konservatiivi
Kersantti
Iltasanomat tykittää näköjään kaikkein kovimmin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/fa81c0ab-211c-444e-a7b7-8638f9b56627_u0.shtml
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/fa81c0ab-211c-444e-a7b7-8638f9b56627_u0.shtml
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ei tarvitse. Yllätysmomenttia saa kyllä nostettua helposti ja aikaa..
Miksi ulkomaalaisten maakaupat vapautettiin vuonna 1999?
Vuonna 1999 ei osattu ennustaa tulevaisuutta.
Tämä Airiston Helmi oli nyt vain jäävuoren huippu. Yksi melkoisen painava työkalu pois Iivanan pakista.
Poliitikot aloittavat nyt keskenään tahmean heittämisen kuka ketäkin.
Nyt on parasta kohdistaa huomio siihen, mitä aiotaan tehdä jatkossa! Millä pelisäännöillä ja edellytyksillä homma pelaa ja miten suomalaisten yritysten ja kansalaisten pitää toimia, kun vastapuolella ovat touhun pojat.
Tehokkaimmat työkalut löytyvät paikoista joihin ei Suomessa uskalleta puuttua. Björn Wahlroos rahanpesutaitoineen, Aho ja Lipponen konsultointineen... On syynsä, miksi vaikka Fortum järjenvastaisesti investoi Venäjälle. On syynsä, miksi paljunlämmittäjät eivät tee etsintöjä Nallen kartanoon tai Lipposen Töölön asuntoon.
Minun ymmärtääkseni venäläiset tekevät välillä sellaisia peliliikkeitä, ettei niissä ole mitään muuta järkeä kuin se, ettei niissä ole mitään järkeä. Jos rakennetaan vaikka joku pieni linna vieraan valtion alueelle ja vartioidaan sitä hyvin ja näkyvästi. Sitä linnaa voi käyttää vaikka siviilien lomailuun. Kohde kuitenkin sitoo vastustajan viranomaisia seurantaan. Ja jos sitä kohdetta käyttää kymmenet siviilit vuosittain, niin sillä voidaan kyllästää vastustajan henkilöseurantaan ja -jäljitykseen varatut resurssit. Toisaalta venäläisten järjettömiltäkin näyttävät touhut ovat vaikuttavia. Niillä pidetään aloite. Niillä voidaan ohjata vastapuolen katsetta milloin vasemmalle ja milloin oikealle. Ja välillä eteen ja taakse. Se tuppaa voittamaan jolla on aloite johon toinen joutuu aina vastaamaan tavalla tai toisella. Ja joskus on parasta taktiikkaa tehdä sellaisia aloitteita joissa ei ole järkeä jos sillä saadaan vastapuolen puolustajat juoksemaan väärään suuntaan.
Hassin asiallinen vastakuitti. Hassin ansioksihan on jopa luettu Itämeren rikkipitoisen polttoaineen kielto, mikä oli IMO:n päätös... En ole samaa mieltä siitä, etteikö 1999 olisi voitu ennustaa tulevaisuutta, mutta muuten ihan asiaa.
http://www.satuhassi.fi/2018/miksi-ulkomaalaisten-maakaupat-vapautettiin-vuonna-1999/
Miksi ulkomaalaisten maakaupat vapautettiin vuonna 1999?
Vuonna 1999 ei osattu ennustaa tulevaisuutta.
Turun saaristossa kohua herättäneen rikostutkinnan yhteydessä on alettu kysellä, miksi venäläisille (ja muillekin ulkomaalaisille) myönnettiin oikeus ostaa maata ja kiinteistöjä vuonna 1999. Roolini silloisena ympäristöministerinä, joka tämän lain hallituksessa esitteli, on nostettu esille.
Laki hyväksyttiin aikoinaan yksimielisesti sekä hallituksessa että eduskunnassa. Lain takana olivat siis kaikki silloiset eduskuntapuolueet, myös esimerkiksi Perussuomalaiset.
...
Koska siihen mennessä kaikille kiinteistön ostolupaa hakeneille ulkomaalaisille oli se myönnetty, eikä haittoja ollut ilmennyt, lain valmistelussa haluttiin purkaa byrokratiaa ja vapauttaa kiinteistökaupat myös muidenm kuin EU-maiden kansalaisille. Tätä ei kukaan kyseenalaistanut, ei myöskään esimerkiksi sisäministeriö, jota johti ministeri Kari Häkämies (kok) eikä puolustusministeriö, eikä valtiovarainministeriö, jota johti Sauli Niinistö.
Vuonna 1999 pelättiin lähinnä, että saksalaiset tulevat ja ostavat Suomen rannat. Venäjän talous oli kuralla. Sitä, että joidenkin vuosien kuluttua venäläiset alkavat ostaa isosti maata ja kiinteistöjä, ei kukaan osannut ennustaa, sen enempää kuin vaikkapa vuoden 2008 finanssikriisiä.
Kun venäläisten kiinteistöostot kasvoivat samalla kun Venäjä kiristi ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä omalla alueellaan, ilmaisin kantanani (esim IS 13.1.2011), että maan osto-oikeuden tulisi perustua vastavuoroisuuteen. Toisin sanoen oikeus tulisi rajata niiden maiden kansalaisiin, joiden kotimaasta suomalaiset voivat ostaa maata. Silloinen Vanhasen hallitus ja sitä pian seurannut Kataisen hallitus eivät tälle ajatukselle kuitenkaan lämmenneet.
...
Lisäksi, jos venäläistaustaisia yksityishenkilöitä ja yrityksiä alettaisiin kammata tässä maassa "tiheällä kammalla" niin asiasta nousisi melko varmasti sisä- ja ulkopoliittinen paskamyrsky eeppisissä mittasuhteissa. Etnis-kulttuurinen profilointi ja vaino... Lisäksi eivät ne omistussuhteet yrityksissä ole tärkeitä. Kuka hallinnoi ja käyttää valtaa on se tärkein. Peiteyritys saattaa olla ihan minkämaalainen tahansa.
Venäjän laki on ongelmallinen niin kauan kuin kaksoiskansalaisuus on olemassaVenäläisvähemmistön integrointi ja voimavarana käyttö on maamme kohtalonkysymys.
Laki joka teki ulkomaalaisesta maanomistuksesta luvanvarainen säädettiin 30-luvulla, kun Suomen hintataso oli kehitysmaatasoa. Laki säädettiin, koska haluttiin ettei ulkomainen iso pääoma tule ostamaan maita, mantuja, metsiä ja kaivosrikkauksia köyhiltä suomalaisilta. Sillä ei ollut mitään tekemistä kesämökkien kanssa siihen aikaan, kun kesämökkejä ei juuri ollut ja rikkaampi väki kävi huvilalla. Kun laki sitten kumottiin, se kumottiin kokonaan. Sitä ei olisi tarvinnut tehdä, vaan ainoastaan rinnastaa EU-kansalaiset ja oikeushenkilöt Suomen kansalaisiin ja yhtiöihin, jotka eivät olleet "vaarallisia", joka oli sellaisten suomalaisten yhtiöiden nimi tässä lainsaadännössä, joissa oli liian suuri ulkomaalaisomistus.
EU.n ulkopuolisille hankinnoille voisi hyvin säätää lupavelvollisuuden + samastamisen (piercing the corporate veil) periaatteen oikeushenkilöostajan osalta. Tämä maksaisi itsensä lupamaksuilla.
Myös EU-kansalaisia koskevat rajoitukset menevät läpi jos niillä suojataan paikallisyhteisöä, kuten Ahvenanmaalla tai Tanskassa, jossa suojataan maata saksalaisilta mökinostajilta, tai kansallisella turvallisuudella.
Vuonna 1999 ei osattu ennustaa tulevaisuutta, toteaa kansanedustaja Satu Hassi (vihr), ex-ympäristöministeri, ulkomaalaisten tontti- ja maakauppojen vapauttamisesta. Hassi ottaa asian esille blogissaan, koska ”Turun saaristossa kohua herättäneen rikostutkinnan yhteydessä on alettu kysellä, miksi venäläisille (ja muillekin ulkomaalaisille) myönnettiin oikeus ostaa maata ja kiinteistöjä vuonna 1999”. Hassi toimi tuolloin ympäristöministerinä, joka esitteli lain hallituksessa.
Hassi huomauttaa, että Suomi oli liittynyt EU:n jäseneksi vuonna 1995 ja aikaa sopeuttaa lainsäädäntö EU-sopimuksen mukaisiksi oli vuoden 1999 loppuun. Hassin mukaan ”syksyllä 1999 koko hallituksella oli tulenpalava kiire”, koska Suomi oli myös EU:n ministerineuvoston puheenjohtajamaa ensimmäistä kertaa.
”Ulkomailla meni sinä syksynä yli puolet työpäivistäni.”
Hänen mukaansa Suomi vapautti kiinteistökauppoja enemmänkin kuin EU-sopimus edellytti, koska kokemuksia haitoista ei ollut.
”Koska siihen mennessä kaikille kiinteistön ostolupaa hakeneille ulkomaalaisille oli se myönnetty, eikä haittoja ollut ilmennyt, lain valmistelussa haluttiin purkaa byrokratiaa ja vapauttaa kiinteistökaupat myös muiden kuin EU-maiden kansalaisille.”
Hassi sanoo korostaneensa sittemmin, kun Venäjä kiristi ulkomaalaisten osto-oikeuksia omalta osaltaan, että maan osto-oikeuden tulisi perustua vastavuoroisuuteen.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/259667-satu-hassi-taman-takia-venalaisten-maakaupat-vapautettiin-1999-kukaan-ei
Venäjän laki on ongelmallinen niin kauan kuin kaksoiskansalaisuus on olemassa
Hassin kootut selitykset.
1. MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN sotilasprofessori, everstiluutnantti Jyri Raitasalosanoo, että ulkomaiseen maanomistukseen ja viikonloppuna Turun saariston tapahtuneeseen Airisto-operaatioon liittyvien sotilaallisten uhkakuvakeskustelujen osalta olisi syytä painaa jarrua.
”Minulla ei ole tiedossani itselläni yhtään sellaista konkreettista tapausta, missä Suomen kansallinen turvallisuus olisi vaarantunut”, Raitasalo sanoo.
2. ...keskustelu pohjaa tällä hetkellä niin paljon spekulaatioihin ja nimettömiin lähteisiin, ettei siinä ole vielä aineksia merkittävälle tarpeelle muuttaa meidän yhteiskunnallista uhkakuvastoamme.”
3. Ongelmana on kuitenkin se, että rikostutkinnan oheen on syntynyt sotilaalliseen ja muuhun turvallisuuteen liittyvä rinnakkaistodellisuus. On niputettu keskenään kaksi asiaa.
4. Ehkä se ilmentää tämän päivän laajaa turvallisuuskäsitystä, jossa meillä on paljon uhkia, joihin pitää varautua.
4. ”Käytössä olevien tietojen perusteella on vaikea saada minua muuttamaan käsitystäni, että Suomeen kohdistuvien uhkien taso olisi jotenkin muuttunut”, hän sanoo.
5. ”Kun itse professorina katson maailmaa ja joutuisin pohjaamaan tunnistamattomiin ja nimettömiin lähteisiin, niin kyllä se olisi luotettavuuden osalta lähdeluettelon pahnanpohjimmaisena.”