Kuinka tehokkaita sissitaktiikat ovat?

Kuinka tehokkaita sissitaktiikat ovat?


  • Äänestäjiä yhteensä
    87

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Oletettavasti sitä huoltoliikennettä on melko paljon, vaikka pyrittäisiinkin menemään ns. takki tyhjäksi kerrallaan. Perustarviketta on vaikea kuljettaa kärkivaunuissa kovinkaan monen aktiivisen päivän edestä, eli täydennykset mieluiten päivittäin. En muista mikä se oletettu vetovastuun kesto per yksikkö on, mutta arvelisin että yksittäinen komppania alkaa olla aktiivisessa etenemisyritystoiminnassa miehistön univajeen yms. takia henkisesti lopussa noin viikon kohdalla, ja se kuulostaisi loogiselta vaihtoväliltä. Sen jälkeen reservipätkä olisi ainakin muutaman päivän mittainen, koska varsinkin kaluston osalta isompi huolto- ja korjaustoiminta kestää hetken.
Huoltoa on tosiaan oltava jollakin tavalla, tämä siis siksi, että raketinheitin vie kerrallaan suunnilleen kuorma-autollisen ammuksia (tai menisikö kaksi latausta kerralla KA:han, mutta kuitenkin). Toki olen tietoinen, että naapuri kerää varaston ammuksia hyökkäystä varten jemmaan ja niitä ei ole tarkoitus säästellä, mutta ei kai niitä siinä tykistöasemien vieressä säilytetä?
 

proileri

Eversti
Josta tulikin mieleen, onko kellään vaunumiehellä muistikuvaa miten usein tankki tai rynnäkkövaunu on tankattava harjoituspäivän aikana?

Jenkeillähän turbiinikoneiden osalta tuossa on ongelma, kun polttoaineen kulutus tyhjäkäynnillä on korkea. Myös käynnistys kestää puoli minuuttia, eli tankkia ei voi kauheana sammutella operaation aikana. Joidenkin nettilähteiden mukaan Abrams pitää tankata muutaman tunnin välein, jos halutaan pitää riittävää polttoainereserviä.
 
Josta tulikin mieleen, onko kellään vaunumiehellä muistikuvaa miten usein tankki tai rynnäkkövaunu on tankattava harjoituspäivän aikana?
En ole vaunumies mutta muistelisin, että armeija-aikanani 90- luvulla kun oli pidempiä harjoituksia, niin ällitälli ja bemarit tankattiin 4-5 päivän välein. Jotain tuota luokkaa se oli. Nykyisistä CV- ja Leopard- vaunuista en osaa sanoa.
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Fuel Capacity 498 gal (1,885 liters) / 505 gal (1,907 liters)
Fuel Consumption A tank will need approximately 300 gallons every eight hours; this will vary depending on mission, terrain, and weather. A single tank takes 10 minutes to refuel. Refueling and rearming of a tank platoon--four tanks--is approximately 30 minutes under ideal conditions.
  • 0.6 miles per gallon.
  • 60 gallons per hour when traveling cross-country
  • 30+ gallons per hour while operating at a tactical ideal
  • 10 gallons basic idle
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Josta tulikin mieleen, onko kellään vaunumiehellä muistikuvaa miten usein tankki tai rynnäkkövaunu on tankattava harjoituspäivän aikana?

Jenkeillähän turbiinikoneiden osalta tuossa on ongelma, kun polttoaineen kulutus tyhjäkäynnillä on korkea. Myös käynnistys kestää puoli minuuttia, eli tankkia ei voi kauheana sammutella operaation aikana. Joidenkin nettilähteiden mukaan Abrams pitää tankata muutaman tunnin välein, jos halutaan pitää riittävää polttoainereserviä.
Me tankattiin vain pari kertaa ns. kentällä tankkiautosta. Muuten tankkaus tehtiin kasarmilla normaali pistoolista. Leirit olivat 5-14 päiväisiä.
 

Juna112Porojetsiin

Eversti
Lahjoittaja
Josta tulikin mieleen, onko kellään vaunumiehellä muistikuvaa miten usein tankki tai rynnäkkövaunu on tankattava harjoituspäivän aikana?

Jenkeillähän turbiinikoneiden osalta tuossa on ongelma, kun polttoaineen kulutus tyhjäkäynnillä on korkea. Myös käynnistys kestää puoli minuuttia, eli tankkia ei voi kauheana sammutella operaation aikana. Joidenkin nettilähteiden mukaan Abrams pitää tankata muutaman tunnin välein, jos halutaan pitää riittävää polttoainereserviä.
T-55:llä ajeltiin noin 500km yhdellä tankkauksella. Jos olisi käytetty lisäsäiliöitä, niitä siinä telatukin päällä olevia tynnyreitä, matkaa olisi tullut tietenkin lisää, mutta niistähän olisi pitänyt kuitenkin erikseen tankata vaunun varsinainen pa-järjestelmä. Vaunulla ei varsinaisesti ole syytä jäädä paikalleen pitkäksi aikaa tyhjäkäynnille, siis ellei ole tilanne päällä ja lähdetään todennäköisesti heti kohta liikkeelle. T-55 käynnistyy paineilmalla, ja lähtee käyntiin laakista. Joten on järkevää sammuttaa jos vain tilanne sallii.
 

hillhead

Kapteeni

Kapiainen

Ylipäällikkö
Nyt olisi mielenkiintoisia oppareita harmi kun ei ole tarkoitettu ressuille. Otsikoista voidaan silti päätellä että sissisotiminen ei ole häviämässä vaan sitä koulutetaan kenties jopa enemmän.


https://www.doria.fi/handle/10024/93268
https://www.doria.fi/handle/10024/77319
https://www.doria.fi/handle/10024/93264
http://www.doria.fi/handle/10024/92591
Kun katsoo ko. töiden päivämääriä (taisi kaikki olla 2013) niin silloin elettiin aikaa jolloin tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja. Sissitoiminta sellaisena kuin se termi yleisesti ymmärtetään ei päätynyt jatkoon koulutettavaksi.
Kyllä se vanhassa merkityksessään on käytännössä poistunut koulutuksesta. Toki "voittaneessa" versiossa on sissitoimintamaisia piirteitä, mutta aikalailla eri juttu se kuitenkin on.
 

hillhead

Kapteeni
Kun katsoo ko. töiden päivämääriä (taisi kaikki olla 2013) niin silloin elettiin aikaa jolloin tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja. Sissitoiminta sellaisena kuin se termi yleisesti ymmärtetään ei päätynyt jatkoon koulutettavaksi.
Kyllä se vanhassa merkityksessään on käytännössä poistunut koulutuksesta. Toki "voittaneessa" versiossa on sissitoimintamaisia piirteitä, mutta aikalailla eri juttu se kuitenkin on.
Mikäli ajatellaan suoraviivaisesti niin asia on niin kuin kirjoitit.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Mikäli ajatellaan suoraviivaisesti niin asia on niin kuin kirjoitit.
Toki sissitoiminta terminä vaatisi tässä yhteydessä melko tarkan määrittelyn, jotta kaikki puhuisivat samasta asiasta.
Asian voi kyllä kääntää toki niinkin että mallin 2015 alueellisten joukkojen taktiikka on nykyajan tekniikan antamin mahdollisuuksin aikaisempaa tehokkaammaksi muokattua sissitoimintaa.
Tosin sitten tuon tekniikan myötä toiminnassa on myös hyvin merkittäviä eroja siihen mikä aikaisemmin miellettiin sissitoiminnaksi. Toki niitä yhtäläisyyksiäkin esim operaatiotaidollisella tasolla on, joskin sitten yksityiskohtainen taktisen ja taisteluteknisen tason toteutuksessa voi olla isojakin eroja.
 

hillhead

Kapteeni
Ajatukseni ketjun aiheeseen:
Koska sotataktiikoiden menestys riippuu monesta asiasta niin niiden muiden maiden sissi taktiikoiden vertaaminen suomeen ei ole ihan täysin mutkatonta.

Maailmalla:
Tarkka-ampujat ja pioneeri toiminta (ied,miinat) stinger/it aseilla, rpg llä /pst aseilla on aiheuttanut selvää tuhoa . Se onko toiminta ollut puhtaasti sissitoimintaa niin kaikissa tapauksissa ei ole varmaa, mutta luultavasti se on tehty pienemmillä joukoilla ns isompaa hyökkäävää valtiota vastaan.


Suomessa:
Se mitä nykyiset sissit eli rajajääkärit/erikoisrajajääkärit käyttävät taktiikoinaan on jäänyt epäselväksi.
Ehkä enemmän tiedustelu pohjalta, mutta luultavasti mukana on kättäpidempää myös kevyesti panssaroitujen tuhoamiseen.
Toivoa voisi vielä stingerejä mukaan.

Tilanne on vähän kaksipiippuinen molempiin suuntiin. Nykyinen teknologia vaikeuttaa sissien toimintaa ja myös auttaa siinä. Koulutuksen ja varustuksen pitämällä ns ajan tasalla luulisi pitävän taktiikoiden tarpeeksi toimivina.

EDIT
tuosta vielä nostalgia pätkää.
 
Viimeksi muokattu:

Einomies1

Ylipäällikkö
Ajatukseni ketjun aiheeseen:
Koska sotataktiikoiden menestys riippuu monesta asiasta niin niiden muiden maiden sissi taktiikoiden vertaaminen suomeen ei ole ihan täysin mutkatonta.

Maailmalla:
Tarkka-ampujat ja pioneeri toiminta (ied,miinat) stinger/it aseilla, rpg llä /pst aseilla on aiheuttanut selvää tuhoa . Se onko toiminta ollut puhtaasti sissitoimintaa niin kaikissa tapauksissa ei ole varmaa, mutta luultavasti se on tehty pienemmillä joukoilla ns isompaa hyökkäävää valtiota vastaan.


Suomessa:
Se mitä nykyiset sissit eli rajajääkärit/erikoisrajajääkärit käyttävät taktiikoinaan on jäänyt epäselväksi.
Ehkä enemmän tiedustelu pohjalta, mutta luultavasti mukana on kättäpidempää myös kevyesti panssaroitujen tuhoamiseen.
Toivoa voisi vielä stingerejä mukaan.

Tilanne on vähän kaksipiippuinen molempiin suuntiin. Nykyinen teknologia vaikeuttaa sissien toimintaa ja myös auttaa siinä. Koulutuksen ja varustuksen pitämällä ns ajan tasalla luulisi pitävän taktiikoiden tarpeeksi toimivina.

EDIT
tuosta vielä nostalgia pätkää.
Itse sissi-koulutuksen saaneena 1990-luvulla, koin silloin saman kehittämistarpeen kuin nytkin, nimittäin nopean viestinnän tarpeen olevan yksi tärkeimmistä, ellei tärkein asia.
Johtaminen & raportoiminen ei ole helppoa jos joukoilla ei ole riittävästi ajanmukaista viestikalustoa tai se nojaa johonkin tunteja etukäteen sovittuun paikkaan/aikaan.

Toinen on sitten pimeätaistelukyky, joka on jalkaväen ensilinjan taistelujoukoillakin ehdoton edellytys tänäpäivänä.

Kolmas seikka olisi tulenjohtokyky ryhmän mukana.

Mitään olkapääohjuksia en näe meikäläisissä oloissa tarpeellisina tai järkevinä kuljetella, koska ne ovat erikoismiesten aseita ja niitä käytetään suojaamaan sekä tuottamaan tappioita tietyillä alueilla ja isompien joukkojen tukena. Harvoja ohjuksia ei kannata lyödä riippakiveksi pienelle porukalle, jolla ei ole ilmatilannekuvaa ja joka kantaa kaiken jalkaisin. It-Ohjuksen liikuttelu ja käyttäminen peitteisessä maastossa ei ole ollenkaan helppoa. Räjähteet ja miinat ovat taistelutoiminnassa se NO 1 ja niitä pitää löytyä kilkkeineen. Kevytsinkoja myös jonkin verran.

En tiedä mikä on erilliskomppanioiden rooli nykypäivänä sodassa ja onko niitä enää suunnitelmissa kun koulutustarjontaa on supistettu reilusti viime vuosituhannelta. Sissitoiminta tuskin sinänsä muuttuu taktiikoiden ja toimintaperiaatteiden osalta mihinkään. Vain se paljonko niitä joukkoja halutaan ja missä ne vaikuttavat, on muuttunut. Edelleenkin sissitoiminnassa on edellytyksenä että joukot pystyvät itsenäiseen taisteluun, kykenevät toimimaan luonnossa ympäri vuoden ja säilyttämään taistelukykynsä. Lisäksi joukkojen on oltava omavaraisia.
 

hillhead

Kapteeni
Itse sissi-koulutuksen saaneena 1990-luvulla, koin silloin saman kehittämistarpeen kuin nytkin, nimittäin nopean viestinnän tarpeen olevan yksi tärkeimmistä, ellei tärkein asia.
Johtaminen & raportoiminen ei ole helppoa jos joukoilla ei ole riittävästi ajanmukaista viestikalustoa tai se nojaa johonkin tunteja etukäteen sovittuun paikkaan/aikaan.

Toinen on sitten pimeätaistelukyky, joka on jalkaväen ensilinjan taistelujoukoillakin ehdoton edellytys tänäpäivänä.

Kolmas seikka olisi tulenjohtokyky ryhmän mukana.

Mitään olkapääohjuksia en näe meikäläisissä oloissa tarpeellisina tai järkevinä kuljetella, koska ne ovat erikoismiesten aseita ja niitä käytetään suojaamaan sekä tuottamaan tappioita tietyillä alueilla ja isompien joukkojen tukena. Harvoja ohjuksia ei kannata lyödä riippakiveksi pienelle porukalle, jolla ei ole ilmatilannekuvaa ja joka kantaa kaiken jalkaisin. It-Ohjuksen liikuttelu ja käyttäminen peitteisessä maastossa ei ole ollenkaan helppoa. Räjähteet ja miinat ovat taistelutoiminnassa se NO 1 ja niitä pitää löytyä kilkkeineen. Kevytsinkoja myös jonkin verran.

En tiedä mikä on erilliskomppanioiden rooli nykypäivänä sodassa ja onko niitä enää suunnitelmissa kun koulutustarjontaa on supistettu reilusti viime vuosituhannelta. Sissitoiminta tuskin sinänsä muuttuu taktiikoiden ja toimintaperiaatteiden osalta mihinkään. Vain se paljonko niitä joukkoja halutaan ja missä ne vaikuttavat, on muuttunut. Edelleenkin sissitoiminnassa on edellytyksenä että joukot pystyvät itsenäiseen taisteluun, kykenevät toimimaan luonnossa ympäri vuoden ja säilyttämään taistelukykynsä. Lisäksi joukkojen on oltava omavaraisia.


Kyllä suomestakin löytyy paikkaa missä olkapääohjus toimii. Vertauskuvana voidaan käyttää vaikka pst ohjuksia jotka nekään ei ole tarkoitettu metsämaastoon mutta silti niitten kanssa kärvistellään.
It jampparit pitää tietenkin alistaa sisseille koska sisseille "asetta" ei ole koulutettu. Veikkaan että ei ollut paljoakaan 80 luvun afgaani sisseilläkään ilmatilanne kuvaa ja silti hyvin homma luonas.

Mikäli tulenjohdolla on tehtävänä muutakin kuin paikantaa maaleja niin heittimet pitää olla mukana, taikka sitten sissitoiminta tehdään todella lähellä omia tuliasemia mikä ei välttämättä liene tarkoitus, vaikka nykyisin ns erikoisjoukot hoitaakin ns kaukopartio keikat. Mikäli heittimet ovat mukana on niiden tuoma kuorma ammusten kanssa huomattavasti suurempi kuin esim stingerien kantaminen.

Yksitelamiina painaa 10kg , kertasinko 3.3kg ja kylkipanos jotain sinne väliin. Tietysti ne varusteet on mikä tehtävä onkaan mutta näkisin että on kannattavampaa kantaa mukanaan 3 kertasinkoa kuin yhtä telamiinaa. Miinat vaativat tieuran ja metsän välisen liikkeen joka paljastaa sekä miinoittaminen on hidasta, saati sitten jos se pitää purkaa ja siirtää toiselle tielle. kertasingoilla pystyy myös ns puolustautumaan jos homma alkaa kusemaan .

Viestiyhteys, Tapaamispaikat lienee silloin käytössä kun viestiyhteys ei toimi taikka sitä ei haluta käyttää paljastumisen takia, ja kun joka tapauksessa pitää paikalle mennä esim täydennysten takia.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
It jampparit pitää tietenkin alistaa sisseille koska sisseille "asetta" ei ole koulutettu. Veikkaan että ei ollut paljoakaan 80 luvun afgaani sisseilläkään ilmatilanne kuvaa ja silti hyvin homma luonas.
Ei se homma noin mennyt 80- ja 90-luvuilla.

Osa strela tai igla patttereista olisi toiminut sissien toiminta-alueella. Tarkoituksena oli tuottaa tappioita viholliselle ja siten tuottaa välillistä ilmasuojaa myös sisseille.

Aivan samalla tavalla toimittiin afganistanissa, missä parhaat tulokset saatiin liikkuvilla metsästyspartioilla, jotka menivät ennalta suunniteltuihin tuliasemiin. Apuvälineinä oli maastoautoja, maastomoottoripyöriä ja jopa happilaitteita.

Suomessahan aikoinaan harkittiin strela koulutusta rajan kantahenkilökunnalle, mutta kursseja ei pantu koskaan toimeen.
 
Viimeksi muokattu:

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Mikään ei estä laittamasta ohjusukkoa sissiryhmän mukaan. Heitinäijätkin on aina koulutettu muualla kuin sissikomppanioissa. Silti niitä pyöri rajan kertausharjoituksessa haitalle asti(söivät sissimuonat ja meille oli pakkiruokailu).
 

hillhead

Kapteeni
Ei se homma noin mennyt 80- ja 90-luvuilla.

Osa strela tai igla patttereista olisi toiminut sissien toiminta-alueella. Tarkoituksena oli tuottaa tappioita viholliselle ja siten tuottaa välillistä ilmasuojaa myös sisseille.

Aivan saman tavalla toimittiin afganistanissa, missä parhaat tulokset saatiin liikkuvilla metsästyspartioilla jotka menivät ennalta suunniteltuihin tuliasemiin. Apuvälineinä oli maastoautoja, maastomoottoripyöriä ja jopa happilaitteita.

Suomessahan aikoinaan harkittiin strela koulutusta rajan kantahenkilökunnalle, mutta kursseja ei pantu koskaan toimeen.
Tarkennatko vähän mikä ei mennyt ?
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Tarkennatko vähän mikä ei mennyt ?
Siis alistaminen.

Ohjuspartioiden alistamista kokeiltiin Suomessa heti kun ohjukset saatiin käyttöön.

Strela partioita alistetiin mm. jalkaväkikomppanioille ja todettiin, että ilmasuojan sijaan saatiin muutama raskaasti lastattu rk-mies.
 
Viimeksi muokattu:

hillhead

Kapteeni
Siis alistaminen.

Ohjuspartioiden alistamista kokeiltiin Suomessa heti kun ohjukset saatiin käyttöön.

Strela partioita alistetiin mm. jalkaväkikomppanioille ja todettiin, että ilmasuojan sijaan saatiin muutama raskaasti lastattu rk-mies.

Joku kohta ei tässä mulle nyt aukea. Mikäli strela partiot toimivat sissikomppanian toiminta-alueella jolloin ne tukevat sissien toimintaa ja käskyvalta on alueella toimivalla sissikomppanian päälliköllä niin näkisin että ne on silloin alistettu sissikomppanialle...
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Joku kohta ei tässä mulle nyt aukea. Mikäli strela partiot toimivat sissikomppanian toiminta-alueella jolloin ne tukevat sissien toimintaa ja käskyvalta on alueella toimivalla sissikomppanian päälliköllä niin näkisin että ne on silloin alistettu sissikomppanialle...
Tukevat toimintaa tuottamalla tappioita toiminta-alueella. Suoja on välillistä.

Ohjuspartioiden alistamista esimerkiksi komppanioille kokeiltiin ja se ei toiminut.

Nykyisinhän tuo tappioiden tuottaminen on ilmatorjunnan päätaistelumenetelmä. Ilmatorjunta toki voi saada tehtäväkseen myös suojaamisen, mutta silloinkin käytännössä mennään tehtävätaktiikalla, koska esimerkiksi pioneeripataljoonan tai vaikka kt-patteriston osaaminen ei riitä ilmatorjunnan johtamiseen.

Tästä samasta aiheestahan on juuri hiljan keskusteltu toisessa ketjussa.

https://maanpuolustus.net/threads/1980-luvun-sa.6593/page-20#post-690669
 

hillhead

Kapteeni
Tukevat toimintaa tuottamalla tappioita toiminta-alueella. Suoja on välillistä.

Ohjuspartioiden alistamista esimerkiksi komppanioille kokeiltiin ja se ei toiminut.

Nykyisinhän tuo tappioiden tuottaminen on ilmatorjunnan päätaistelumenetelmä. Ilmatorjunta toki voi saada tehtäväkseen myös suojaamisen, mutta silloinkin käytännössä mennään tehtävätaktiikalla, koska esimerkiksi pioneeripataljoonan tai vaikka kt-patteriston osaaminen ei riitä ilmatorjunnan johtamiseen.

Aivan...
Edit . Sopii siis sisseille......
 
Viimeksi muokattu:
Top