Kylmän sodan kalustohankinnat Suomessa.

Rannari

Ylipäällikkö
#1
Siihen, että kaupankäynti ryssien kanssa oli käytännössä vaihtokauppaa. Ryssä ostaa meiltä samalla summalla, kuin me ostamme heiltä. Ryssä ei vaan suostunut myymään pelkästään öljyä ja kaasua, vaan piti ostaa myös teollisuustuotteita. Aseet olivat sellainen teollisuustuote, että niitä kannatti ostaakin, muuten voi olla vaikea löytää mitään hyödyllistä. Ryssät myivät myös sikäli edullisesti PV:n kannalta, että systeemit tulivat pakettiratkaisuna, eli ammuksia ja tarvikkeita tuli kerralla sotaa varten, eikä tarvitse laskea, että montako ohjusta saadaan mahtumaan hintaan X.

Samalla johtuen YYA-sopimuksesta Saksasta ei saanut ostaa aseita ollenkaan, Jenkeistä ostamisesta tulisi hirveä mölinä, joskin PST-ohjusten tapauksessa onnistuttiin, kun ostettiin ryssiltä ekana heidän tuotettaan. Ranskalaisissa tuotteissa oli omat ongelmansa ja usein vastaan tuli hinta. Briteiltä toisinaan ostettiin aseita, mutta valikoima saattoi olla hieman kapea. Ja kaikkien nato -maiden tapauksessa ongelmana oli se, että myykö ne.
Pieni mutta olennainen täsmennys: asekaupat Saksasta kiellettiin Pariisin rauhansopimuksessa eikä YYA-sopparissa. Itänaapurin aseet olivat meille pääosin hyvä juttu. Ei tuohon tarkoitukseen olisi vähistä länsivaluutan varannoista paljoa lohjennut.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#2
Kannattaako tuota väittely enää SJ kanssa jatkaa? Se pitää jääräpäisesti tuosta venäjän kauppa päätöksestään kiinne ja vaikuttaa että jaksaa väitellä siitä hamaan tulevaisuuteen. pari sivua jo mennyt. Kylmäsota meni jo, nyt on nyt eikä "kultainen" 90 luku.
Selitätkö, että mistä päätöksestä nyt puhutaan? Kun kerran minut mainitsit. Olen mielipiteeni asiasta esittänyt, mutta jos viittaat aina välillä ilmaantuvaan "kun ryssän kaluston on päätetty olevan roskaa ja sisältää punaisen napin", niin itse olen koettanut löytää hieman laadukkaamman argumentin.

Toisaalta voitte toki selittää miksi meidän pitäisi ostaa ryssiltä mitään aseita, kun EU on sen kieltänyt! EU saa harvoin aikaan tämän kaltaisia päätöksiä, mutta nyt kun sellainen on saatu aikaan, niin meillä ei ole mitään järkisyitä tuota määräystä kiertää. Siitä ei voi koitua mitään etuja, vain haittoja.

EDIT: Vai että "pari sivua"? Lue tämä ketju läpi!

Edit2: Eikä tämä ole edes ainoa ketju. Kyllä minä tuon ylipäällikön arvon olen hankkinut ihan itse.
 

Erkki

Eversti
Lahjoittaja
#3
Pieni mutta olennainen täsmennys: asekaupat Saksasta kiellettiin Pariisin rauhansopimuksessa eikä YYA-sopparissa. Itänaapurin aseet olivat meille pääosin hyvä juttu. Ei tuohon tarkoitukseen olisi vähistä länsivaluutan varannoista paljoa lohjennut.
Lisäksi maanpuolustusvastainen, tuolloin hyvin vaikutusvaltainen vasemmisto hyväksyi asehankinnat paremmin, kun ne tulivat idän suunnasta. Yleisenä periaatteena hankinnoissa oli ostaa yksi kolmannes idästä, toinen lännestä ja kolmas kotimaasta.
 

Rannari

Ylipäällikkö
#4
Lisäksi maanpuolustusvastainen, tuolloin hyvin vaikutusvaltainen vasemmisto hyväksyi asehankinnat paremmin, kun ne tulivat idän suunnasta. Yleisenä periaatteena hankinnoissa oli ostaa yksi kolmannes idästä, toinen lännestä ja kolmas kotimaasta.
Ja tuo kolmijako oli todellakin pelkkä periaate ja silkkaa höpöhöpöä. Vähissä olivat länsihankinnat 60/70/80-luvuilla kun YYA oli kukkeimmillaan. Toki pelkkä näkyvimmän kaluston eli aseistuksen katselu johtaa hiukan harhaan sillä lännestä tuli mm. viestikalustoa.
 

EK

Kenraali
#5
Joko lähtee suosiolla tai väkisin mutta meillä ei jätetä siviilejä sotatoimi alueelle vaikka olisi kuinka oma rakas koti.. Vaikka koti tuntuisi kuinka rakkaalta ja suojaisalta bunkkerilta niin silti lähtee..
Tästä olisi mielenkiintoista saada lisätietoa. Eikös esim. Helsingin väestön siirtosuunnitelmat ole purettu (vielä -90-luvulla periaatteessa tiedettiin jokaisen asunnon asukkaiden sijoituspaikat, joita oli ainakin Ylä-Savossa)? Juttelin joulun alla erään prikaatinkomentajan kanssa ja hän oli sitä mieltä, että tuo siviiliväestö on vähän hankala juttu, kun harjoituksissa ei tarvitse ottaa huomioon, joten suunnitelmissakaan ei sitten hirveästi ole otettu...
 
#6
Ja tuo kolmijako oli todellakin pelkkä periaate ja silkkaa höpöhöpöä. Vähissä olivat länsihankinnat 60/70/80-luvuilla kun YYA oli kukkeimmillaan. Toki pelkkä näkyvimmän kaluston eli aseistuksen katselu johtaa hiukan harhaan sillä lännestä tuli mm. viestikalustoa.
Välillä ne olivat vähissä, mutta ainakin 80-luvulla tehtiin huomattavia hankintoja lännestä ja 70-luvullakin joitain korkean profiilin hankintoja. Näitä on vähän vaikea arvottaa määrällisesti, kolmijako on enemmän suuren mittakaavan politiikkaa kuin varsinainen mittari.
 

Rannari

Ylipäällikkö
#7
Välillä ne olivat vähissä, mutta ainakin 80-luvulla tehtiin huomattavia hankintoja lännestä ja 70-luvullakin joitain korkean profiilin hankintoja. Näitä on vähän vaikea arvottaa määrällisesti, kolmijako on enemmän suuren mittakaavan politiikkaa kuin varsinainen mittari.
Tasajaon esiintyminen juhlapuheissa oli tietysti arvo sinänsä. Sellaisiac80-luvun hankintoja en tunnista jotka olisivat vieneet edes lähelle tuota tavoitetilaa. Eipä tosin ollut tarviskaan. Tasajakojoukot olisivat olleet merkittävästi nyt rakennettuja heikommat. Toisaalta lännen hankinnat suuntautuivat niille osa-alueille joissa laatu toi eniten potkua. Tyyppiesimerkkinä varmaankin Ilma- ja Merivoimat joille ei itäkaluja enää 80-luvun alkupuolen jälkeen hommattu. Maavoimilla sitten ilma- ja panssarintorjuntavälineet. Aiemmin mainittuja viestikalustojakaan ei pidä unohtaa. Mitä merkittävää unohdin?
 
#8
Tasajaon esiintyminen juhlapuheissa oli tietysti arvo sinänsä. Sellaisiac80-luvun hankintoja en tunnista jotka olisivat vieneet edes lähelle tuota tavoitetilaa. Eipä tosin ollut tarviskaan. Tasajakojoukot olisivat olleet merkittävästi nyt rakennettuja heikommat. Toisaalta lännen hankinnat suuntautuivat niille osa-alueille joissa laatu toi eniten potkua. Tyyppiesimerkkinä varmaankin Ilma- ja Merivoimat joille ei itäkaluja enää 80-luvun alkupuolen jälkeen hommattu. Maavoimilla sitten ilma- ja panssarintorjuntavälineet. Aiemmin mainittuja viestikalustojakaan ei pidä unohtaa. Mitä merkittävää unohdin?
Minusta vertailusta tulee mielenkiintoisempi jos miettii mitä itäkalustoa samaan aikaan hankittiin. MiGit, panssarin- ja ilmatorjuntaohjuksia, panssarivaunuja. Mitä muuta? Kun vielä huomioi lännestä tehdyt merkittävät komponenttihankinnat, niin en näe tilannetta ollenkaan niin vinoutuneena. Etenkään jos huomioi hankintojen arvon.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#9
Tasajaon esiintyminen juhlapuheissa oli tietysti arvo sinänsä. Sellaisiac80-luvun hankintoja en tunnista jotka olisivat vieneet edes lähelle tuota tavoitetilaa. Eipä tosin ollut tarviskaan. Tasajakojoukot olisivat olleet merkittävästi nyt rakennettuja heikommat. Toisaalta lännen hankinnat suuntautuivat niille osa-alueille joissa laatu toi eniten potkua. Tyyppiesimerkkinä varmaankin Ilma- ja Merivoimat joille ei itäkaluja enää 80-luvun alkupuolen jälkeen hommattu. Maavoimilla sitten ilma- ja panssarintorjuntavälineet. Aiemmin mainittuja viestikalustojakaan ei pidä unohtaa. Mitä merkittävää unohdin?
Veikkaan, että unohdat Ruotsin. Ruotsi laskettiin länneksi. BV206 ja Draken tulee mieleen. Ilmavoimien tutkakalusto oli kai lähes kokonaan lännestä.
 

Rannari

Ylipäällikkö
#10
Veikkaan, että unohdat Ruotsin. Ruotsi laskettiin länneksi. BV206 ja Draken tulee mieleen. Ilmavoimien tutkakalusto oli kai lähes kokonaan lännestä.
Ajoneuvopuoli oli kyllä 90-luvulle saakka erittäin vahvasti itäkaluin varustettu. Pasit ja Bankut olivat lännestä. Lisäksi tietysti kuorma-autot ja siviilikalusto. 90-luvulla tilanne hiljalleen muuttui Pasien lisähankintojen ja etenkin Nasujen myötä. Samaan aikaan tuli toisaalta merkittävä määrä itärautaa Saksasta. Vasta CV90 ja Leo2 käänsivät kelkan kunnolla. Draken ja tutkat voidaan varmaankin ynnätä otsakkeen Ilmavoimat alle?
 
#11
Ajoneuvopuoli oli kyllä 90-luvulle saakka erittäin vahvasti itäkaluin varustettu. Pasit ja Bankut olivat lännestä. Lisäksi tietysti kuorma-autot ja siviilikalusto.
Jos kotimaiset lasketaan länsikalustoon niin en etenkään näe miten 80-luvulla oltaisiin oltu itävaltaisia. Tela-ajoneuvot olivat kyllä lähes kokonaan Neuvostoliitosta, mutta ne ovat aika pieni osa kokonaisuudesta.

Samaan aikaan tuli toisaalta merkittävä määrä itärautaa Saksasta.
Tätä taas en näe mitenkään "itähankintana" tämän keskustelun mielessä. Jos siis puhutaan hankintojen poliittisesta jakaumasta.

Draken ja tutkat voidaan varmaankin ynnätä otsakkeen Ilmavoimat alle?
Ei kai kysymystä kolmijaosta ollut mitenkään rajattu maavoimiin? Tuolloinen filosofiahan oli nimenomaan, että ilmavoimissa paino oli lännessä ja merivoimissa kotimaassa (länsimaisin komponentein).
 

Rannari

Ylipäällikkö
#12
Minusta vertailusta tulee mielenkiintoisempi jos miettii mitä itäkalustoa samaan aikaan hankittiin. MiGit, panssarin- ja ilmatorjuntaohjuksia, panssarivaunuja. Mitä muuta? Kun vielä huomioi lännestä tehdyt merkittävät komponenttihankinnat, niin en näe tilannetta ollenkaan niin vinoutuneena. Etenkään jos huomioi hankintojen arvon.
Vähät tykistökaupat tehtiin pääosin kotimaasta. Muutama patteristo itäkanuunoita toki hommattiin siinä sivussa. Ilmatorjunnan ja panssarintorjunnan ohjukset sekä panssarikalusto olivat varmaan näkyvimmät hankinnat idästä. Saksan kauppa oli sitten oma lukunsa. En kyllä tiedä mihin sarakkeeseen se pitäisi sijoittaa kun itäkalustoa hankitaan lännestä o_O Määrällisesti itäkalustoa näytti olevan paljon mutta tuo ei tosiaan ole läheskään koko totuus ja silloin kun tarvittiin edes jonkinlainen määrä tavaraa oli NL varmasti järkevä suunta hankinnoille. Ihan järkevää kokonaisuutta meillä noin yleisesti ottaen on rakennettu.
 

Rannari

Ylipäällikkö
#13
Jos kotimaiset lasketaan länsikalustoon niin en etenkään näe miten 80-luvulla oltaisiin oltu itävaltaisia. Tela-ajoneuvot olivat kyllä lähes kokonaan Neuvostoliitosta, mutta ne ovat aika pieni osa kokonaisuudesta.



Tätä taas en näe mitenkään "itähankintana" tämän keskustelun mielessä. Jos siis puhutaan hankintojen poliittisesta jakaumasta.



Ei kai kysymystä kolmijaosta ollut mitenkään rajattu maavoimiin? Tuolloinen filosofiahan oli nimenomaan, että ilmavoimissa paino oli lännessä ja merivoimissa kotimaassa (länsimaisin komponentein).
Panssarikaluston lisäksi itäasein varustettiin myös tykistö ja ilmatorjunta. Siinä vaiheessa maavoimien näkyvät osat ovatkin jo vahvasti itäisiä. Kuten todettua tuossa tulee helposti sivuutettua kokonaisuus joka ei enää ihan niin vinoutunut olekaan. Esimerkiksi tykistöllä ja siihen liittyvällä viestillä oli todella paljon läntistä kalustoa. Ne vain eivät olleet niitä paraatista silmään parhaiten osuvia aseita.

Ja kuten itsekin tuolla edellä ( #4754 ) totesin niin meri- ja ilmavoimat kääntyivät jo 80-luvulla käytännössä kokonaan läntiseen kalustoon. Tuima-luokan ohjusveneiden ja ensimmäisten herätemiinojen sekä MIG-21BISin jälkeen ei idästä kahdelle puolustushaaralle paljoa hankittu. En siis ole rajannut keskustelua Maavoimiin.

Kukaan ei pysty järkevästi suhteuttamaan vaikka ylijohdon raketinheitinpatterien ja toisaalta kotimaassa rakennetun ohjusvenelaivueen osuutta kokonaisuudessa. On erittäin subjektiivista miten itse kukin osaset jyvittää ja sitä kai tässä juuri pureskellaan?
 
#14
Minusta vertailusta tulee mielenkiintoisempi jos miettii mitä itäkalustoa samaan aikaan hankittiin. MiGit, panssarin- ja ilmatorjuntaohjuksia, panssarivaunuja. Mitä muuta? Kun vielä huomioi lännestä tehdyt merkittävät komponenttihankinnat, niin en näe tilannetta ollenkaan niin vinoutuneena. Etenkään jos huomioi hankintojen arvon.
Tässä ulkomuistista tärkeimmät hankinnat idästä ja lännestä, täydentäkää listaa unohtamieni järjestelmien osalta:

Idästä
  • AK47-rynnäkkökiväärit 1950-luvulla
  • T-54- ja T-55-taistelupanssarivaunut 1960-luvulla
  • BTR-50 -kuljetusvaunut 1960-luvulla
  • 130 K 54 -kanuunat 1960-luvulla
  • 122 H 63 -haupitsit 1960-luvulta lähtien
  • BTR-60 -kuljetusvaunut 1970-luvulla
  • 23 ITK 63 -IT-tykit 1960-luvulta lähtien
  • 57 ITK 60 1970-luvulla (oliko Nikolain vuosiluku 60?)
  • ZSU-57 1960-luvulla (mikäs tämä nyt olikaan Suomessa, 57 ITPSV 60?)
  • PMP-ponttonikalustot 1970-luvulla
  • 122 RKH 76 1970-luvulla
  • ITO 78 1970-luvulla
  • ITO 79 1970-luvulla
  • T-72 -taistelupanssarivaunut 1980-luvulla
  • MT-LB -kuljetusvaunut 1980-luvulla
  • BMP-1 -rynnäkköpanssarit 1980-luvulla
  • BMP-2 -rynnäkköpanssarit 1980-luvulla
  • PSTO 82 1980-luvulla
  • ITO 86 ja 86M 1980-luvulla
  • 152 K 89 -kanuunat 1980-luvulla
  • 152 TELAK -kanuunat 1980-luvulla
  • ITO 96 1990-luvulla
  • MiG 15 -harjoitushävittäjät 1960-luvulla
  • MiG-21 -hävittäjät 1960-luvulla
  • MiG-21bis -hävittäjät 1980-luvulla
  • Mi-4 ja Mi-8 -helikopterit 1970- ja 1980-luvuilla
  • Hämeemmaa-luokan saattajat 1960-luvulla
  • Tuima-luokan ohjusveneet 1970-luvulla
  • MTO xxx jotain 1970-luvulla
  • T-54 -tornit rannikkotykeiksi 1970-luvulla
  • herätemiinat 1980-luvulla
  • sekalaista radiokalustoa
  • (tela)miinoja
  • järjetön määrä Zil, Ural, KrAZ, MAZ, UAZ, GAZ ja niin edelleen autokalustoa
  • (Huh, onpa itäkamaa riittänyt!)
Lännestä
  • White-vetäjät 1940-luvulla
  • Unimog-vetäjät 1950-luvulla
  • Comet- ja Charioteer-taistelupanssarivaunut 1960-luvulla
  • Bv202 ja Bv206 -telakuorma-autot 1980-luvulla
  • PSTO 83 1980-luvulla
  • Apilas 1980-luvulla
  • LV-217 -radiot 1970-luvulta lähtien
  • viuhkamiinoja 1980-luvulla
  • Scania-vetäjiä 1970-luvulla
  • Vampire-harjoitushävittäjät 1950-luvulla
  • GNAT-hävittäjät 1950-luvulla
  • Fouga Magister -harjoitushävittäjät 1960-luvulla
  • Hawk-harjoitushävittäjät 1970-luvulla
  • Draken-hävittäjät 1970- ja 1980-luvuilla
  • DC-3 -kuljetuskoneet 1960-luvulla
  • F-27 -kuljetuskoneet 1980-luvulla
  • Matti Kurki -koululaiva 1960-luvulla
  • Vasama-moottoritykkiveneet 1950-luvulla
  • tutkakalustoa
  • ITO 91 1990-luvulla
 
Viimeksi muokattu:

Rannari

Ylipäällikkö
#15
Crotale on ainakin mainitsemisen arvoinen länsikauppa. Se oli tärkeä päänavaus jonka jälkeen painopiste ilmatorjunnassakin alkoi hiljalleen liukua läntiseen kalustoon. No joo tulihan tuon jälkeen idästä vielä 86M ja Bukit mutta silti :p Laivaston osalta maininnan ansaitsevat kotimaassa rakennettujen alusten läntinen varustus ja tasapainon vuoksi myös 80-luvun lopulta lähtien hankitut läntiset herätemiinat.

Noin lyhyesti meillä on ollut brittiläinen 50-luku ja sen jälkeen kaksi vahvasti neukkulalaista vuosikymmentä. 80-luvulta alkaen painopiste sitten kääntyi 20 vuoden kuluessa niin että itäiset välineet alkoivat hävitä kokonaan listoilta.
 
#16
RBS -15 (iso hankinta 80-luvulla)
Vickers Vigilant (pst-ohjus briteistä 1960-luvulla)
SS-11 (pst- ja väyläohjus Ranskasta 1970-luvulla)
Oerlikon KD + tutkat ja tulenjohtolaitteet (Sveitsi 1960- ja 1980-luku)
Sinkohankinnat (1960-1980 -luvuilla kes & miniman)
 
#17
Panssarikaluston lisäksi itäasein varustettiin myös tykistö ja ilmatorjunta.
Itse pidän ainoina oikeasti merkittävinä tykistön itähankintoina 122 H 63:a (miten nämä hankinnat ajoittuivat?) ja raketinheittimiä. Ovathan ne toki määrällisesti merkittäviä. Ilmatorjuntaan hankittiin kyllä itäkalustoa, mutta kauden loppupuolella tehtiin päätös mm. Marksmanista ja Crotalesta.

Siinä vaiheessa maavoimien näkyvät osat ovatkin jo vahvasti itäisiä. Kuten todettua tuossa tulee helposti sivuutettua kokonaisuus joka ei enää ihan niin vinoutunut olekaan.
Onhan se niin, että kun kaikki panssarivaunut ovat itävalmistetta, niin mielikuva on valmis.

Tässä ulkomuistista tärkeimmät hankinnat idästä ja lännestä, täydentäkää listaa unohtamieni järjestelmien osalta:
...

Lännestä
  • White-vetäjät 1940-luvulla
  • Unimog-vetäjät 1950-luvulla
  • Comet- ja Charioteer-taistelupanssarivaunut 1960-luvulla
  • Bv202 ja Bv206 -telakuorma-autot 1980-luvulla
  • PSTO 83 1980-luvulla
  • Apilas 1980-luvulla
  • LV-217 -radiot 1970-luvulta lähtien
  • viuhkamiinoja 1980-luvulla
  • Scania-vetäjiä 1970-luvulla
  • Vampire-harjoitushävittäjät 1950-luvulla
  • GNAT-hävittäjät 1950-luvulla
  • Fouga Magister -harjoitushävittäjät 1960-luvulla
  • Hawk-harjoitushävittäjät 1970-luvulla
  • Draken-hävittäjät 1970- ja 1980-luvuilla
  • Matti Kurki -koululaiva 1960-luvulla
  • Vasama-moottoritykkiveneet 1950-luvulla
  • tutkakalustoa
  • ITO 91 1990-luvulla
Ensimmäisenä tulevat mieleen kessit, RBS-15:t, Marksmanit, Oerlikonit, Learjetit, Fokkerit, DC-3:t, Hughesit, Pembroket, Beaverit, Safirit, Cherokeet ja Chieftainit.

edit: Ja näistähän moni ehdittiin jo edellä mainita kun kirjoitin liian hitaasti.
 
#18
Selvyyden vuoksi voisin vielä tiivistää miten näen kehityksen:
  • 1945-1949 ei hankittu yhtään mitään vaan sinniteltiin ylijäämillä.
  • 1950-luvulla aloitettiin varovaisesti välttämättömät korvaushankinnat ja ikään kuin vanhasta tottumuksesta ne suunnattiin suurelta osin Britanniaan. Tähän oli varmasti myös valuuttapoliittisia syitä. NL ei myöskään vielä kovin aktiivisesti tarjonnut kalustoaan ja ajanmukaista ei lainkaan.
  • 1960-luvulla NL tiukensi otettaan, sisäpoliittisesti liikuttiin lähemmäksi itää ja NL alkoi tarjoamaan modernimpaa kalustoa. Seurauksena itähankintojen kausi eikä lännessä juuri päästy vierailemaan.
  • 1970-luku oli syvimmän suomettumisen aikaa ja sisäpoliittisestikin oli suuri paine tehdä hankinnat idästä. Toisaalta asehankinnat eivät muutenkaan olleet suosiossa ja ne olivat varsin maltillisia.
  • 1980-luvulla NL:n ote heltisi, asehankintoja tehtiin paljon, niitä saatiin suunnattua entistä enemmän länteen ja ulkopolitiikan vaikutus hankintoihin oli ylipäänsä vähäisempää. Näen, että tällä kaudella kolmijako toimi kohtalaisesti ja koko kolmijaon käsite on pitkälti peräisin 80-luvulta. Jakson hankinnat olivat mielestäni varsin onnistuneita, puolueettomuuskortti pelattiin melko hyvin ja rautaesiripun molemmilta puolilta oli mahdollisuus saada järkevää tavaraa.
 

Rannari

Ylipäällikkö
#19
Itse pidän ainoina oikeasti merkittävinä tykistön itähankintoina 122 H 63:a (miten nämä hankinnat ajoittuivat?) ja raketinheittimiä. Ovathan ne toki määrällisesti merkittäviä.
Tykistöstä kannattaa varmasti mainita myös 130 K 54. Se oli ainoa pidemmälle kantava kanuunamme 80-luvulle saakka. Eihän noita uudempia neukkutykkejä tietysti tuolloin ollut kuin enintään kolmannes tykistön noin sadan patteriston vahvuudesta mutta erittäin merkittävä parannus ne olivat kun huomioidaan että lähemmäs puolet koko määrästä oli 105/76-millistä ja hyvinkin vanhaa kalustoa. Sotasaaliina saadut ja Saksasta hankitut 150/152-milliset haupitsit olivat 60-luvulle saakka terävää kärkeä.
 
Top