Kultaranta-keskustelut 2016

Putinin mukaan parhaiten Suomi huolehtii turvallisuudestaan liittoutumattomana. Hän sanoi näin eikä tuossa ole tulkinnanvaraa. Siinä on uhkaus ja lupaus samassa paketissa. Itsenäisenä maana teemme päätökset itse, mutta varmaa on, että noita sanoja mietitään kylmä rinki perssilmän ympärillä. Jopa turhaan. Suomi on kuitenkin valinnut tien, jossa se voi menestyä vain lisäämällä suorituskykyä. Poliitikot eivät kuitenkaan anna lisää rahaa eivätkä liity kunnolla länsiliittoon. Se on vähän onnetonta.

Silloin diplomatia on tärkeä väline. Jos se pettää, homma kusee.

Olennainen kysymys tässä on tietenkin se, voiko Venäjään (Putiniin) luottaa? Jos voi, niin silloin tuon lausunnon pohjalta Natottomuus on hyvä vaihtoehto. Jos ei voi, niin Nato olisi ainoa oikea vaihtoehto. Totuus selviää kuitenkin vasta myöhemmin. Samoin tietysti Nato-jäsenyyteen liittyvät riskit, mikäli Suomi Natoon liittyisi.

Totta on, että PV tarvitsisi lisää rahaa. Kuitenkin totta on myös se, että PV tarvitsee lisää rahaa aina, etenkin jos Natoon liitytään (700 miljoonaa UM:n selvityksen mukaan). Samaa rahaa tarvittaisiin moneen muuhunkin juttuun, ja voidaan myös ajatella, että jos rahat pannaan armeijaan ja jätetään mummot kuolemaan katuojaan ja lopetetaan lasten kouluttaminen, niin ei niitä puolustustahtoisiakaan ole. Ja joo, varmasti on paljonkin, mistä voisi leikata, esim. kehitysapu, maahanmuuttajat, kulttuuri, sivistys, urheilu, yliopistot, politiikka, ulosottomiehet, EU-jäsenmaksut, jne. mutta nämä on aina niitä valintoja.
 
Tämä. Löfven teki selväksi että Suomelle on kriisitilanteessa tarjolla tasan samanlaista tukea kuin viimeksi vuonna -39: laivallinen näkkileipää, julkinen 'Venäjän toimien tuomitseminen' ja vakan alta ehkä pari patruunarasiaa. Näiden kommenttien myötä on selvää että Ruotsia ei Suomen kohtalo kiinnosta eikä Ruotsi-Suomen puolustusliiton potentiaalia nähdä. Ruotsin linja on että lähinnä koetetaan pitää oma pesä puhtaana ja toivotaan että 'konfliktista erossa pysyminen' riittää siihen ettei Venäjä tule kyläilemään - ja siitä edestä voi Suomen myydä huoletta.

Omassa päässäni Ruotsi-Suomen kahdenväliset turvatakuut ovat olleet ainoa todellinen vaihtoehto NATO:lle. Nyt kun Ruotsi on selvin sanankääntein todennut nej tack, on ainoa mahdollisuus lähteä tiivistämään NATO-yhteyttä. On turha miettiä että 'ehkä seuraava Ruotsin hallitus' - Ruotsin näkemyksen mahdolliseen muuttumiseen voi reaalisesti paneutua alkaen siitä päivästä kun nuotit on Tukholmassa vedetty oikeasti uusiksi ja kirjallinen tarjous puolustusliitosta saapuu diplomaattipostin mukana.
Paremmin en olisi voinut tuota sanoa, tismalleen sama päätelmä asiasta. Toivotaan että suomen hallitus tekee saman päätelmän nyt kun se on suoraan päin naamaa sanottu. Ihmettelen jos tuon keskustelun sanoma ei herätä mitään uutta linjanvetoa puolustuspolitiikassa!

Kyllä tämän vuoden Kultaranta-keskusteluista oli eniten antia juurikin Ruotsin linjan selviäminen, enää ei kannata haaveilla Gripen-kaupoista ruotsin tuen vastineena enempää kuin hyvästä tahdostakaan. Ruotsi ainakin nykyhallituksen suulla teki selväksi että 200-vuotta on menty näin ja samoilla tärpeillä jatketaan. Hejsan vaan finskarna!

Meidän avuksi ei ole tulossa moderneja "Karoliineja" vaan korkeintaan flirttailua, myötätuntoa, puolijoukkuetelttoja ja ehkä oikean kaliiperin kranaatteja, siinä se on. Olisi nyt viimeistään syytä poliitikkojen lopettaa unelmointi ja nähdä tie: joko NATOon jos halutaan lisää turvallisuutta tai sitten luotetaan EU:n pehmeään voimaan ,joka voi tämän päivän jälkeen olla sekin muisto vaan (ja Putin kerää potin).

No, onhan se kiva tietää että ruotsi voisi ottaa periaatteessa suomalaisia pakolaisia ainakin kiintiön verran jos tilanne olisi paha....

Ja sitten hämmästelen tuota, että Tuomiojan mielestä Suomen on oltava valmis ottamaan apua vastaan. No, kuka meille sitä apua sitten olisi antamassa jos emme itse tee muuta kun vetäytyisimme samoihin kylmän sodan asetelmiin joista on kavuttu ylös 90-luvun alusta lähtien ?
Eki on punakapinan ajan jälkeläinen ja rauhankyyhky oli itsenäisyyttä tai ei. Fiksu mies mutta liian suomettunut.

Jos tekisimme "ruotsit" Baltialle eli tarjoaisimme kenttäkeittiöitä ja rättejä raudan ja joukkojen sijaan, on ihan selvää että enempää emme saisi itsekkään. Eipä sillä että Balteilla olisi annettavaa muuta kuin kourallinen miehiä. Tosin taisteli Virolaisiakin suomessa viime sodissa ja sitä ennen suomalaisia sielläpäässä. Kaikki "vapaaehtoisia".

Tuliko muille sama tunne ruotsin kannasta että meidät on petetty? Annetaan ymmärtää mutta ei ymmärretä antaa!? Ei luvattu mekanisoitua Prikaatia tia edes pataljoonaa saati Gripeneitä lentäjineen kriisissä. Ruotsalaiset kyllä lentelevät mielellään Afrikassa ja kuolevat Afganistanissa parantaen maailmaa mutta naapuria ei auteta edes sitäkään vertaa!:mad: No siihen lentelyyn mikä-mikä maissa se Gripenikin on tehty jo mainoksenkin perusteella....:rolleyes:

Ruotsi-Suomi ei merkitse todellisuudessa mitään enkä hämmästelisi jos tiukassa paikassa Svea-mamma olisi valmis hyväksymään Venäjän laajentumisen Pohjanlahdelle saakka vastineeksi että ruotsin kultapojat ei joutuisi taistelemaan. Etupiirejä tässä vielä jaetaan ja kauppatavarana on suomi kuten aikanaan sanon minä.

Kuten sanottu, ei me mitään apuja saataisi muilta jos ei olla valmiita itse uhrautumaan toisten puolesta.
 
Tuliko muille sama tunne ruotsin kannasta että meidät on petetty?

Tietty ehkä vähän pettynyt fiilis, mutta muuta en ole odottanut ja toisaalta on hyvä kuulla selkeää puhetta. Tietty viimeaikojen tohina on ollut itsessään hyväksi, mutta osa mielestäni haksahti tähän liikaa. Jos muistellaan muutama vuosi taaksepäin niin tähän "puolustusliittoon" suhtauduttiin hyvin skeptisesti ihan yleisesti, en ollut mitenkään omilla linjoilla tässä.

Nato on ollut ja on edelleen ainoa puolustusliitto mitä on eikä tämä ole muuttunut.

EU natisee ja heikkenee jos ja kun britit poistuvat EUn solidaarisuusvelvoitteuden piiristä joten Suomen asema heikkenee kun Naton rooli turvallisuuspoliittisena kehyksenä korostuu entistä enemmän ka EUn vähenee. Saksa on liian heikko vastustamaan Venäjää. Britannia on vetänyt tiukempaa linjaa ja tasapainottanut päätöksissä heikkojen maiden(=Saksa, päläpälä-maat) löysäilyä. Jos natoon ei päästä niin muuta vaihtoehtoa ei ole kuin hommata itse omalla rahalla hävittäjiä ja muuta kynnyskalustoa. Jos tilanne tästä olennaisesti (=brexit, domino totetuu ja Venäjä kehittyy vieläkin huonommaksi) heikkenee tulee harkittavaksi riittääkö edes nykyiset kaavailut vaikka ihan kaikki menisi läpi mitä ollaan toivomassa.

Transatlanttinen suhde voi nousta äärettömän tärkeäksi jos dominoefekti alkaisi brexitistä. Amerikkalaisia ei kannata ärsyttää kuten Erkki Tuomioja ja Tarja Halonen. Rahaa kuluu ja seuraavaien vaalien jälkeinen hallitus voi hyvinkin olla kepu+vihr+sdp+rkp.

Suomen turvallisuuspoliittinen lähitulevaisuus hirvittää jos huonoin toteutuu...

Jos Suomi olisi aikoinaan paaluttanut selvän periaatteen ja mennyt natoon koska olemme länttä ja tulemme sitä
olemaan "ikuisesti" eikä lyhytnäköisesti "pitänyt ovia auki" ja "pominut rusinoita pullasta" niin Suomen turpo-tilanne olisi pahimmankin skenaarion toteutuessa aivan toisella tasolla. Tässähän se hyvän sään aikana tehdyn valinnan viisaus piilee: ikinä et voi tulevaisuudesta tietää. Nyt muutoksen tahti jo hirvittää.

Kepu ja sossut, Kiitos siitä, että asetitte isänmaan potentiaalisesti äärettömään vaaraan. Marski, Paasikivi ja sankarivainajat kääntyisivät haudassaan jos tietäisivät miten Suomi on möhlinyt 90-00 luvuilla.
 
Tuliko muille sama tunne ruotsin kannasta että meidät on petetty?

En tiedä petetty, mutta ainakin pettynyt. Olisi toivonut että myös Ruotsin poliitikot olisivat nähneet molemminpuoliset edut Suomen ja Ruotsin 'neutraalissa' puolustusliitossa. Olisihan se Venäjälle jo astetta isompi pala haukattavaksi, jos samalla kertaa pitäisi ottaa huomioon kahden maan puolustusvoimat. Tämä olisi myös Ruotsille etu, jos Venäjä lähtisi ärhentelemään Kaliningradin suunnalla tai tekisi lisää pommituskierroksia Tukholman suuntaan. Kotkasta ja Helsinki-Vantaalta käsin olisi helpompi sitäkin kylää puolustaa kuin Gamla stadista.

Ehkä tämä on kuitenkin hyvä osoitus siitä, että vaikka Suomen ja Ruotsin kenraalikunnat tekevät entistä enemmän yhteistyötä ja näkevät yhteisen puolustuksen hyödyt, niin lopulta kaikki on kiinni Riksdagin suunnalta. Ilman poliittista hyväksyntää ei huolellisestikaan laadituilla yhteistoimintasuunnitelmilla ole sen kummempaa merkitystä. Tietenkin siihen materiaaliapuun voidaan varmaan kohtuudella luottaa - en kiistä etteikö Ruotsilta olisi saatu paljon kamaa varastoista vuonna '39 - eli siihen katsoen järjestelmien kannattaa olla yhteensopivia ja valmiiksi katsottuja.

Toisaalta myös se poliittinen näkökulma voi heilahtaa nopeastikin kun uusi hallitus astuu valtaan, mutta se mahdollisuus kannattaa perkata vasta sitten kun se on haavissa.
 
Back
Top