Kuinka suuren osan sotakoneistostaan Venäjä pystyisi dedikoimaan sotaan naapurimaataan vastaan?

Talvela

Ylipäällikkö
Hyvä pointti. Itse tuli vahingossa mukaan laskettua vähän noita rynnäkkökoneita myös.
Niitä nuo muut saattaisivat tehtävilleen, suosisivat varmaan silti risteilyohjuksia ja tykistöohjuksia tärkeiden kohteiden tuhoamiseen haluten välttää tappiot kunnes ovat kuluttaneet Hornettien lentosuorituksia alas.
Taktiseen tulitukeen heillä on Su-24, Su-25 ja Su-34 joista viimeksi mainittu on taistelunkestävin.
Su-25 ja taisteluhelikopterit ovat enemmän ilmatorjunnan ja Hawkien heiniä joilla katson olevan rajatusti toimintavapautta.
 

Talvela

Ylipäällikkö
Ja Itä-Suomessa järvetkin jo rajoittavat mukavasti panssarivaunujen kulkua luoden mukavia pullonkauloja, joissa sitten joukot väijyvät niitä.

Jokainen näkee kartasta että Saimaan ja Suomenlahden välissä on isoja taisteluja jos tänne tulevat, rintaman leveys lasketaan kymmenissä kilometreissä, se on kokonaisuudessaan meidän asevaikutuksen alaisena samoin kuin heidän huoltonsa kannaksen kautta.
Koko savotta on yksi pullonkaula heille.

Siksi yrittävät varmaan ihan purkaakseen sumaa tehdä peliliikkeitä pohjoisempana ja siksi sielläkin on joukkoja suhteessa paljon.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kahtokkee eilisiltainen Ulkolinja.

Milloin sota alkaa vai alkoiko se jo? Siinäpä kysymys. Mitä on -sota- tänään ja mitä se on kenties huomenna?
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Venäjä ei pääse samoihin lentosuorituksiin lukumääräisesti ja neljäsosa hävittäjistä joita täällä voisi käyttää on noin 100-150 konetta, loput ovat pommikoneita tai rynnäkkökoneita joilla ei Hornetteja vastaan yksistään tehdä mitään.
Itse laskisin tuon neljänneksen käänteisesti, koska ilmajoukkoja on helppo siirtää ympäri maata ja naapuri on sitä harrastanutkin ainakin harjoituksissa. Mutta realistinen määrä koneita meitä vastaan olisi varmaan siitä 300-450 koneen tienoilla. Alussa ehkä hieman enemmän (jos vihollinen onnistuu huoltamaan noita koneita etukäteen se mielessä, että alussa olisi mahdollisimman paljon koneita käytössä. Toki ongelmana lienee se, että vihollisella olisi tarve antaa lentäjille jonkinlainen intensiivikoulutus ennen sotatoimia), mutta alun jälkeen käytössä olevien määrä varmaan laskisi, jos puheet naapurin kyvystä tuottaa varaosia moderneimpiin koneisiin pitää paikkansa.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Niitä nuo muut saattaisivat tehtävilleen, suosisivat varmaan silti risteilyohjuksia ja tykistöohjuksia tärkeiden kohteiden tuhoamiseen haluten välttää tappiot kunnes ovat kuluttaneet Hornettien lentosuorituksia alas.
Taktiseen tulitukeen heillä on Su-24, Su-25 ja Su-34 joista viimeksi mainittu on taistelunkestävin.
Su-25 ja taisteluhelikopterit ovat enemmän ilmatorjunnan ja Hawkien heiniä joilla katson olevan rajatusti toimintavapautta.
Pitäisiköhän SU-34 laskea myös hävittäjien puolelle? Onko siinä jotakin ominaisuuksia jotka heikentävät sen kykyä toimia raskaana hävittäjänä? Tai tiedänhän minä, että se ei oikein sovellu kaartotaisteluun (ohjaamosta ei ole näkyvyyttä juuri ollenkaan takasektoriin), mutta eikös tuo sopisi varsin hyvin tukemaan hävittäjiä?
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Kahtokkee eilisiltainen Ulkolinja.

Milloin sota alkaa vai alkoiko se jo? Siinäpä kysymys. Mitä on -sota- tänään ja mitä se on kenties huomenna?
No tämäpä juuri!

Historiaa tarkastellen lähes aina kun yhtään isompi/laajempi sota on syttynyt, on toinen osapuoli valmistautunut edellisen kaltaiseen sotaan - ja yllättynyt..

Nyt on kyllä vähän samaa minusta lännessä ilmassa. Varaudutaan aiemman sodankuvan kaltaiseen, vähän sitä nopeammin kehittyväksi muokattuun uhkakuvaan. Onko se kuitenkaan koko kuva?

Pohditaan: sota on politiikan jatke ja keino saavuttaa poliittiset tavoitteet. Sodan päämäärä ei siis lopulta ole tuhota paljon tankkeja, tappaa ihmisiä ja tuhota materiaalia.
Aiemmin on usein edellä mainittuun päädytty, mutta entäpä jos olisikin jokin muu keino? Tähän saakka historiassa uusi sota on ollut edellistä verisempi. Entäpä jos seuraava ei olekaan, vaan tavoitteet saavutetaan vähemmän verisin keinoin?
Minusta länsi varautuu edellistä verisempään sotaan - joka sekin voisi olla osa vastustajan työkalu että saadaan toinen osapuoli pakotettua valmistautumaan "vääränlaiseen" sotaan.
Muunlaisistakin sodan- ja taistelunkuvista kyllä puhutaan, mutta pääpanostus puolustautumisen osalta on ainakin tällä hetkellä siihen veriseen malliin.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Ja jatkoksi edelliseen ja vastaukseksi otsikon kysymykseen:
Ei Venäjä kovin vahvoja joukkoja pysty mobilisoimaan sotaan. Sitä suuremmalla syyllä sen ajatukset sodasta voisivat olla jotakin vähemmän veristä.

Perinteisellä sodankäynnillä Venäjä ei pysty länttä haastamaan.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Perinteisellä sodankäynnillä Venäjä ei pysty länttä haastamaan
No ei. Ja se ei lähde hakkaamaan päätä seinään vaan on laatinut varmasti toimintamallinsa vahvuuksiensa mukaan.

Ei käy kateeksi Euroopan päättäjiäkään.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
No ei. Ja se ei lähde hakkaamaan päätä seinään vaan on laatinut varmasti toimintamallinsa vahvuuksiensa mukaan.

Ei käy kateeksi Euroopan päättäjiäkään.
Ei käy ei. Venäjällä kuitenkin on työkalupakissaan myös se verityöhön kykenevä työkalu, joskin ajallisesti ja alueellisesti varsin rajoitettuun käyttöön soveltuva sellainen. Mutta se on siellä pakissa ja sitä ei voi jättää huomioimatta.
Lännelle sen huomioiminen antaa myös mahdollisuuden näyttää helpolla tavalla tehokkaalta ja pysyttäytyä mukavuusalueellaan valmistautumisessaan.
 
Radio Kipinä.
Puolustusjärjestelmät ja maavoimat.
Kohdassa 24:44 -> Talvi tuo tullessaan uusia haasteita kun järvet, pellot ja suot tulevat kantaviksi. Tämä mahdollistaa viholliselle uusia panssarinkäyttöalueita joka täytyy ottaa huomioon
 
”Ammattisotilas” sivusi aihetta aikanaan blogissaan.

Sodan tullessa ilmavoimat lentää 3 päivää. Hornetit tuhotaan maahan. Lentäjät tapetaan koteihin tai jos he pääsevät koneisiin, heidän keskimääräinen elinikä on 17½ minuuttia. Mitä me voidaan, kun meillä on vain muutama kone ja Venäjän ilmavoimilla on 4000+ ilma-alusta? Lähdetään kaikki käpykaartiin, tai vähintään Viking Isabellalla Tukholmaan!!!

Tällaisia tarinoita on internetin keskustelupalstat tulvillaan. Mutta tarkastellaanpas voimasuhteita ilmassa hetkinen ihan vain numeroiden valossa. Kaikki luvut perustuvat julkisiin lähteisiin, kuten IISS Military Balance, warfare.ru ja PV:n internetsivut. Kuten muissakaan tämän blogin artikkeleissa, turvaluokiteltua kamaa on turha etsiä. Tarkastelun painopiste on asejärjestelmien lukumäärissä, ne kun ovat tavan lukijalle helpompia hahmottaa kuin valvonta-, johtamis- tai tukeutumisjärjestelmän ns. force multiplierit. En tässä yhteydessä käsittele julkisten lähteiden luotettavuutta, hyväksytään nyt tällä kertaa numerot sellaisenaan.

Ilmataistelussa Suomesta siniset ilmavoimat kykenevät siis noin kuuteenkymmeneen prosenttiin punaisten hävittäjien taistelulentomäärästä. Kaluston ollessa kohtuullisen tasaväkistä, erotus on katettava paremmalla koulutuksella sekä maa- ja merisijoitteisella ilmatorjunnalla. Joka tapauksessa jo yksinkertainen määrien tarkastelu osoittaa, että emme olekaan niin alivoimaisia kuin äkkiseltään luulisi.

JK. Kuten valistunut lukija havaitsi, tämä tarkastelu jätti mittaamattoman määrän variaabeleita käsittelemättä, kuten lentotukikohtiin kohdistuvan asevaikutuksen (ballistiset ohjukset, risteilyohjukset, pommikoneet, rynnäkkökoneet), sään vaikutuksen eri konetyyppien lentokelpoisuuteen, jne. Näitä kaikkia on vaikea mallintaa luotettavasti edes esimerkkiin riittävällä tarkkuudella. Tukeutumiskyvystä on vaikea antaa luotettavia arvioita, ja tässä tarkastelussa käytetyt 5 lentosuoritusta/vrk (sininen) ja 3 lentosuoritusta/vrk (punainen) voivat huomattavasti poiketa todellisuudesta, varsinkin kriisin jatkuessa pidempään. Venäjän osalta suhdelukuihin vaikuttaa myös merkittävästi se, kuinka paljon he joutuvat sitomaan kalustoa muille operaatiosuunnille. 20 000 kilometrissä maarajaa nimittäin riittää myös turvaamista.

https://ammattisotilas.wordpress.com/2012/08/22/ilmasodan-lyhyt-oppimaara/
 

PSB 5500

Kenraali
Radio Kipinä.
Puolustusjärjestelmät ja maavoimat.
Kohdassa 24:44 -> Talvi tuo tullessaan uusia haasteita kun järvet, pellot ja suot tulevat kantaviksi. Tämä mahdollistaa viholliselle uusia panssarinkäyttöalueita joka täytyy ottaa huomioon
Järvet ja suot ei taida oikeasti kovin nopeasti jäätyä nykypanssareita kantaviksi. Ei ainakaan ilman ennakkovalmisteluja ja kunnon pakkasia.
 
Järvet ja suot ei taida oikeasti kovin nopeasti jäätyä nykypanssareita kantaviksi. Ei ainakaan ilman ennakkovalmisteluja ja kunnon pakkasia.
Ei varmastikkaan. Se, että talvi tulee ei automaattisesti tarkoita sitä, että vesistöt, suot ja pellot mahdollistavat samantien uusia panssarien käyttöalueita. Kyllä se vaatii pidemmän ajan kovia pakkasia ja yleinen lumitilanne vaikuittaa myös. Mutta talven kehittymistä on totta kai seurattava ja arvioitava koko ajan.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Radio Kipinä.
Puolustusjärjestelmät ja maavoimat.
Kohdassa 24:44 -> Talvi tuo tullessaan uusia haasteita kun järvet, pellot ja suot tulevat kantaviksi. Tämä mahdollistaa viholliselle uusia panssarinkäyttöalueita joka täytyy ottaa huomioon
Olen sitä mieltä ettei juurikaan tosiasiassa mahdollista.
Me olemme usein aika sokeita vastustajan taktiikalle, johtuen siitä että katsomme asiaa (tässä tapauksessa siis maastoa) aivan liian suomalaisin silmin.
Se, mikä kenties on meidän panssareille ihan käyttökelpoista panssarimaastoa, saattaa vihollisen silmin olla edelleen panssareille kelpaamatonta maastoa.
Usein takerrumme ajattelussamme johonkin peltoplänttiin arvioiden sen panssarimaastoksi. Vihollinen katsoo samaa plänttiä ja toteaa: "onpa hiton huonoa maastoa, täydellisen hyvää pst-maastoa vastustajalle, prrrkele että tuossa tuo pläntti on tekemässä tästä vaikeasta maastosta vieläkin vaikeampaa."
Helposti siis katsomme maastoa suomalaisin silmin ja unohdamme ettei vihollinen näe maastoa samoin.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ei varmastikkaan. Se, että talvi tulee ei automaattisesti tarkoita sitä, että vesistöt, suot ja pellot mahdollistavat samantien uusia panssarien käyttöalueita. Kyllä se vaatii pidemmän ajan kovia pakkasia ja yleinen lumitilanne vaikuittaa myös. Mutta talven kehittymistä on totta kai seurattava ja arvioitava koko ajan.
Siteeraan viikonlopulta tuttua metsäkoneyrittäjää. Iskimme tarinaa kadulla ja virkoin, että kevät tulee, mites pitkään metsän pohjat kantaa?
- Perkele ne oo koko talvena edes jäätyny...
 
"
Helposti siis katsomme maastoa suomalaisin silmin ja unohdamme ettei vihollinen näe maastoa samoin.
Tositilanteessa (ja tietenkin jo rauhan aikanakin) vihollisen toimintaa, taktiikkaa ja ajatusmaailmaa on koko ajan tarkkailtava ja tehtävä sen mukaan omat vastaliikkeet. Se, että miten vihollinen talvisissa olosuhteissa toimisi, olisi totta kait myös tarkkailun ja johtopäätöksien alla.
Mielenkiintoista: Radio Kipinän, Panssarivaunut -podcastissa panssarivaunuasiantuntija oli myös hieman skeptinen raskaiden vaunujen ajamiselle jäätyneiden vesistöjen päälle. Nykyaikaiset vaunut painavat niin paljon, että riski uppoamiseen on suuri. Vaatisi ainakin puolen metrin jään. Kevyillä vaunuilla voisi kyllä ajaa jäiden päälle helpommin. Podcastissa kohdasta 7:35 ->
 

PSB 5500

Kenraali
Joku viisas jossain kaluston maastokelpoisuutta käsittelevässä ketjussa valisti meitä tyhmempiä, että ei se vihulainen niitä tiettömiä korpimaita käytä eikä valloita, se iskee sinne missä on väkeä ja kalustolleen kulkukelpoiset väylät. Kun ne on valloitettu niin sitten ne selkosten kansat vähitellen kypsyvät ja ovat valmiita poimittaviksi. Tai tapettaviksi. Tiedä sitten mikä on todenmukaisin strategia..
 

Talvela

Ylipäällikkö
on painesytytteinen miina, joka sijoitetaan jäähän tehdyn reiän kautta jään alle. Räjähtäessään se rikkoo jään ja estää vihollisen etenemisen jäätä pitkin. Jäämiinat asennetaan sarjaksi, jossa yhden miinan aikaansaama paineaalto räjäyttää muutkin samaan sarjaan kuuluvat jäämiinat. Miinassa on räjähdysainetta 1–2 kiloa. Jäämiinasarja saadaan räjähtämään asettamalla painesytytteisten miinojen joukkoon sähkösytytteinen jäämiina, joka laukaistaan rannalta. Jatkosodan aikana suomalaiset käyttivät noin 546 000 jäämiinaa. Niitä käytettiin runsaasti muun muassa Äänisellä ja Suomenlahden itärannikolla. Vuosina 1943–1944 suomalaisvalmisteisia jäämiinoja myytiin Saksaan yli 770 000 kappaletta. Sodanaikaisia jäämiinoja nimitettiin myös ARSA-miinoiksi kehittäjänsä Arvo Ensio Salorannan mukaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jäämiina
 

Talvela

Ylipäällikkö
Pitäisiköhän SU-34 laskea myös hävittäjien puolelle? Onko siinä jotakin ominaisuuksia jotka heikentävät sen kykyä toimia raskaana hävittäjänä? Tai tiedänhän minä, että se ei oikein sovellu kaartotaisteluun (ohjaamosta ei ole näkyvyyttä juuri ollenkaan takasektoriin), mutta eikös tuo sopisi varsin hyvin tukemaan hävittäjiä?
En minä kyllä laskisi, ovatko sen lentäjät saaneet riittävän koulutuksen ja miksi sitä yleensä käytettäisiin siihen kun se voi toteuttaa ilmasta maahan tehtäviään kiistellyssä ilmatilassa parhaiten heidän kalustostaan.
Kai se kantaa itsepuolustuksena sopivaa aseistusta mutta järjetöntä mielestäni olisi että niitäkään olisi enemmän kuin ilmasta maahan ohjusta ja pommia ripustimissa.
Täällä on ihan tuon kaluston todellisia tuntijoita, itse arvioin ihan maalaisjärjellä.
 
Viimeksi muokattu:
Top