Kuinka tehokkaita sissitaktiikat ovat?

Kuinka tehokkaita sissitaktiikat ovat?


  • Äänestäjiä yhteensä
    112
Just tuo psykologinen puoli mietityttää aika paljon. Joukkojen pitäisi kyetä hyvin itseänäiseen toimintaan, riittääkö itsekuri vai alkaako homma hajota johtamattomuuden vuoksi kasaan. Sissijoukkueesta kaatuu muutama mies ja kun kukaan ei ole potkimassa perseelle niin lyödään jarrut päälle, ylipäätään hajautetun toiminnan ongelmana näkisin tämän. Mitä rajajääkäreiden juttuja olen kuullut niin melkoisen muhevat mahdollisuudet on JUMALITTOMAAN tehottomuuteen, ja kun tuo mahdollisuus on niin...

Tämähän on tietysti totta.

Mutta yhtä lailla totta on tämä: hyökkääjän huoltokuljetuksista ei tarvitse räjähtää kuin pari ajoneuvoa, ja siellä on äkkiä sissejä hätyyttämään sidottuna psjv- komppania ja pari hekoa, hinta = pirusti, kun taas sissiryhmän hinta = lähes ilmainen. Jos sissiryhmä menettää toimintakykynsä vastasissitoiminnan vuoksi, so what - se, että se psjv-komppania ja vispilöiden lentosuoritteet saatiin sidottua esim. 48 tunniksi ryhmällä ukkoja joilla varustuksena rynkyt ja muutama miina, tarkoittaa että toiminnan tarkoitus saavutettiin. Jos vielä saatiin tiedustelutietoa ja pari säiliöautoa päreiksi, se on bonusta.

Ja tosiaan sitten hajautetun tst-tavan alueellisilla joukoilla on toiminnassaan eri tavoite.
 
Tämähän on tietysti totta.

Mutta yhtä lailla totta on tämä: hyökkääjän huoltokuljetuksista ei tarvitse räjähtää kuin pari ajoneuvoa, ja siellä on äkkiä sissejä hätyyttämään sidottuna psjv- komppania ja pari hekoa, hinta = pirusti, kun taas sissiryhmän hinta = lähes ilmainen.

Joo, ja etenkin kun vaikkapa kymmenen kilsan päässä tulee viesti, että "mekin haluamme tänne komppanian ja koptereita"!


Niin, ja tuossa ketjun alkupuolella oli maininta, että vihollinen joutuu sitomaan joukkoja teiden varsille. Osaltaan tämä tarkoittanee myös sitä, että vihollinen on sidotu muutamaan tiehen, eikä sen sivustoilla ole varmaankaan paljoa syvyyttä, koska se sitoisi vielä lisää joukkoja. Paljonko tämä auttaa käytännössä omia vastahyökkäyksiä, sitä en tiedä.
 
Tämähän on tietysti totta.

Mutta yhtä lailla totta on tämä: hyökkääjän huoltokuljetuksista ei tarvitse räjähtää kuin pari ajoneuvoa, ja siellä on äkkiä sissejä hätyyttämään sidottuna psjv- komppania ja pari hekoa, hinta = pirusti, kun taas sissiryhmän hinta = lähes ilmainen. Jos sissiryhmä menettää toimintakykynsä vastasissitoiminnan vuoksi, so what - se, että se psjv-komppania ja vispilöiden lentosuoritteet saatiin sidottua esim. 48 tunniksi ryhmällä ukkoja joilla varustuksena rynkyt ja muutama miina, tarkoittaa että toiminnan tarkoitus saavutettiin. Jos vielä saatiin tiedustelutietoa ja pari säiliöautoa päreiksi, se on bonusta.

Pari juttua:

A. Kylmän sodan aikainen Mek. Divisioonan odotettiin etenevän jopa 200 km päivässä.
B. Jokainen hyökkäysjoukko ladataan täyteen.
C. Huolto pörrää kärkeä seuraavien, vetovastuutaan odottavien taistelujoukkojen keskuudessa.
D. Venäjä ei ole arka tappioille. Sitä kiinnostaa menestys paljon enemmän.

Eli tämä oikeastaan romuttaa aika lailla tuon sinun kehitelmän, koska:
-Etenemistahti on kovaa, taistelevia joukkoja ei huolleta niin kauan kuin ne on vetovastuussa, kun gazoliino ja ammukset loppuu tai tappiot kasvaa liikaa niin kärkikin vaihtuu.
-Taistelussa olevia joukkoja ei sidota huollon suojaamiseen. Huoltoa suojaavat taistelujoukot eivät ole poissa mistään koska ne käyttävät todennäköisesti samoja uria etenemiseen huollon kanssa odottaessaan vuoroaan ottamaan vetovastuun (kiitos suomalaisen hyvän tiestön).
-Huolto siis ei ole kovinkaan merkittävä tekijä suojata, vispilät ja ylipäätään taistelujoukot suorittaa päätehtäväänsä eli pyrkimystä tavoitteeseen. Kyllä huoltoa siis suojataan, mutta niiden joukkojen toimesta jotka seuraavat "joutilaana" vetovastuutaan ja ovat valmiudessa sivustaan kohdistuvien vastahyökkäysten varalta.

Noilla silmin voi jo arvioida sissitoiminnan tehokkuutta uudelleen. Sissille toki tuhottu huoltoauto on tuhottu huoltoauto ja sama koskee bemaria tai BTR:ää. Vihollisen kärkeä vastaan taisteleville taistelujoukoille sissien sankariteoilla ei kuitenkaan ole hevon helvetin väliä, koska ne tuntuu kärjessä ehkä päivien/viikkojen päästä vasta. Nykyään vielä enemmän koska sissitoimintaan ei enää liity maaston haltuunottoa ollenkaan, eli jos aiemmin sissijoukoilla ajateltiin katkottavan teitä ja vaikeuttavan ja jopa katkovan liikennettä vaikuttaen hyvinkin suoranaisesti ratkaisutaisteluihin, niin nyt lähinnä aiheutetaan tappioita ja vältetään suoraa yhteenottoa. Sissitoiminnan tehokkuuden perspektiivi voi muuttua päivistä viikkoihin, siirrytään lähemmäksi maolaista sissisodan perspektiiviä... Jonka naittaminen muuten länsimaiseen tehokkuussodankäyntiin voi olla melkoinen haaste, johon suomalainen puolustusratkaisu kuitenkin tietääkseni nojaa tulevaisuudessakin. Voisi melkein sanoa että sissitoiminta siirtyi juuri taktiselta tasolta strategiselle tasolle... tälle tavalla harrastelija taktikon/strategin silmin katsottuna.

En kiistä siis sissien toiminnan kustannustehokkuutta sinällään, mutta tuo aikajänne jota toin esiin eli noin 7-21 vrk niin se teho voi olla vähän sitä-sun-tätä taisteleville joukoille.


Ja tosiaan sitten hajautetun tst-tavan alueellisilla joukoilla on toiminnassaan eri tavoite.

Hajautettu taistelutapa jakaa yhteiset ongelmat, kuten sanoin. Yksi niistä on tehottomuuden potenttiaali kun viestiyhteydet ei pelaa, tämä ongelma ei ole sisseihin rajoitettu. Edesmenneen JvPr:n suhteen oli täysin samoja ongelmia, vaikkakin mittakaava vähän isompi (tosin JvPr toimikin kootummin kuin sissijoukot). Mistään hajautetusta yhteistoiminnasta ei voitu puhuakaan.
 
Pari juttua:

A. Kylmän sodan aikainen Mek. Divisioonan odotettiin etenevän jopa 200 km päivässä.
B. Jokainen hyökkäysjoukko ladataan täyteen.
C. Huolto pörrää kärkeä seuraavien, vetovastuutaan odottavien taistelujoukkojen keskuudessa.
D. Venäjä ei ole arka tappioille. Sitä kiinnostaa menestys paljon enemmän.

Eli tämä oikeastaan romuttaa aika lailla tuon sinun kehitelmän, koska:
-Etenemistahti on kovaa, taistelevia joukkoja ei huolleta niin kauan kuin ne on vetovastuussa, kun gazoliino ja ammukset loppuu tai tappiot kasvaa liikaa niin kärkikin vaihtuu.
-Taistelussa olevia joukkoja ei sidota huollon suojaamiseen. Huoltoa suojaavat taistelujoukot eivät ole poissa mistään koska ne käyttävät todennäköisesti samoja uria etenemiseen huollon kanssa odottaessaan vuoroaan ottamaan vetovastuun (kiitos suomalaisen hyvän tiestön).
-Huolto siis ei ole kovinkaan merkittävä tekijä suojata, vispilät ja ylipäätään taistelujoukot suorittaa päätehtäväänsä eli pyrkimystä tavoitteeseen. Kyllä huoltoa siis suojataan, mutta niiden joukkojen toimesta jotka seuraavat "joutilaana" vetovastuutaan ja ovat valmiudessa sivustaan kohdistuvien vastahyökkäysten varalta.

Noilla silmin voi jo arvioida sissitoiminnan tehokkuutta uudelleen. Sissille toki tuhottu huoltoauto on tuhottu huoltoauto ja sama koskee bemaria tai BTR:ää. Vihollisen kärkeä vastaan taisteleville taistelujoukoille sissien sankariteoilla ei kuitenkaan ole hevon helvetin väliä, koska ne tuntuu kärjessä ehkä päivien/viikkojen päästä vasta. Nykyään vielä enemmän koska sissitoimintaan ei enää liity maaston haltuunottoa ollenkaan, eli jos aiemmin sissijoukoilla ajateltiin katkottavan teitä ja vaikeuttavan ja jopa katkovan liikennettä vaikuttaen hyvinkin suoranaisesti ratkaisutaisteluihin, niin nyt lähinnä aiheutetaan tappioita ja vältetään suoraa yhteenottoa. Sissitoiminnan tehokkuuden perspektiivi voi muuttua päivistä viikkoihin, siirrytään lähemmäksi maolaista sissisodan perspektiiviä... Jonka naittaminen muuten länsimaiseen tehokkuussodankäyntiin voi olla melkoinen haaste, johon suomalainen puolustusratkaisu kuitenkin tietääkseni nojaa tulevaisuudessakin. Voisi melkein sanoa että sissitoiminta siirtyi juuri taktiselta tasolta strategiselle tasolle... tälle tavalla harrastelija taktikon/strategin silmin katsottuna.

En kiistä siis sissien toiminnan kustannustehokkuutta sinällään, mutta tuo aikajänne jota toin esiin eli noin 7-21 vrk niin se teho voi olla vähän sitä-sun-tätä taisteleville joukoille.




Hajautettu taistelutapa jakaa yhteiset ongelmat, kuten sanoin. Yksi niistä on tehottomuuden potenttiaali kun viestiyhteydet ei pelaa, tämä ongelma ei ole sisseihin rajoitettu. Edesmenneen JvPr:n suhteen oli täysin samoja ongelmia, vaikkakin mittakaava vähän isompi (tosin JvPr toimikin kootummin kuin sissijoukot). Mistään hajautetusta yhteistoiminnasta ei voitu puhuakaan.

En kerkiä ruotia tätä ongelmatiikkaa kunnolla, mutta pari juttua:

- A2 keltaisella on HYVIN paljon vähemmän joukkoja nykyään käytössä kuin kylmän sodan päivinä.

- Mitä pitemmälle ja nopeammin vihollinen etenee, sitä enemmän on suojattavaa tievartta. Esim 3 tien varret 100 km syvyyteen = helvetinmoinen päänsärky A2 keltaiselle.

- Keksit ihan itse sen että maastoa ei voitaisi tilapäisesti ottaa haltuun, kyllä voidaan, ei se ole poistunut keinovalikoimasta.

- Ajoneuvon tai parin menetys ei vihollista hetkauta, tästä olemme samaa mieltä. MUTTA jos menetyksiä kertyy esim 1/10 km tietä/vrk, vaikka 100 km matkalla 5pv ajan, se on yli pataljoonan kalusto. Ihan satavarmasti rupeaa A2:n komentajaa kiinnostamaan.

- En näe mitä väliä sillä on, mistä kohti vihollisen muodostelmaa ne teiden suojaukseen tuhlatut vihollisen yksiköt ovat. Ne ovat yksiköitä jotka ovat pois painopisteestä. Toistan vielä - KENELLÄKÄÄN ei ole läheskään niitä joukkomääriä käytettävissä jotka oli kylmän sodan aikana. Paljon niitä on, mutta ei loputtomasti.
 
Niin, kaiketi jokaiseen hyökkäävään yhtymään on sijoitettu komppania tai pari vastatoimintajoukkoja, jotka suorastaan odottavat sitä, että häkin ovi avataan. Eli ei se joukko aikanaan ole pois "mistään". Ja kyllähän sissitoimintaa vastaan on varmasti sanotaan nyt vaikka Venäjällä jouduttu paneutumaan alkaen Afganistanista aina oman etelän kähinöihin saakka. Jopa niin paljon, että onko se muuttanut venäläistä doktriiniakin(tai ainakin temppusarjaa) erilaiseksi kuin Kylmän sodan aikaan oli? Väittäisin, että on.

Yritän viiksilankavääntöä käsityksestäni A.D 2014:

nykyaikaiset viestijärjestelmät ja - mahdollisuudet, pitkän kantaman raskas tuli ml. ilmaiskut ovat muovanneet tilanteen erilaiseksi vert. "sissi-isku Pälkäneellä - 43". Tähän on ujutettava myös lennokkitiedustelun mahdollisuudet ja mahdollisten liittolaisten antama tuki. Toisaalta nämä muuttujat ovat vaikuttavia VAIN koottuna ja rajallisella alueella. Konsepti voi olla kovasti erilainen Kotkan pohjoispuolella verrattuna Ämmänsaaresta itään.

Myyttinen viiksilankarullan kanssa petkeltävä sissi on siis vain osa totuutta. Ja se toinen totuus voi olla toisenlainen jossain, toisaalla taas erilainen. Mikään ns. moderni tiedustelujärjestelmä ei pääse oikeuksiinsa esim. Lieksa-Ilomantsi-kusiluoreissa. Toisaalta onko se painopistealuettakaan koskaan...jos on, niin sitten on. Kyllä se eteläinen rantamaa lienee sitä painopistettä, ja sinne molemmat osapuolet lataavat parhaat paukkunsa, jos niikseen tulee.

Kieltämättä edelleen sinun kysymyksesi jää eloon. Siihen olisi kiihoittavaa vastata tavoilla, jotka eivät anna oikeutta kysymyksesi sisällölle.

Ehkä tätä(kin) teemaa pitää avata sitten, kun joku nyt kertoo ensin sen, mikä on Rintama A.D. 2014? Ei ole ihan helppo määriteltävä. Mistään entisestä ei oikein löydy apuja määrittelyyn.
 
En kerkiä ruotia tätä ongelmatiikkaa kunnolla, mutta pari juttua:

- A2 keltaisella on HYVIN paljon vähemmän joukkoja nykyään käytössä kuin kylmän sodan päivinä.

- Mitä pitemmälle ja nopeammin vihollinen etenee, sitä enemmän on suojattavaa tievartta. Esim 3 tien varret 100 km syvyyteen = helvetinmoinen päänsärky A2 keltaiselle.

- Keksit ihan itse sen että maastoa ei voitaisi tilapäisesti ottaa haltuun, kyllä voidaan, ei se ole poistunut keinovalikoimasta.

- Ajoneuvon tai parin menetys ei vihollista hetkauta, tästä olemme samaa mieltä. MUTTA jos menetyksiä kertyy esim 1/10 km tietä/vrk, vaikka 100 km matkalla 5pv ajan, se on yli pataljoonan kalusto. Ihan satavarmasti rupeaa A2:n komentajaa kiinnostamaan.

- En näe mitä väliä sillä on, mistä kohti vihollisen muodostelmaa ne teiden suojaukseen tuhlatut vihollisen yksiköt ovat. Ne ovat yksiköitä jotka ovat pois painopisteestä. Toistan vielä - KENELLÄKÄÄN ei ole läheskään niitä joukkomääriä käytettävissä jotka oli kylmän sodan aikana. Paljon niitä on, mutta ei loputtomasti.

1. vahvennus

Koskee meitäkin.

2. siniväri

Näinköhän satasen matkaa tänään tehdään viikon päivät? Eppäillä soppii.

Eteläisellä rantamaalla ei ole varaa menettää 150 kilsaa. Tai ainahan varaa on, mutta kyllä homma alkaa olla tuolloin paketissa. Eteläisellä rantamaalla päämaali on ilman muuta Helsinki. Siitä kun lähtee, niin eipä paljon sureta erehtyä.

Mitä haluan yrittää sanoa? Painopistealueen keinovalikoimassa perint. sissitoiminta on EHKÄ marginaalia ratkaisujen kannalta, muu Suomi, eipä olekaan. Tosin sissitoiminnan keinoin ja opein voidaan tehdä muutakin kuin käkkiä menetetyn alueen tienvarsilla viiksilanka rukkasen ympäri väännettynä.
 
Tämähän on tietysti totta.

Mutta yhtä lailla totta on tämä: hyökkääjän huoltokuljetuksista ei tarvitse räjähtää kuin pari ajoneuvoa, ja siellä on äkkiä sissejä hätyyttämään sidottuna psjv- komppania ja pari hekoa, hinta = pirusti, kun taas sissiryhmän hinta = lähes ilmainen. Jos sissiryhmä menettää toimintakykynsä vastasissitoiminnan vuoksi, so what - se, että se psjv-komppania ja vispilöiden lentosuoritteet saatiin sidottua esim. 48 tunniksi ryhmällä ukkoja joilla varustuksena rynkyt ja muutama miina, tarkoittaa että toiminnan tarkoitus saavutettiin. Jos vielä saatiin tiedustelutietoa ja pari säiliöautoa päreiksi, se on bonusta.

Ja tosiaan sitten hajautetun tst-tavan alueellisilla joukoilla on toiminnassaan eri tavoite.
Tuo Secondin mainitserma psykologia on merkittävä seikka. Vaatii sissiporukan johtajalta melkoista motivaatiota keskittyä tehtävään, varsinkin jos mies- ja kalustoylivoimainen vihollinen painaa samalla jatkuvasti päälle. Ruohonjuuritasolta katsottuna säiliöauton tuhoamisreissut saattaa näyttää aika lailla hyödyttömiltä itsemurhatehtäviltä, ikäänkuin moderneilta versioilta 1. MS:n englantilaisista yöpartioista.

Ihminen vaan tuppaa olemaan sen verran mukavuudenhaluinen, että mennään sieltä missä aita on matalin.
 
Tuo Secondin mainitserma psykologia on merkittävä seikka. Vaatii sissiporukan johtajalta melkoista motivaatiota keskittyä tehtävään, varsinkin jos mies- ja kalustoylivoimainen vihollinen painaa samalla jatkuvasti päälle. Ruohonjuuritasolta katsottuna säiliöauton tuhoamisreissut saattaa näyttää aika lailla hyödyttömiltä itsemurhatehtäviltä, ikäänkuin moderneilta versioilta 1. MS:n englantilaisista yöpartioista.

Ihminen vaan tuppaa olemaan sen verran mukavuudenhaluinen, että mennään sieltä missä aita on matalin.

Totta - mutta ihminen on myös sellainen että se motivoituu onnistumisista. Kun se säiliöauto pätkähtää, jalka nousee taas hetken aikaa keveästi.

Palatakseni Secondin alkuperäiseen kysymykseen: luulen, että puhumme nyt kahdesta eri asiasta.

Sissitoiminta on kustannustehokas tapa vaikuttaa viholliseen. Tästä lienemme samaa mieltä.

Sitä vastoin, onko se siinä mielessä tehokas, että se esim. pakottaisi vihollisen toimimaan toisella tavalla kuin on suunnitellut? Ehkäpä ei. Mutta, se on yksi keino temppuvalikoimassamme, rikka lisänä rokassa.
 
Eteläisellä rantamaalla peevelinmoinen hässäkkä kun työnnetään voimaa pieneen tilaan. Koko ajan on joku moskiitto pistelemässä, ennustamattomassa kohdassa, ennustamattomana aikana, vaihtelevin menetelmin ja kohtein. Yhteistä on vain se, että rauhassa ei saa tehdä mitään, aikataulut ja taistelurytmi sotkeentuvat, tilannekuva helisee... Pienestäkään hässäkästä ei ole vara olettaa että se on vain häirintää tai joukkueen isku - koska aina välillä paukkuu ja huolella, tulivoimaisempien ja liikkuvampien joukkojen toimesta. Puolustajalle noiden olosuhteiden luominen "ei maksa mahdottomia".

Toki aika moni suomalainen äiti jää itkemään poikiaan, mutta jos maasotatoimiin joudutaan niin tyylilaji on niiltä osin jo valmiiksi valittu.
 
Tuo Secondin mainitserma psykologia on merkittävä seikka. Vaatii sissiporukan johtajalta melkoista motivaatiota keskittyä tehtävään, varsinkin jos mies- ja kalustoylivoimainen vihollinen painaa samalla jatkuvasti päälle. Ruohonjuuritasolta katsottuna säiliöauton tuhoamisreissut saattaa näyttää aika lailla hyödyttömiltä itsemurhatehtäviltä, ikäänkuin moderneilta versioilta 1. MS:n englantilaisista yöpartioista.

Ihminen vaan tuppaa olemaan sen verran mukavuudenhaluinen, että mennään sieltä missä aita on matalin.
Vain masokistit pääsee sissiksi.. johtajat kaikista pahiten :D Mukavuudenhalua on se kun pääsee kunnolla tappelemaan.
Onko scip10 "kaukopartioreissulla" kun tuhomisREISSUSTA kirjoittaa? Se on isku ja irti, ei mikään reissu. Ylivoimalla ei mitään merkitystä kun kohdalla on korkeintaan 2-3 samaan aikaan.
Maaleja on riittämiin, se on pääasia.
Huoltokolonna käsittää useita ajoneuvoja ja välissä muutama panssarivehjekkin, ei ne yksikseen ajele säiliöautot ja ammuskuormukat. MEK/MTR osastot ei pitkälle liiku ilman polttoainetta.
 
Niin, kaiketi jokaiseen hyökkäävään yhtymään on sijoitettu komppania tai pari vastatoimintajoukkoja, jotka suorastaan odottavat sitä, että häkin ovi avataan. Eli ei se joukko aikanaan ole pois "mistään". Ja kyllähän sissitoimintaa vastaan on varmasti sanotaan nyt vaikka Venäjällä jouduttu paneutumaan alkaen Afganistanista aina oman etelän kähinöihin saakka. Jopa niin paljon, että onko se muuttanut venäläistä doktriiniakin(tai ainakin temppusarjaa) erilaiseksi kuin Kylmän sodan aikaan oli? Väittäisin, että on.

Venäläinen moottoroitu jalkaväkipataljoona: taktinen erityistarkastelu
käsittelee muun muassa pataljoonan toimintaa, kun vastassa on sissitaistelun keinoja käyttäviä joukkoja.

Toisekseen nopeasti vilkaistuna etelärannikolla on paljon hyväkuntoisia teitä ja yllättävän paljon aukeita. Loppujen lopuksi siellä ei ole kovin paljon tilaa piiloutua ja puhdistusoperaatioiden jälkeen alueita pystyy valvomaan.
 
Venäläinen moottoroitu jalkaväkipataljoona: taktinen erityistarkastelu
käsittelee muun muassa pataljoonan toimintaa, kun vastassa on sissitaistelun keinoja käyttäviä joukkoja.

Toisekseen nopeasti vilkaistuna etelärannikolla on paljon hyväkuntoisia teitä ja yllättävän paljon aukeita. Loppujen lopuksi siellä ei ole kovin paljon tilaa piiloutua ja puhdistusoperaatioiden jälkeen alueita pystyy valvomaan.

Aivan.
 
Venäläinen moottoroitu jalkaväkipataljoona: taktinen erityistarkastelu
käsittelee muun muassa pataljoonan toimintaa, kun vastassa on sissitaistelun keinoja käyttäviä joukkoja.

Toisekseen nopeasti vilkaistuna etelärannikolla on paljon hyväkuntoisia teitä ja yllättävän paljon aukeita. Loppujen lopuksi siellä ei ole kovin paljon tilaa piiloutua ja puhdistusoperaatioiden jälkeen alueita pystyy valvomaan.

Oletetut "heikkoudet" on käännettävä vahvuuksiksi ;)
Romua on koostettava aukot täyteen ja hyväkuntoiset tiestöt muutettava kulkukelvottomiksi.
Puhdistusten jälkeen meidän on valvottava alueita huolella :D
 
Eteläisemmässä Suomessa sissikomppanioiden virkaa olisi mun, kenties virheellisten, johtopäätösten mukaan jo kauan hoitaneet prikaatin tiedusteluosat - joilla ainakin jossain vaiheessa oli kohtuullisen paljon sissikoulutusta. Pääasiallinen vaikutuskeino viholliseen, pitkälti juurikin tuon tilanahtauden myötä, olisi epäsuora tuli. Mikä taas rajoittaa luonnollisesti toiminnan syvyyttä. Mutta, kuten todettiin, sitä syvyyttä ei välttis muutenkaan ihan loputtomiin ole.

Ja jos siellä ei ole tilaa sissikomppanian piileskellä, niin ei siellä sitten ole tilaa myöskään mek. tstsos:in piileskellä.

Toiminnan tehokkuudesta mulla on paljon omia arvailuita ja siteeksi ihan minihimppunen tietoa, mutta sen himppusen vuoksi nuo peräänkuulutetut eksaktit esimerkit - joita harjoituksissa tuli kyllä kokeiltua - saattaisivat mennä vähän punaleimaosastolle. Joten sanotaan vaikka näin, että 100% mieluummin tappelisin siten, kuin jääkärinä. Ja että piiloon jäävä tulenjohtopartio voi olla aikasta murhaava ylläri.

Fyysisen kunnon merkitys noissa hommissa rajoittuu vähäisen kokemukseni perusteella lähinnä siihen, mitä voi tehdä sitten kun kaikki menee pieleen. Liikkuminen toki verottaa vähän, mutta kiire toisaalta tappaa. Itse taistelu on perin herraskaista, ampumaratamaista jopa. Jos vastapuoli ampuu takaisin, niin sitten on jo aika poistua, eikä jäädä tetsaamaan. Ja sitten tietty se, että vitutusta kestää paremmin jos on hyvä kunto.
 
.
 
Erittäin mielenkiintoinen aihe! Minulla ei ikävä kyllä taida olla tähän kuin lähinnä luettua teoriatietoa ammennettavaksi ja pari yksittäistä omaa havaintoa.

Ensin sitä luettua/teoriaosuutta:
- Afganistanissa toiminta oli tunnetusti tehokasta, muistelisin, että pahimmillaan venäläisdivisioonasta saattoi sitoutua yksi rykmentti sivustojen ja teiden suojaukseen.
- Jugoslavia muutti 1970-luvulla puolustusjärjestelmänsä suomalaisen alueellisen puolustuksen serbialaiseksi kopioksi. Tässä yhteydessä jokin venäläinen armeijankenraali oli todennut, että heille hankalin vastustaja olisi tämän kaltaista alueellista puolustusta käyttävä joukko.
- Tsetsenia I:ssa sissitoiminta asutuskeskuksissa toimi tsetseenien osalta oikein hyvin. Tsetsenia II:ssa venäläiset ottivat opikseen ja pommittivat jokaisen kylän betonimurskeeksi ennen hyökkäystä. Tämä tulisi Suomessakin huomioida, tienvarsille saattaisi sataa tavanomaista enemmän FAE-taistelukärkisiä kranaatteja. Nämä olisivat suojattomille sisseille varsin ikävä ase. Ja on aivan selvää, että venäläisillä ei olisi mitään moraalisia pidäkkeitä laittaa käyntiin vaikka täysimittainen etninen puhdistus, jos sellaista kokisivat tarvitsevansa! :mad:

Pari omaa huomiota varusmiesajalta ja kertauksista:
- AUK:n PST-leirillä saimme taistelijaparini kanssa tehtäväksi mennä tiedustelemaan vihollisen panssarikärkeä huomaamattomasti. Pääsimme talvikelillä niin lähelle vihollista, että olisimme voineet taputtaa Nikitan telaketjuja ja vaunumiehistön juttelu kuului selvästi. Jos tehtävä olisi ollut aiheuttaa hämminkiä, 1-2 vaunua olisi saanut helposti pois pelistä ja siteen äkkiä turvallisesti haneen...
- RUK:ssa teimme joukkueen tuliylläkön vihollista vastaan ja kerran olin komppanian kärjessä taistelupartiossa. Molemmissa oli itsellä aika turvallinen olo, vihollinen ajeli nuljukumeilla tyytyväisesti ansaan ja oman porukan olisi ollut helppo irtautua joko ilman tappioita tai pienillä tappioilla.

Tekniikka muuttaa tätäkin lajia, arvaisin lämpökamerasta muodostuneen aika keljun sissinpaljastimen. Toisaalta yksittäisen sissin tulivoima on kasvanut huimasti, jopa Suomessa sissi voi kohta tilata yläilmoista pienen JSOW-lähetyksen houkuttelevaan maaliin (OK, tämä ainoastaan rajatussa mittakaavassa)!
 
Sitä tässä hiukan ihmettelen, että miksi kuvitellaan sissitoiminnan rajoittuvan polttoainekuljetusten tuhoamiseen? Kyseessä on kuitenkin toiminnasta jolla koitetaan saavuttaa juurikin mahdollisimman pienillä kustannuksilla mahdollisimman suuret tappiot eli kohde kuin kohde kelpaa kunhan se on helposti tuhottavissa. Vihollinen joutuu sen huoltonsa lisäksi tuomaan vaikka mitä muita haavoittuvia osia joihin on suhteellisen helppo iskeä kokematta suuria tappioita. On viestiä, komento-osia, epäsuoran tulen yksiköitä eikä näihin kaikkiin varmasti riitä sitä T-90:stä ja kolmea RPSV:tä suojaksi.
Näillä yksiköillä ei vältämättä ole käytössään lämpökameroita vaan omasuoja on varsin vaatimaton ja vartiointikin hoituu tod.näk. suhteellisen huolettomasti.

Sissitoiminnassa ei ole koskaan ollut kyse kaavoihin kangistumisesta vaan eletään tilanteen mukaan ja vaikutetaan mihin pystytään.
 
Sitä tässä hiukan ihmettelen, että miksi kuvitellaan sissitoiminnan rajoittuvan polttoainekuljetusten tuhoamiseen? Kyseessä on kuitenkin toiminnasta jolla koitetaan saavuttaa juurikin mahdollisimman pienillä kustannuksilla mahdollisimman suuret tappiot eli kohde kuin kohde kelpaa kunhan se on helposti tuhottavissa. Vihollinen joutuu sen huoltonsa lisäksi tuomaan vaikka mitä muita haavoittuvia osia joihin on suhteellisen helppo iskeä kokematta suuria tappioita. On viestiä, komento-osia, epäsuoran tulen yksiköitä eikä näihin kaikkiin varmasti riitä sitä T-90:stä ja kolmea RPSV:tä suojaksi.
Näillä yksiköillä ei vältämättä ole käytössään lämpökameroita vaan omasuoja on varsin vaatimaton ja vartiointikin hoituu tod.näk. suhteellisen huolettomasti.

Sissitoiminnassa ei ole koskaan ollut kyse kaavoihin kangistumisesta vaan eletään tilanteen mukaan ja vaikutetaan mihin pystytään.
Juuri näin. Ote itsellä ja jatkuva maalinhaku. Priorisoidut kohteet ja tehtävä taktiikalla mennään.... Polttoaine kuljetukset, antennihärvelit, tulia asema patterit jne. Ei se yksittäinen tst vaunu niin kiinnosta kuin herkkumaalit. Epäsuora ja omat ohjukset rulettaa, miinoilla pysäytetään...
 
Sitä tässä hiukan ihmettelen, että miksi kuvitellaan sissitoiminnan rajoittuvan polttoainekuljetusten tuhoamiseen? .

Uskoisin että lähinnä sitä säiliöautoa kätettiin esimerkkinä. Polttoaine- ja voiteluainekuljetukset tosin muodostavat tärkeän osan minkä tahansa panssaroidun/mekanisoidun joukon huollosta, joten siinä mielessä hyvin relevantti esimerkkihän se on. Mutta kuten KorpiSISSI yllä toteaa, muitakin herkkuja on - ylimenokaluston ainakin voisi vielä lisätä tuohon KorpiSISSIn luetteloon. Muutamankin siltavaunun menetys voi jo haitata mekanisoidun yhtymän vesistöjen ylimenokykyä aika lailla.
 
- Keksit ihan itse sen että maastoa ei voitaisi tilapäisesti ottaa haltuun, kyllä voidaan, ei se ole poistunut keinovalikoimasta.

Muuten tämä keskutelu ei tunnu sissi-masturbaatiosta nytkätävän mihinkään joten olkoot mutta tähän pitää tarttua, koska se kuvastaa ketjun henkeä.

Jokaisesta tuutista on toistettu että maaston haltuun otto ei kuulu enää työkalupakkiin. Itse en ole keksinyt, mutta perusteet löydän kyllä. Eli seuraavaa:

-Komppania on hajallaan pitkin hevon vittua.
-Vähintään komppania, lähemmäs jopa pataljoona tarvitiin jonkin ISON tien katkaisuun.
-Siirtymäreittinä käytettävää tietä pitkin mataa karkeasti 100 000-300 000 verran sotaväkeä, ajoneuvoja on varmaan noin yksi per 5 miestä, eli 25 000-60 000, olettaen että hyökkääjä painottaa liikkensä noin kolmelle pääuralle... Millaisia lienee on nuo ruuhkasuomen tiestöt vaikkapa hiihtolomien aikana. Nelostiellä on joskus tullut traktorilla ajettua hiihtolomien aikaan... Siinä koitat sitten telamiinan kaivaa asfalttiin...
-Maastonhaltuunotto on tuhoon tuomittu yritys koska tulivoiman käyttökyky myös itäisessa naapurissa on nopeutunut ja tehostunut (siksi siitä luovuttiin!!!) ja lisäksi huomioon pitää ottaa ylläoleva kohta, vihollinen aloittaa voimakkaan vastahyökkäyksen jo ennenkuin potero on ehditty puoliksi kaivaa.
-Tarkkaan laaditut väijytyksetkään harvemmin ovat niin tehokkaita kuin kuvitellaan. Joku voisi laskea vaikkapa Irakissa väijytysten ja kalusto/miehistötappioiden määrän. Joskus olen sitä laskenut mm uutisoinnin perusteella (ei kaikkein tieteellisin lähtökohta) ja kovin suuret todennäköisyydet ei ole että jotakin onnistutaan tuhoamaan, ehkä lievästi vaurioittamaan ja haavoittamaan... Ai niin, kun ne ei osaa mitään, saatanan rättipäät.

Nämä painottuu Etelä-Suomen oloihin. Baikalin kanssa olen samaa mieltä että pohjoisemmassa Suomessa tilanne on sissitoiminnalle otollisempi, mutta edelleen huomauttaisin että: MEIDÄN SOTA-ARMEIJA KESTÄÄ NOIN VIIKON KAKSI EHKÄ KOLMEKIN, TAISTELUJOUKKOJEN PITÄÄ PÄÄSTÄ RATKAISUUN TÄSSÄ AJASSA. TAI AINAKIN LYÖDÄ VIHOLLISELTA NENÄ POSKELLE JA PAKOTTAA SE OTTAMAAN HENGÄHDYSTAUKO. SISSITOIMINNAN TEHOKKUUS TÄSSÄ AJASSA ON "HIVENEN" KYSEENALAINEN. KAIKKI ESIIN TUODUT ESIMERKIT JOTKA KOSKEVAT MENESTYKSEKÄSTÄ SISSITOIMINTAA KÄSITTÄVÄT KUUKAUSIA/VUOSIA PITKIÄ AIKAVÄLEJÄ !x10000

Tuo maaston haltuunotto esimerkki koski juurikin tätä dilemmaa. Se on oikeastaan ainoa todella tehokas tapa vaikuttaa tuntuvasti lyhyellä aika välillä taistelujoukkoihin kohdistuvaan paineeseen. Toinen olisi jonkin massiivisen huoltokeskuksen tuhoaminen joka lopettaa vihollisen toiminnan karkeasti arvioiden viikossa. Mutta noita ei suomen maaperälle tulla perustamaan, ja nykypäivänä suuria keskitettyjä pommituksille/ohjuksille alttiita huoltokeskuksia tuskin edes perustetaan.

Tästä syystä Baikal tuo minun mielestä hyviä pointteja, ne viiksilangat ja väijytykset on todella marginaalista toimintaa. Huomattavasti tärkeämpää on tuore tiedustelutieto johdolle, tulenjohtaminen ja joidenkin huipputärkeiden kohteiden tuhoaminen. Se että sissit juoksee suonlaitaa järjestellen väijytyksiä siellä sun täällä tuhoten sitä mikä väijytykseen ensimmäisenä ajaa ei tuossa suhteessa toimi, vaan kun se tuntuu olevan thråådin pääasiallinen lähtökohta.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top