Kuinka suuren osan sotakoneistostaan Venäjä pystyisi dedikoimaan sotaan naapurimaataan vastaan?

[Benelli]

Se on nykyään Kaliningrad eikä Puolan tai jonkun muun sitä tarvitse vallata - saartaa tai tarvittaessa voivat toki tuhota.

Voi olla että tuhotaan mutta tuolla olisi mahdollisesti suhteellisen ehjiä satamia ja lentokenttiä käytettäväksi.

Valko-Venäjän motiiveja voi olla turha ennakoida mutta selvästikin et ole tutustunut Puolan nykyiseen sotavoimaan - siinä on purtavaa Venäjällekin.

SA-vahuus on pienempi kuin nyt Suomella ja joutuisivat taistelemaan avoimessa maastossa. Samalla on huomioitava että molemmat osapuolet todennäköisesti käyttävät ydinaseita, tässä suhteessa Putinin huono mutta laaja reservi on hänelle eduksi.

 

[tiedotusosasto]

Samalla on huomioitava että molemmat osapuolet todennäköisesti käyttävät ydinaseita

Jos skenariosi etenee ydinaseisiin asti niin eipä sitä arvaamattomanpaa olekaan. Lännen ydinaseilla ei Venäjästäkään jäisi mitään jäljelle.

 

[Benelli]

Jos skenariosi etenee ydinaseisiin asti niin eipä sitä arvaamattomanpaa olekaan. Lännen ydinaseilla ei Venäjästäkään jäisi mitään jäljelle.

Ainoastaan USA:lla on kynnys ulottaa toiminta strategisiin ydinaseisiin (kuten Ranskan sukellusveneissä on vain 96 taktista kärkeä per vene.) ja NATO ei lähde ensimmäisenä iskemään siviilikohteita vastaan.
Todennäköisesti käyttö jäisi taktisiin kärkiin joita käytetään sotilaskohteita vastaan.

Riittää että
1. Vladimir Putin voittaa.
2. Vladimir Putin selviytyy.

Sellaiset asiat kuin että tappiot pysyvät alle 50 miljoonassa venäläisessä tai Moskova ei ole radioaktiivinen raunio ovat toissijaisia.

 

[hillhead]

Puolan asevoimista
Puola siirtyy palkka-armeijaan vuoteen 2010 mennessä. Samalla maa supistaa puolustusvoimiaan 120 000 sotilaaseen, ilmoitti pääministeri Donald Tusk tiistaina.
julkaisu 2008 https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000131827.html

Armeijan vahvuus nousee 150 000:een, kun nyt se on 100 000 sotilasta. Puolustusministeri Antoni Macierewicz ei perustellut päätöstä tarkemmin, mutta yleisesti syynä pidetään Venäjän toimintaa ja erityisesti Krimin tilannetta.
Macierewicz kertoi, että tärkeäksi osaksi armeijaa tulee 35 000-jäseninen puolisotilaallinen joukko.
julkaisu 2016 https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat...nsa-taustalla-venajan-toimet-krimilla/5927440

http://www.turpopankki.fi/fi/index.php/puolan-asevoimat
Tukee aikalailla näitä lukuja. Lisäksi-> Ukrainan kriisin seurauksena asevoimien budjetti nostetaan 2 %:iin BKT:sta 2016 alusta.

Suomen reserviarmeija lukua on turha verrata ammattisotilaiden ja puoli ammattilaisiin armeijoihin koska se reagoi hitaasti hybridi sodan tyylisiin salamasotiin. Ja on se nyt perkele ihan eri asia muutenkin

Edelleen ihmettelen miksi jenkkien tai muiden nato maiden tarvitsee tuoda Puolaan ja Balttiaan alle pataljoon määräisiä joukkoja jotka pystyisi Puola itsekkin järjestämään. Ainut järkevä selitys on että kyse on jonkinlaisesta "tiedustelusta" ja harjoittelusta suurempia määriä varten.

 

[Protheon_93]

Puolan asevoimista
Puola siirtyy palkka-armeijaan vuoteen 2010 mennessä. Samalla maa supistaa puolustusvoimiaan 120 000 sotilaaseen, ilmoitti pääministeri Donald Tusk tiistaina.
julkaisu 2008 https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000131827.html

Armeijan vahvuus nousee 150 000:een, kun nyt se on 100 000 sotilasta. Puolustusministeri Antoni Macierewicz ei perustellut päätöstä tarkemmin, mutta yleisesti syynä pidetään Venäjän toimintaa ja erityisesti Krimin tilannetta.
Macierewicz kertoi, että tärkeäksi osaksi armeijaa tulee 35 000-jäseninen puolisotilaallinen joukko.
julkaisu 2016 https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat...nsa-taustalla-venajan-toimet-krimilla/5927440

http://www.turpopankki.fi/fi/index.php/puolan-asevoimat
Tukee aikalailla näitä lukuja. Lisäksi-> Ukrainan kriisin seurauksena asevoimien budjetti nostetaan 2 %:iin BKT:sta 2016 alusta.

Suomen reserviarmeija lukua on turha verrata ammattisotilaiden ja puoli ammattilaisiin armeijoihin koska se reagoi hitaasti hybridi sodan tyylisiin salamasotiin. Ja on se nyt perkele ihan eri asia muutenkin

Edelleen ihmettelen miksi jenkkien tai muiden nato maiden tarvitsee tuoda Puolaan ja Balttiaan alle pataljoon määräisiä joukkoja jotka pystyisi Puola itsekkin järjestämään. Ainut järkevä selitys on että kyse on jonkinlaisesta "tiedustelusta" ja harjoittelusta suurempia määriä varten.

Ja tietysti kasvattaa Venäjän kynnystä lähteä sotimaan näitä maita vastaan, mihin on sijoitetty Yhdysvaltalaisia sotilaita, koska siinä samallahan sitten julistaa sodan Yhdysvaltoja vastaan varsinkin, jos Yhdysvaltojen omia joukkoja kuolee tuoden Yhdysvallat mukaan sotaan. Tämä taas sitten varmasti lisää Moskovassa harmaiden hiuksien määrää.

 

[Kustaanmiekka]

Fire and ice: Russia arms itself for the Arctic

http://www.janes.com/article/81355/fire-and-ice-russia-arms-itself-for-the-arctic

• Russia has established two Separate Motor-rifle Brigades for Arctic operations
• The units appear well equipped, with mobility across deep snow and access to considerable firepower

The traditional battle grounds between NATO and Russia are well known: sprawling European plains dissected by rivers and interspersed with population centres. However, in response to NATO’s increased activity in Norway, as well as overtures from Finland and Sweden to join the alliance, Russia has shifted some focus north.


The Arctic is estimated to contain 25% of the world’s hydrocarbon reserves, and Russia has expressed plans to control 55% of the Arctic’s reserves by 2030.

 

[Aarne1]

Ainut järkevä selitys on että kyse on jonkinlaisesta "tiedustelusta" ja harjoittelusta suurempia määriä varten.

Henkinen kynnys ja ovikello, panttipataljoona.

 

[lasau]

Yleisesti ottaen hyökkääjän kolminkertaista ylivoimaa vaaditaan ratkaisu-alueella, ei vastustajien välillä. Esimerkiksi vuonna 1940 Saksalla oli suurinpiirtein sama määrä divisioonia länsirintamalla, kuin Länsi-liittoutuneillakin, mutta he keskittivät lähes puolet joukoistaan Ardenniinien alueelle, jossa heillä oli sitten jotakuinkin kolminkertainen ylivoima.

Toisekseen, vaikka Venäjällä olisi useita vihollisia, heidän olisi mahdollista pyrkiä lyömään nuo viholliset yksi kerrallaan, kuten Saksakin pyrki tekemään. Saksa keskitti joukkoja voimakkaasti yksittäisiä valtioita vastaan, esim puolet Puolaa vastaan, 2/3 Ranskan ja Benelux-maiden valtaamiseen, ja 3/4 operaatio Barbarossaan. Joten ehdottaisin, että Venäjä voisi keskittää jopa puolet maavoimistaan Suomen lyömiseen lyhyessä, joitain viikkoja kestävässä sodassa, mikäli Suomi olisi valtaamisen arvoinen. Ehkä, jos he samalla valtaisivat Baltian pienenä makupalana, he saisivat kerralla käsiteltyä Pohjoisen rintama-alueen, jolloin jäljelle jäisi vain keskinen ja eteläinen rintama?

Kolmanneksi, Venäläisillä oli toisen maailmansodan menestystaisteluissaan tapana hyökätä sellaisilla alueilla, missä maasto oli Saksalaisten tai Japanilaisten mielestä niin toivottoman huonoa, ettei siellä tarvinnut pitää voimakkaita joukkoja. Maskirovka ja harhautukset puolustajan mielestä otollisemmilla sektoreilla kuuluivat myös asiaan.

Mielestäni ihan hyvä jatkokysymys ketjun aiheelle olisi, kuinka paljon Suomi pystyisi keskittämään ratkaisujoukkoja Helsinkiin johtavalle hyökkäys-uralle? Pystyisivätkö Hornetit pitämään ilmatilaa puhtaana muutaman viikon ajan tuolla seudulla, ja kuinka paljon ilma-torjuntaa sinne saisi, jos ilmaherruuden pitämisessä on vaikeuksia? Pystyisivätkö omat joukot liikkumaan siellä vihollisen vaihtaessa painopistettä, jos ilmatila ei ole suhteellisen puhdas vihollis-koneista? Venäjällä on runsaasti maahyökkäykseen sopivia koneita, mutta Suomella ei ole mitään muuta kuin hävitäjiä, joten Suomi ei liene pysty estämään Venäläisjoukkoja muuttamasta painopiste-aluetta.

 

[Wagner]

3-1 ylivoima on ilmeisesti joku hiha-arvio, jonka alkuperää ei edes tiedetä.

The so-called “3-1 rule” is a military aphorism that holds that attacking forces require a 3 to 1 advantage over defending forces in order to succeed. Although this rule has become widely-known and widely-held, especially in Western militaries, its origin is unknown and unattributed. It is not exactly clear to what exactly it refers, and there is no known original statement of the rule that can be consulted for clarification.

http://www.dupuyinstitute.org/blog/2016/07/11/trevor-dupuy-and-the-3-1-rule/
https://warontherocks.com/2016/07/was-the-russian-military-a-steamroller-from-world-war-ii-to-today/

 

[baikal]

Mielestäni ihan hyvä jatkokysymys ketjun aiheelle olisi, kuinka paljon Suomi pystyisi keskittämään ratkaisujoukkoja Helsinkiin johtavalle hyökkäys-uralle?

Tätä kysymystä on pohdittu Suomessa koko itsenäisyyden ajan. Saimaan kaakkoispuoli on varmasti aiheuttanut runsaasti harmaita hiuksia ja vatsahaavoja vastuullisille suunnittelijoille. Vuoteen -44 oli vielä jonkinlaista syvyyttä.....nyt tuo syvyys paljastuu, kun vilaisee karttaa. Vaalimaa-Helsinki väli ei ole hirmuinen: syvyys on hävittömän vähäinen, oikeasti.

Noiden ylivoimasuhteiden kanssa pitää olla kriittinen. Jo Barbarossa osoitti, että hyvin -paikallinenkin- keskitetty ylivoima rusentaa puolustuksen. Paikallinen ylivoima saattaa ratkaista ison pelin, oikeasti.

Jos paikallinen ylivoima on kova nyrkki, joka rusentelee mennessään vastustajaa ja sen jälkeen tulevat -vakiinnuttavat- joukot, niin voimasuhteiden laskeminen on melko turhaa.

 

[Solidsnake]

Onneksi helsinki on vain yksi kylä suomenmaassa suuressa

 

[baikal]

Onneksi helsinki on vain yksi kylä suomenmaassa suuressa

Juu, Helsinki on aina korvattavissa esimerkiksi Teuvalla tai vaikkapa Kemillä. Pääkaupungin menettäminen tai vaikka sen saartaminen on oikeasti vaikea paikka. Itä-Vantaan suihkulähteessä saappaitaan pesevä iivana on kyllä lopun alkua sankarilliselle torjuntavoittosarjalle.

 

[Fremen]

Juu, Helsinki on aina korvattavissa esimerkiksi Teuvalla tai vaikkapa Kemillä. Pääkaupungin menettäminen tai vaikka sen saartaminen on oikeasti vaikea paikka. Itä-Vantaan suihkulähteessä saappaitaan pesevä iivana on kyllä lopun alkua sankarilliselle torjuntavoittosarjalle.

Jep, ainakin Kaartissa ja UudJP:ssä (olin siis ensimmäisessä), meille teroitettiin että Helsinki-Vantaan lentokentästä ja Kehä III:sta (Lahdenväylä/ Porvoonväylä/ Itäpää, etteivät pääse Hangon syvävesisatamaan) luovutaan ns. saappaat jalassa... joku Helsingin niemen keskusta, Eduskuntatalo, Yleisradio jne. joutaa mennä mun puolesta muutenkin.
Ei noilla ole mitään taktista, saati strategista arvoa.
Keravan- sekä Vantaanjoen yli (itään lekestä ja kehä kolmosesta) tulee jouheva jääkäri vaikka kävellen tukka kuivana, ne ei kauaa perivihollistakaan pidättele.
Mutta aika paljon tuolla tuli treenattua, ja näin muutama vuosi sitten Jakomäen kohdalla kun Kaartin komppania tuli tien yli, matkalla länteen ja kohti lentokenttää. Malmin kenttä oli siinä kyseessä tosin.
Liikenne pysähdyksissä jonkun tovin koska oli yö-harjoitus kyseessä... tiedän että olivat Kaartista koska jollain kolikonheiton hävinneellä oli nk. ovikello kannossa, eli se kahvallinen metallimötikkä jolla saadaan pasautettua dörtsi ineen. Painaa meinaan ihan riittävästi... ei puhuta mistään asunnon ovista siis, vaan noista teollisuuden tuliovista.

 

[Leppis]

3-1 ylivoima on ilmeisesti joku hiha-arvio, jonka alkuperää ei edes tiedetä.

http://www.dupuyinstitute.org/blog/2016/07/11/trevor-dupuy-and-the-3-1-rule/
https://warontherocks.com/2016/07/was-the-russian-military-a-steamroller-from-world-war-ii-to-today/
Katso liite: 44462

Itselleni opetettiin 3-1 kaava sillä lisäyksellä, että venäläiset pyrki keskittämään murtokohtaan 5-1 ylivoiman. Niillähän sodankäynti perustui korostetusti matematiikkaan ja Jomini sotateoreetikon oppiin, joten siitä nuo suhdeluvut taitavat tulla.

 

[aab]

Juu, Helsinki on aina korvattavissa esimerkiksi Teuvalla tai vaikkapa Kemillä. Pääkaupungin menettäminen tai vaikka sen saartaminen on oikeasti vaikea paikka. Itä-Vantaan suihkulähteessä saappaitaan pesevä iivana on kyllä lopun alkua sankarilliselle torjuntavoittosarjalle.

Mikä tekee Helsingistä muita paikkoja arvokkaammaaksi puolustaa?

 

[lihapakaste]

Mikä tekee Helsingistä muita paikkoja arvokkaammaaksi puolustaa?

Pääkaupunkiseudulla asuu 20% väestöstä, se on tie- ja rautatieverkoston solmukohta ja se on merkittävä liike-elämän ja poliittisen päätöksenteon keskus?

 

[Iso-Mursu]

Pääkaupunkiseudulla asuu 20% väestöstä, se on tie- ja rautatieverkoston solmukohta ja se on merkittävä liike-elämän ja poliittisen päätöksenteon keskus?

Ja monen tukkuliikkeen logistiikkalaitokset on Uudellamaalla.

Ilman niitä ei saa kansa ruokaa.