finanssikriisiä.

Kun venäläisten kiinteistöostot kasvoivat samalla kun Venäjä kiristi ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä omalla alueellaan, ilmaisin kantanani (esim IS 13.1.2011), että maan osto-oikeuden tulisi perustua vastavuoroisuuteen. Toisin sanoen oikeus tulisi rajata niiden maiden kansalaisiin, joiden kotimaasta suomalaiset voivat ostaa maata. Silloinen Vanhasen hallitus ja sitä pian seurannut Kataisen hallitus eivät tälle ajatukselle kuitenkaan lämmenneet.
...

Enemmänkin pointti saisi olla se, että eivät uskoneet Venäjän vielä palaavan perinteiseksi heikompiaan sortavaksi häikäilemättömäksi öykkäriksi. Jeltsinin Venäjä oli heikko mutta yritti demokratisoitua. Halosen johdolla 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen katseltiin tumput suorina miten Putin ensin vakiinnutti pseudodiktatuurinsa ja sitten kun tarpeeksi vahvaksi koki itsensä, alkoi se lähes saman tien kiusata pienempiään ihan vanhaan neukkumalliin.
 
Lisäksi, jos venäläistaustaisia yksityishenkilöitä ja yrityksiä alettaisiin kammata tässä maassa "tiheällä kammalla" niin asiasta nousisi melko varmasti sisä- ja ulkopoliittinen paskamyrsky eeppisissä mittasuhteissa. Etnis-kulttuurinen profilointi ja vaino... Lisäksi eivät ne omistussuhteet yrityksissä ole tärkeitä. Kuka hallinnoi ja käyttää valtaa on se tärkein. Peiteyritys saattaa olla ihan minkämaalainen tahansa.

Tällainen profilointi olisi Venäjän märkä uni - saisivat aikaiseksi vainotun vähemmistön Suomessa jota tulee puolustaa.

Eniwei, Suomessa on ohitettu täysin se, että Suomeen on syntymässä suomenruotsalaisten kokoinen venäläisperäinen vähemmistö. Tästä eivät puhu turvapaikkaturisteista ulvovat persut, tästä eivät puhu vähemmistöoikeuksia puoltavat RKP:läiset. Venäläisvähemmistön integrointi ja voimavarana käyttö on maamme kohtalonkysymys.
 
Laki joka teki ulkomaalaisesta maanomistuksesta luvanvarainen säädettiin 30-luvulla, kun Suomen hintataso oli kehitysmaatasoa. Laki säädettiin, koska haluttiin ettei ulkomainen iso pääoma tule ostamaan maita, mantuja, metsiä ja kaivosrikkauksia köyhiltä suomalaisilta. Sillä ei ollut mitään tekemistä kesämökkien kanssa siihen aikaan, kun kesämökkejä ei juuri ollut ja rikkaampi väki kävi huvilalla. Kun laki sitten kumottiin, se kumottiin kokonaan. Sitä ei olisi tarvinnut tehdä, vaan ainoastaan rinnastaa EU-kansalaiset ja oikeushenkilöt Suomen kansalaisiin ja yhtiöihin, jotka eivät olleet "vaarallisia", joka oli sellaisten suomalaisten yhtiöiden nimi tässä lainsaadännössä, joissa oli liian suuri ulkomaalaisomistus.

EU.n ulkopuolisille hankinnoille voisi hyvin säätää lupavelvollisuuden + samastamisen (piercing the corporate veil) periaatteen oikeushenkilöostajan osalta. Tämä maksaisi itsensä lupamaksuilla.

Myös EU-kansalaisia koskevat rajoitukset menevät läpi jos niillä suojataan paikallisyhteisöä, kuten Ahvenanmaalla tai Tanskassa, jossa suojataan maata saksalaisilta mökinostajilta, tai kansallisella turvallisuudella.

Hassin kootut selitykset.

Vuonna 1999 ei osattu ennustaa tulevaisuutta, toteaa kansanedustaja Satu Hassi (vihr), ex-ympäristöministeri, ulkomaalaisten tontti- ja maakauppojen vapauttamisesta. Hassi ottaa asian esille blogissaan, koska ”Turun saaristossa kohua herättäneen rikostutkinnan yhteydessä on alettu kysellä, miksi venäläisille (ja muillekin ulkomaalaisille) myönnettiin oikeus ostaa maata ja kiinteistöjä vuonna 1999”. Hassi toimi tuolloin ympäristöministerinä, joka esitteli lain hallituksessa.

Hassi huomauttaa, että Suomi oli liittynyt EU:n jäseneksi vuonna 1995 ja aikaa sopeuttaa lainsäädäntö EU-sopimuksen mukaisiksi oli vuoden 1999 loppuun. Hassin mukaan ”syksyllä 1999 koko hallituksella oli tulenpalava kiire”, koska Suomi oli myös EU:n ministerineuvoston puheenjohtajamaa ensimmäistä kertaa.

”Ulkomailla meni sinä syksynä yli puolet työpäivistäni.”

Hänen mukaansa Suomi vapautti kiinteistökauppoja enemmänkin kuin EU-sopimus edellytti, koska kokemuksia haitoista ei ollut.

”Koska siihen mennessä kaikille kiinteistön ostolupaa hakeneille ulkomaalaisille oli se myönnetty, eikä haittoja ollut ilmennyt, lain valmistelussa haluttiin purkaa byrokratiaa ja vapauttaa kiinteistökaupat myös muiden kuin EU-maiden kansalaisille.”

Hassi sanoo korostaneensa sittemmin, kun Venäjä kiristi ulkomaalaisten osto-oikeuksia omalta osaltaan, että maan osto-oikeuden tulisi perustua vastavuoroisuuteen.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/259667-satu-hassi-taman-takia-venalaisten-maakaupat-vapautettiin-1999-kukaan-ei
 
Teoriaa vieraan vallan sukellusvenetukikohdan perustamisesta Saaristomerelle Pulkki kutsui absurdiksi ja lisäsi, että se kyllä huomattaisiin, jos alueelle siirrettäisiin sukellusveneitä.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok)kehotti Pulkkia tutustumaan Saaristomeren olosuhteisiin ja antoi ymmärtää, ettei hän voi asemansa vuoksi kertoa kaikkea.

– Jos käy ilmi, että todellisia turvallisuusriskejä on olemassa, silloin on todennettu jo, että on toimittu sinisilmäisesti, nyrkkeilytermejä käyttäen suojaus on ollut alhaalla, Kanerva ruoti tutkinnassa olevaa tapausta.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/4dd19ede-d7f8-47b8-981d-13200909c194_pi.shtml
 
Hansai lainasi artikkelia. Koitan lainata vain artikkelissa puhunutta sotilasprofessori Raitasaloa.

Ennen möykkäämistäni haluan todeta, että pidän Raitasalon puheenvuoroa hyvänä ja asiallisena vaikka kritisoinkin sen joitain osia.

1. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN sotilasprofessori, everstiluutnantti Jyri Raitasalosanoo, että ulkomaiseen maanomistukseen ja viikonloppuna Turun saariston tapahtuneeseen Airisto-operaatioon liittyvien sotilaallisten uhkakuvakeskustelujen osalta olisi syytä painaa jarrua.

”Minulla ei ole tiedossani itselläni yhtään sellaista konkreettista tapausta, missä Suomen kansallinen turvallisuus olisi vaarantunut”, Raitasalo sanoo.

2. ...keskustelu pohjaa tällä hetkellä niin paljon spekulaatioihin ja nimettömiin lähteisiin, ettei siinä ole vielä aineksia merkittävälle tarpeelle muuttaa meidän yhteiskunnallista uhkakuvastoamme.”

3. Ongelmana on kuitenkin se, että rikostutkinnan oheen on syntynyt sotilaalliseen ja muuhun turvallisuuteen liittyvä rinnakkaistodellisuus. On niputettu keskenään kaksi asiaa.

4. Ehkä se ilmentää tämän päivän laajaa turvallisuuskäsitystä, jossa meillä on paljon uhkia, joihin pitää varautua.

4. ”Käytössä olevien tietojen perusteella on vaikea saada minua muuttamaan käsitystäni, että Suomeen kohdistuvien uhkien taso olisi jotenkin muuttunut”, hän sanoo.

5. ”Kun itse professorina katson maailmaa ja joutuisin pohjaamaan tunnistamattomiin ja nimettömiin lähteisiin, niin kyllä se olisi luotettavuuden osalta lähdeluettelon pahnanpohjimmaisena.”

1. Uhkakuvien tarkastelussa pitää kokeilla kaikki mikä on mahdollista tai mahdotonta. Se on vähän kuin rajusti rajojaan testaavan lapsen kasvattamista. Ellei ota mahdotonta huomioon, sen toteutumisen todennäköisyys nousee.

Olen usein puhunut suunnittelun ja ideoinnin välisestä erosta ja siitä, että niihin tarvitaan usein täysin eri ihmiset. Suunnittelun pitää lähteä raadollisesta realismista. Ideoinnin pitää lähteä realismin ulkopuolelta ja pysyä siellä varsin paljon. Tämä siksi, että ideointi koskee sitä käsiteavaruutta, joka ei ole vielä mahdollinen, toteutettavissa tai toteutettu.

Uhkakuvien tarkastelu pitää ulottaa tälle alueelle asti.

Suunnittelun logiikaan nojaavien henkilöiden pitää tavalla tai toisella kouluttaa itsensä ymmärtämään, että realismin ulkopuolelle meneminen ei ole signaali todellisuudentajun puutteesta vaan siitä, että liikutaan laajemmassa käsiteavaruudessa kuin todellisuus.

Ideoinnin logiikkaan nojaavien henkilöiden pitää tavalla tai toisella kouluttaa itsensä ymmärtämään, että sinne realismin ulkopuolelle mennään käymään eikä asumaan. Sieltä pitää tulla pois vaikka siellä olisi kuinka paljon hauskempaa tahansa.

Kummallekaan tämä toisen osapuolen käyttämän käsiteavaruuden huomioiminen ei ole helppoa.

Myöhempi lisäys:

Näissä molemmmissa asioiden tarkastelemisen, toteuttamisen ja soveltamisen malleissa on sisäänrakennettu tutkakatve. Nämä kaksi tutkakatvetta ovat vastakkaisissa suunnissa. Helpoin tapa poistaa molemmat on rakentaa näiden kahden kognitiivisen kulttuurin väliin sellainen silta, jota edes osa kumman puolen tahansa porukasta voi kulkea edestakaisin onnistuneesti ja sillan toisen puolen maailmaa sekä sen lähtökohtia ymmärtäen.

Tätä sillanrakentamista olen yrittänyt täällä edesauttaa.

Tutkakatveen vähenemisen lisäksi tuollaisen sillan etuna on se, että se vaikuttaa jossain määrin samalla tavalla kuin jos voitaisiin nostaa henkilön/työyhteisön älykkyyttä 10-15 pojoa.

2. Yhteiskunnallinen uhkakuva on lähes rajaton termi. Se, että sitä käytetään tällä tavoin kattokäsitteenä vihjaa, että sen laajuutta ei huomioida. Käsitteellä on varmaan puhujan alalla oma hyvin rajallinen merkitys, mutta artikkeli on suunnattu laajalle yleisölle.

Otan esimerkin:

Kansalaiskeskustelussa on ollut vuosia esillä huoli siitä, että ottaako poliittinen ja virkakoneisto vakavasti strategisesti tärkeissä sijainneissa tapahtuneet maan- ja kiinteistöomistusmuutokset sekä niiden jälkeiset tapahtumat kyseisissä paikoissa. Kun mitään muuta kuin vähättelyä tai toimintaan johtamatonta puhetta ei näyttänyt tapahtuvan, niin huoli kasvoi. Nyt tämä operaatio on poistanut tuota huolta. Huolen lieventyminen on muuttanut kansan parissa uhkakuvastoa siltä osin kuin huoli on kohdistunut viranomais- ja poliittisen toiminnan riittävyyteen.

Näen sekä tarpeen tähän muutokseen merkittävänä että myös itse muutoksen.

3. Hybridiulottuvuus samoin kuin harmaan vaiheen merkityksen korostuminen niputtavat automaattisesti sotilaallisen ja muun turvallisuuden toisiinsa. Se on siis olemassa oleva asia riippumatta siitä, niputetaanko se keskusteluissa toisiinsa vai ei.

4. Kyllä. Mutta se ei ilmennä vain käsityksiä vaan myös (osin todistettavasti) tapahtuneita tapahtumia. Näillä tapahtumilla on intensiteetiltään voimakkaasti vaihteleva mutta katkeamaton jatkumo Leninin valtakaudesta tähän päivään.

Jos jokin on jatkunut noin sata vuotta, niin sen olemassaoloa ei pitäisi vähätellä.

5. Tässä tulee yksi niistä asioista, joita aina jankkaan: tutkakatve.

Professorin ammattitaitoon ja vaatimuksiin kuuluu tieteellisesti pätevän, tutkimuksella todennettavan tiedon tuottaminen ja eteenpäin toimittaminen. Professorilla on tietoon tietty ammatillinen suhde ja tietyt kriteerit. Ne ovat perustellut, pätevät ja juuri sellaiset kuin pitääkin.

Professori elää totuuden ja todellisuuden maailmassa - ja niin ehdottomasti pitääkin elää. Se on professorien ja tieteen maailma.

On kuitenkin myös toinen maailma: potentiaalisten ilmiöiden maailma. Se on (lähes) kokonaan todellisuuden ja (jo todennetun) totuuden ulkopuolinen maailma. Se on maailma, jossa ajattelu on vakavasti otettavissa vain jos se kävelee vakavasti otettavuuden ulkopuolelle, testaa ja tutkii asioita sieltä käsin ja löytää sen jälkeen tiensä takaisin.

Myös tämä maailma kuuluu olennaisesti professorien, tieteen ja tutkimuksen pariin, mutta niin äärimmäisen harvinaisena, että se helposti unohtuu. Akateemisessa maailmassa teorianmuodostus on se kenttä, jossa kävellään tuohon satumaailmaan ja sieltä takaisin.

Teorianmuodostus on se kenttä johon kaikki muu tiede ja tutkimus nojaa. Se on se ainoa kenttä, joka vie tiedettä kunnolla eteenpäin. Muu osa akateemisesta työstä lähinnä levittää ja soveltaa niitä ymmärryksen työkaluja joita teorianmuodostus on tuottanut. Teorianmuodostus tekee koneet. Muut ovat koneenkäyttäjiä.

Jos katsotaan akateemisen maailman virkojen suhdetta oleellisen teorianmuodostuksen määrään, niin väitän (mutten pysty todistamaan) että enintään 1-2% professoreista kykenee ajattelemaan teorianmuodostuksen tasolla. Perustan väitteeni siihen nopeuteen jolla tieteelliset paradigmamuutokset tapahtuvat. Jos määrä olisi suurempi, paradigmaattiset käänteet seuraisivat toisiaan todella tiiviiseen tahtiin.

Jos katsotaan teorianmuodostukseen kykenevien tieteentekijöiden henkilökuvia, niin ainoa jatkuvasti toistuva yhteinen piirre on kyky ja halu kävellä vakavastiotettavuuden ulkopuolelle leikin, taiteen ja mielikuvituksen maailmaan - ja sieltä takaisin. Näillä kaikkein vakavimmin otettavilla tieteentekijöillä on aina toinen jalka tutkijankammiossa ja toinen hiekkalaatikolla.

Ja uudestaan: Kritisointini ei implikoi kriittisyyttä. Haluan vain täydentää tuomalla esille sitä, että mikään tietty yksittäinen käsiteavaruus ei tuo riittävän laajaa lähtökohtaa näissä asioissa - ei myöskään eikä etenkään omani. (Muiden tehtävä on löytää minun sokeat täpläni ja huomauttaa niistä siltä osin kuin en ole itse jo niitä tunnustanut ja korostanut.)
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top