Kuinka suuren osan sotakoneistostaan Venäjä pystyisi dedikoimaan sotaan naapurimaataan vastaan?

#1
Elikä naapurimaahan hyökkäämiseen itsestäänselvästi Venäjä ei koko sotakoneistoaan tietysti lähettämään, joten kysymys on siitä, että kuinka paljon miehiä ja kalustoa he pystyisivät realistisesti lähettämään.

Tutkien ennakkotapauksia esim. Toisessa Tsetseenisodassa Venäjän miesvahvuus sodassa oli 80000, elikä äkkiseltään sanottuna noin kymmenen neljän tuhannen miehen prikaatia plus 40000 tukijoukkoja, jos ajateltaisiin, että jokaista prikaatia kohden on saman verran sidottu tukitehtäviin. Eli yksi armeijakunta periaatteessa. Eli olisiko tällaisesta invaasiojoukosta hyvä lähteä liikkeelle, vai näettekö, että se voisi olla paljon suurempikin?
 
#2
Mielenkiintoinen aihe. Ja Suomen kannalta vakavasti pohdittava. Olen tätä itsekseni usein miettinyt. Venäjähän on helvetin iso maa joka kokee uhkaa lähes joka suunnasta. Sillä täytyy olla joka ilmansuunnassa/ maan kolkassa kalustoa ja väkeä varmuuden vuoksi. Vaikka yhdessä paikassa olisi isokin kahakka käynnissä niin ei sinne koko maan armeijaa voida lähettää. Oikeaa vastausta tuskin onkaan. Riippuu siitä mitä Venäjä konfliktista hakee ja haluaa, mikä on sen tavoite ja minkälainen armeija sitä on vastassa. Afganistanin heikkoon puolustukseen laitetaan vähemmän väkeä ja kalustoa kuin vaikkapa jos suunnitelmissa olisi koko Suomen valloittaminen ja miehittäminen.
 

StepanRudanskij

Eversti
Lahjoittaja
#3
Talvisodan loppuvaiheessa oli noin neljäsosa koko Neuvostoliiton silloisesta Suomen rintamalla.
 
#4
Hyökkäyssota vaatii onnistuakseen muistaakseni vähintään kolmin tai nelinkertaisen ylivoiman puolustajaan nähden (toki riippuu hyvin monesta asiasta). Suomen sodanajan joukot on 280000 ukkoa. Venäjän armeijan koko on muistaakseni n.700000 ukkoa. Kaikkia ei voisi kohdentaa Suomea vastaan. Tuosta voi asiaa laskea/ pohdiskella.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#5
Todennäköisesti tuo esitetty 80 000 sotilaan joukko olisi hyvä saavutus Venäjältä. Lisäksi täytyy edelleen muistaa, että vaikka osa Venäläisistä joukoista on hyvin koulutettuja ja varustettuja, tämä kärki on kapea.
Sen tuominen pitkäksi ajaksi Suomea vastaan syö joukkoja.

Miljoonan miehen saamiseksi meitä vastaan, Venäjän täytyisi käynnistää iso liikekannallepano.
 
#6
Talvisodan loppuvaiheessa oli noin neljäsosa koko Neuvostoliiton silloisesta Suomen rintamalla.
Jos Wikia on uskominen, niin nykyisillä Venäjän Maavoimilla on 350000 miestä, niin tosta neljännes on 87500, joka on hyvin Toisen Tsetseenisodan lukemien mukainen. Siihen tietysti päälle reservejä saatetaan varmaankin päälle lykätä.

Mutta jos nyt tuota vertaa Suomen Maavoimien operatiivisiin joukkoihin, jotka ovat 60000 miestä noin Wikin mukaan, niin hyvin tasoissa pitäisi olla miesten määrän kanssa. Mutta tietysti Venäjällä on enemmän panssarikalustoa ja helikoptereita.

Ja Wikin mukaan meillä on alueellisissa joukoissa 6 jalkaväkiprikaatia, 14 taisteluosastoa ja 28 maakuntakomppaniaa. Näillä pitäisi tasoittua mahdollinen Venäjäm reservin mobilisointi.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#7
Todennäköisesti tuo esitetty 80 000 sotilaan joukko olisi hyvä saavutus Venäjältä. Lisäksi täytyy edelleen muistaa, että vaikka osa Venäläisistä joukoista on hyvin koulutettuja ja varustettuja, tämä kärki on kapea.
Sen tuominen pitkäksi ajaksi Suomea vastaan syö joukkoja.

Miljoonan miehen saamiseksi meitä vastaan, Venäjän täytyisi käynnistää iso liikekannallepano.
Ja pelkästään vastatakseen meidän 280 000 ukkoon 1/1 suhteessa luultavasti vaatisi joidenkin reservien aktivointia.

Jossakin keskustelussa aikoinaan oli puhetta, että tuo neljännesmiljoona vastaisi kovasti naapurin läntisten osien joukkoja, siis Moskova-Pietari-Murmansk sektorin joukkoja ja näitä samalla arvailtiin, että nämä olisi mahdollista lähettää meitä vastaan, muiden alueiden joukkojen paikatessa mitä nuo jätti tyhjäksi. Em. joukot taitavat myös olla parhaiten varustettuja, joten niiden käyttö olisi loogista.


Tuo on siis se joukkojen määrä mikä tarvittaisiin maan valtauksen yrittämiseen. Paljonkohan ne tarvitsisivat ukkoja maan hallussa pitämiseen?
 

Talvela

Ylipäällikkö
#9
Elikä naapurimaahan hyökkäämiseen itsestäänselvästi Venäjä ei koko sotakoneistoaan tietysti lähettämään, joten kysymys on siitä, että kuinka paljon miehiä ja kalustoa he pystyisivät realistisesti lähettämään.

Tutkien ennakkotapauksia esim. Toisessa Tsetseenisodassa Venäjän miesvahvuus sodassa oli 80000, elikä äkkiseltään sanottuna noin kymmenen neljän tuhannen miehen prikaatia plus 40000 tukijoukkoja, jos ajateltaisiin, että jokaista prikaatia kohden on saman verran sidottu tukitehtäviin. Eli yksi armeijakunta periaatteessa. Eli olisiko tällaisesta invaasiojoukosta hyvä lähteä liikkeelle, vai näettekö, että se voisi olla paljon suurempikin?
Tuo 10-15 prikaatia on ihan hyvä veikkaus maksimista jos Suomi on todella hyökkäyksen kohde, riippuu mitä muualla tapahtuu ja paljonko muista sotilaspiireistä on irroitettavissa.
Lisää saa jättämällä jonkun rajan tyhjäksi tai pidemmän mobilisaation (esim 6kk) tuloksena.

Itse uskoisin että suhteellisen paljon tulisi maahanlasku, SPETSNAZ ja vuoristojoukkoja vahvistettuna varsinaisella panssariyhtymällä.
Hankalia huoltolinjoja varten myös runsaasti sisäministeriön joukkoja ja mitä lie kasakoita siihen päälle.
 
#11
Ja jos tuo pätee toi neljäsosa sääntö myös ilmavoimiin, niin sehän tarkoittaa sitä, että 1200 hävittäjästään Venäjä lähettäisi 300 meitä vastaan. Reilulla 60 Hornetilla plus sitten ilmatorjunnalla saisi tuohon määrään tehtyä aika paljon vahinkoa. Varsinkin, kun uutisissakin on ollut juttua siitä, että Venäjällä hävittäjät eivät ole parhaimmalla mahdollisella hapella.
 
#12
Ja jos tuo pätee toi neljäsosa sääntö myös ilmavoimiin, niin sehän tarkoittaa sitä, että 1200 hävittäjästään Venäjä lähettäisi 300 meitä vastaan. Reilulla 60 Hornetilla plus sitten ilmatorjunnalla saisi tuohon määrään tehtyä aika paljon vahinkoa. Varsinkin, kun uutisissakin on ollut juttua siitä, että Venäjällä hävittäjät eivät ole parhaimmalla mahdollisella hapella.
Mistäs tuo luku 1200 tulee?
 
#13
Kannattaa muistaa, että tuo oppi kolminkertaisesta ylivoimasta on peräisin Napoleonin sodista. Ja silloin tilanne oli sellainen, että kaikissa eurooppalaisissa armeijoissa jalkaväki oli aseistettu suunnilteen samantasoisella aseistuksella. Tuolloinkin tunnustettiin se, että osa joukoista parempia ja osa huonompia.

Sanotaan, että ehkä lähempänä totuutta on se, että hyökkääjä tarvitsee kolminkertaisen tuliylivoiman.

Venäjän jalkaväki on tulivoimaisempaa kuin Suomen, tykistö on voimakkaampi ja sillä on paljon enemmän raskaita raketinheittimitä ja panssarihaupitseja. Ilmavoimien osalta tilanne on samanlainen. Runsaalla rynnäkkö- ja taistelupanssarivoimien määrällä kompensoidaan sitten esimerkiksi jalkaväen heikompaa tasoa. Suomella on luonnollisesti tiettyjä etuja kuten keskimäärin parempi joukkojen koulutustaso ja paremmat johtajat. Panssarivaunut ovat suomalaisilla parempia, mutta vihollisella on niitä 10 kertaa enemmän ja varikoilla lisää.
 

Talvela

Ylipäällikkö
#15
Ja jos tuo pätee toi neljäsosa sääntö myös ilmavoimiin, niin sehän tarkoittaa sitä, että 1200 hävittäjästään Venäjä lähettäisi 300 meitä vastaan. Reilulla 60 Hornetilla plus sitten ilmatorjunnalla saisi tuohon määrään tehtyä aika paljon vahinkoa. Varsinkin, kun uutisissakin on ollut juttua siitä, että Venäjällä hävittäjät eivät ole parhaimmalla mahdollisella hapella.
Venäjä ei pääse samoihin lentosuorituksiin lukumääräisesti ja neljäsosa hävittäjistä joita täällä voisi käyttää on noin 100-150 konetta, loput ovat pommikoneita tai rynnäkkökoneita joilla ei Hornetteja vastaan yksistään tehdä mitään.
 

Talvela

Ylipäällikkö
#16

Talvela

Ylipäällikkö
#17

Talvela

Ylipäällikkö
#19
Kannattaa muistaa, että tuo oppi kolminkertaisesta ylivoimasta on peräisin Napoleonin sodista. Ja silloin tilanne oli sellainen, että kaikissa eurooppalaisissa armeijoissa jalkaväki oli aseistettu suunnilteen samantasoisella aseistuksella. Tuolloinkin tunnustettiin se, että osa joukoista parempia ja osa huonompia.

Sanotaan, että ehkä lähempänä totuutta on se, että hyökkääjä tarvitsee kolminkertaisen tuliylivoiman.

Venäjän jalkaväki on tulivoimaisempaa kuin Suomen, tykistö on voimakkaampi ja sillä on paljon enemmän raskaita raketinheittimitä ja panssarihaupitseja. Ilmavoimien osalta tilanne on samanlainen. Runsaalla rynnäkkö- ja taistelupanssarivoimien määrällä kompensoidaan sitten esimerkiksi jalkaväen heikompaa tasoa. Suomella on luonnollisesti tiettyjä etuja kuten keskimäärin parempi joukkojen koulutustaso ja paremmat johtajat. Panssarivaunut ovat suomalaisilla parempia, mutta vihollisella on niitä 10 kertaa enemmän ja varikoilla lisää.
Suomi vain ei ole panssareille edullinen hyökkäyksen kannalta, myös meillä on suhteellisesti paljon epäsuoraa ja se on käytännössä aina tarkempaa joten en usko että tehossa jäädään yhtään.
Uskon että aikovat yrittää käyttää suhteellisen paljon normaalia kevyempiä joukkoja yrittääkseen koukkauksia tärkeimpien urien sivuilla, pieniä maihinnousuja sekä maahanlaskuja avaamaan tietä mekanisoiduille.
Se taas on sitä peliä missä meidän kyllä pitäisi pärjätä hyvin uusilla taisteluosastoilla nopeasti vastaten.
 
#20
Suomi vain ei ole panssareille edullinen hyökkäyksen kannalta, myös meillä on suhteellisesti paljon epäsuoraa ja se on käytännössä aina tarkempaa joten en usko että tehossa jäädään yhtään.
Uskon että aikovat yrittää käyttää suhteellisen paljon normaalia kevyempiä joukkoja yrittääkseen koukkauksia tärkeimpien urien sivuilla, pieniä maihinnousuja sekä maahanlaskuja avaamaan tietä mekanisoiduille.
Se taas on sitä peliä missä meidän kyllä pitäisi pärjätä hyvin uusilla taisteluosastoilla nopeasti vastaten.
Ja Itä-Suomessa järvetkin jo rajoittavat mukavasti panssarivaunujen kulkua luoden mukavia pullonkauloja, joissa sitten joukot väijyvät niitä.
 
Top