Kylmän sodan salaisuudet??

Varsovan liiton hajottua noita karttoja jäi itäiseen Eurooppaaan aika läjät. Monta vuotta niitä sai vapaasti latailla mm. muutamalta tsekkiläiseltä saitilta. Suomestakin oli mielenkiintoisia detaljikarttoja. Afrikasta jne. silloin parhaat saatavissa olevat monilta alueilta. Nykyisin noita saa latailtua muutaman jenkkiyliopiston online-arkistoista korkealaatuisina skannauksina.

Ebayn kautta ostin tänään pari ryssän kylmän sodan aikaista topografikarttaa. Myyjä on latvialainen. Toinen on isomittakaavainen Etelä- ja Kaakkois-Suomen kartta, joka kattaa suunnilleen alueet väliltä Viipuri-Helsinki. Toinen pienempää mittakaavaa oleva on Kouvolan seudulta. Hyvin näkyy itse kaupunki, Kymijoki ja Utti. Myynnissä oli myös todella yksityiskohtainen kartta Helsinki-Vantaasta, mutta korkea oli hintakin niin jäi ostamatta.
 
Ebayn kautta ostin tänään pari ryssän kylmän sodan aikaista topografikarttaa. Myyjä on latvialainen. Toinen on isomittakaavainen Etelä- ja Kaakkois-Suomen kartta, joka kattaa suunnilleen alueet väliltä Viipuri-Helsinki. Toinen pienempää mittakaavaa oleva on Kouvolan seudulta. Hyvin näkyy itse kaupunki, Kymijoki ja Utti. Myynnissä oli myös todella yksityiskohtainen kartta Helsinki-Vantaasta, mutta korkea oli hintakin niin jäi ostamatta.
Mä kaivan noita paikkoja esiin ja laitan viestinä.
 
Tässä nämä äskettäin saamani kartat. Toinen on mittakaavaltaan 1:100000 ja kuvaa Kouvolan-Kymijoen-Utin aluetta. Toinen on mittakaavaa 1:500000 ja se kattaa suunnilleen Viipurin ja Helsingin väliset alueet. Molemmat on varustettu CEKPETHO -merkinnällä. Sen verran tästä kuitenkin voinee päätellä, että Imatran ja Lappeenrannan tasan ovat ajatelleet saavansa nopeasti haltuun. Vasta Kymijoelta alkaa erittäin tarkat merkinnät mm. silloista, vesistöjen ylityksistä jne.

294573013_10160337666669206_1092570989592761713_n.jpg

294584875_10160337666659206_2522212662952728480_n.jpg

294826674_10160337666664206_4995908143538238246_n.jpg
 
Tässä vielä Suomen Kuvalehden juttu neukkujen karttaharrastuksista. Suomen kartat kelpasivat myös Britannialle ja USA:lle, ja niitä auliisti annettiinkin CIA:lle.

Kenraalimajuri Pentti Syrjä kertoo tässä 80-luvulla ilmestyneessä kirjassaan mitenkä suomalaisupseerit opiskelivat Moskovassa Frunzen akatemiassa. Sotapeleissä käytettiin näitä samoja karttoja. Kirjan lukemisesta on jo vuosia, mutta muistaakseni ainakin Länsi-Saksaan hyökkäsivät.

Gruppa.JPG.jpg
 
Harvapa panssarimies ostaa omakseen palvelusajan vaununsa! :D

Muistelen jostain lukeneeni, että puolustusvoimat kävi myös ahkerasti karttaostoksilla itäblokin romahduksen jälkeen. Venäjältä taisi silloin saada melkeinpä mitä tahansa, kunhan vain löi tarpeeksi paksun setelitukun pöytään.
 
Harvapa panssarimies ostaa omakseen palvelusajan vaununsa! :D

Muistelen jostain lukeneeni, että puolustusvoimat kävi myös ahkerasti karttaostoksilla itäblokin romahduksen jälkeen. Venäjältä taisi silloin saada melkeinpä mitä tahansa, kunhan vain löi tarpeeksi paksun setelitukun pöytään.

Iso-Arska oli kuulemma ihan pätevä vaunun ajaja.

 
Harvapa panssarimies ostaa omakseen palvelusajan vaununsa! :D

Muistelen jostain lukeneeni, että puolustusvoimat kävi myös ahkerasti karttaostoksilla itäblokin romahduksen jälkeen. Venäjältä taisi silloin saada melkeinpä mitä tahansa, kunhan vain löi tarpeeksi paksun setelitukun pöytään.

Tämä pitää paikkansa. Silloinen Topografikunta hankki hyvin hyvin suuren määrän karttoja naapurin alueesta.
 
Tässä vielä Suomen Kuvalehden juttu neukkujen karttaharrastuksista. Suomen kartat kelpasivat myös Britannialle ja USA:lle, ja niitä auliisti annettiinkin CIA:lle.
Muistelen jostain lukeneeni, että puolustusvoimat kävi myös ahkerasti karttaostoksilla itäblokin romahduksen jälkeen
Tämä pitää paikkansa. Silloinen Topografikunta hankki hyvin hyvin suuren määrän karttoja naapurin alueesta.
Meillähän oli Kylmän sodan vuosina kaikenlaista (salaista) yhteistoimintaa länsimaiden kanssa. Juttu brittilähetystön Roverista katutason karttamyymälässä karttoja hakemassa on kuitenkin urbaani huhu. Homma toimi niin, että senkun vaan tilasivat mitä tarvivat. Aina ei annettu, kuten ilmenee alla olevasta 1960-luvun dokumentista. Ilmakuvien suhteen oltiin (jälkikäteen arvioituna aivan liian) huipputarkkoja vielä satelliittiaikanakin. Isotkaan nimet eivät saaneet kuvia käyttöönsä vapaasti.

Kylmän sodan päätyttyä kaikenlaisia karttoja hommattiin kauniisti sanottuna vaihtelevin metodein. Ei oo uusi tieto; asiasta on julkisesti kertonut mm karttamies Erkki-Tapani Harju.

IMG_4359 – kopio.JPGIMG_4376 – kopio.JPG
 
Meillähän oli Kylmän sodan vuosina kaikenlaista (salaista) yhteistoimintaa länsimaiden kanssa. Juttu brittilähetystön Roverista katutason karttamyymälässä karttoja hakemassa on kuitenkin urbaani huhu. Homma toimi niin, että senkun vaan tilasivat mitä tarvivat. Aina ei annettu, kuten ilmenee alla olevasta 1960-luvun dokumentista. Ilmakuvien suhteen oltiin (jälkikäteen arvioituna aivan liian) huipputarkkoja vielä satelliittiaikanakin. Isotkaan nimet eivät saaneet kuvia käyttöönsä vapaasti.

Kylmän sodan päätyttyä kaikenlaisia karttoja hommattiin kauniisti sanottuna vaihtelevin metodein. Ei oo uusi tieto; asiasta on julkisesti kertonut mm karttamies Erkki-Tapani Harju.

Katso liite: 63818Katso liite: 63819

Ei nyt suoraan liity karttoihin, mutta maastontiedusteluun nyt kuitenkin. Muistelen lukeneeni, että 60-luvun alussa jenkkien Helsingin lähetystön sotilasasiamies ja tämän apulainen saivat lähtöpassit. Supo oli seurannut näiden matkaa ympäri Suomen. Olivat mm. Lapissa kuvailleet hämäräperäisesti siltoja, länsirannikolla satamia ym. strategisia kohteita.
 
Kenraalimajuri Pentti Syrjä kertoo tässä 80-luvulla ilmestyneessä kirjassaan mitenkä suomalaisupseerit opiskelivat Moskovassa Frunzen akatemiassa. Sotapeleissä käytettiin näitä samoja karttoja. Kirjan lukemisesta on jo vuosia, mutta muistaakseni ainakin Länsi-Saksaan hyökkäsivät.

Katso liite: 63704
Juu. Kartoissa oli jokien kohdalla merkinnät keskisyvyys, pohjan laatu, kahluupaikat, veden virtausnopeus ja siltojen kantokyky.
Hollannin rajalle asti Syrjä joukkoineen sotapelissä hyökkäsi.

Hyvä kirja ja tätä on runsaasti saatavissa divareista pikkurahalla.
Syrjä sai kirjastaan haukut Koivistolta joka yritti estää myös kirjan julkaisun.
Syrjä puolusti itseään jämäkästi:
"Minä olen puolustanut Suomea kolmessa sodassa ja haavoittunut kahdesti.
En ole mikä tahansa pilipalipoika, jota voidaan käsitellä miten sattuu."
 
Juu. Kartoissa oli jokien kohdalla merkinnät keskisyvyys, pohjan laatu, kahluupaikat, veden virtausnopeus ja siltojen kantokyky.
Hollannin rajalle asti Syrjä joukkoineen sotapelissä hyökkäsi.

Hyvä kirja ja tätä on runsaasti saatavissa divareista pikkurahalla.
Syrjä sai kirjastaan haukut Koivistolta joka yritti estää myös kirjan julkaisun.
Syrjä puolusti itseään jämäkästi:
"Minä olen puolustanut Suomea kolmessa sodassa ja haavoittunut kahdesti.
En ole mikä tahansa pilipalipoika, jota voidaan käsitellä miten sattuu."

Syrjä oli käsittääkseni tehnyt tuosta Frunzen kurssista jonkinlaisen vaitiololupauksen (kävivät Moskovassa 70-luvulla). Kirja ilmestyi 80-luvulla ja Syrjä oli jo tuolloin itse reservissä ja ilmeisesti katsoi ettei lupaus enää pätenyt. Kustantaja käytti Koiviston moitteita tehokkaasti hyväksi markkinointikikkana ja Syrjästä luotiin sitten tavallaan eräänlainen sananvapauden esitaistelija.
 
Kenraalimajuri Pentti Syrjä kertoo tässä 80-luvulla ilmestyneessä kirjassaan mitenkä suomalaisupseerit opiskelivat Moskovassa Frunzen akatemiassa. Sotapeleissä käytettiin näitä samoja karttoja. Kirjan lukemisesta on jo vuosia, mutta muistaakseni ainakin Länsi-Saksaan hyökkäsivät.
Hyvä kirja ja tätä on runsaasti saatavissa divareista pikkurahalla. Kenraali sai kirjastaan haukut Koivistolta joka yritti estää myös kirjan julkaisun.
Syrjä puolusti itseään jämäkästi: "Minä olen puolustanut Suomea kolmessa sodassa ja haavoittunut kahdesti.
En ole mikä tahansa pilipalipoika, jota voidaan käsitellä miten sattuu."
Syrjä oli käsittääkseni tehnyt tuosta Frunzen kurssista jonkinlaisen vaitiololupauksen (kävivät Moskovassa 70-luvulla). Kirja ilmestyi 80-luvulla ja Syrjä oli jo tuolloin itse reservissä ja ilmeisesti katsoi ettei lupaus enää pätenyt. Kustantaja käytti Koiviston moitteita tehokkaasti hyväksi markkinointikikkana ja Syrjästä luotiin sitten tavallaan eräänlainen sananvapauden esitaistelija
Suomalaisia on ollu sotakorkeakoulukursseilla länsimaissa 60-luvun alkuvuosista lähtien. Värikkäitä tarinoita julkisuuteen olisi ollut kerrottavana vaikka Ranskasta. Meikäläisille opetettiin siellä vastasissisotaa, kun ranskiksia oli lähes puoli miljoonaa sotimassa Algeriassa. Mutta säännöllisesti valtiot sopivat, ettei koulutuksessa nähdyistä/opituista asioista kerrota julkisuuteen mitään. Sama normikäytäntö koski Syrjän opiskelua Frunzessa. Monet ressutkin on tehny vaitiolositoumuksen. Se jatkuu myös tehtävän tai viranhoidon päättymisen jälkeen ja tämä kerrotaan asiakirjassa selkeästi. Syrjä siis tiesi tämän asian erinomaisen hyvin.

Kun tieto kirjan sisällöstä levisi kustantajan ennakkoinfoissa yritti ylipäällikkö Koivisto todella estää teoksen julkaisun. Mutta kävi ilmi, ettei meillä ole ennakkosensuuria vaan rapsut tulee sitten jälkeenpäin, jos aihetta on. Niin olis tullut Syrjällekin, mutta useampaan kertaan oikeudessa käsittely olisi vaan lisännyt kirjan julkisuutta ja myyntiä. Ylipäällikkö Koiviston ainoaksi keinoksi jäi sitten julkisuuden kautta tiedottaa, ettei kenraali Syrjälle ole kh-kutsuja enää tulossa. Kentsut ja everstit kun on reservissä hautaan asti.

Syrjän teko ei herättänyt Puolustusvoimissa ihailua. Yritä siinä sitten tähdentää ressuille ja varusmiehille salassapidon tärkeyttä, kun korkea kentsu näyttää päinvastaista esimerkkiä. Miksi Syrjä näin teki, ei ole mulle koskaan selvinnyt. Kentsun eläkekin oli aika hyvä, ettei rahan takia olisi luullut kannattavan tahria koko mittava uransa.
 
Viimeksi muokattu:
Suomalaisia on ollu sotakorkeakoulukursseilla länsimaissa 60-luvun alkuvuosista lähtien. Värikkäitä tarinoita julkisuuteen olisi ollut kerrottavana vaikka Ranskasta, kun meikäläisille siellä opetettiin vastasissisotaa. Ranskiksillahan oli lähes puoli miljoonaa sotilasta Algeriassa. Mutta säännöllisesti valtiot sopivat, ettei koulutuksessa nähdyistä/opituiosta asioista kerrota julkisuuteen mitään. Sama normikäytäntö koski Syrjän opiskelua Frunzessa. Monet ressutkin on tehny vaitiolositoumuksen. Se jatkuu myös tehtävän tai viranhoidon päättymisen jälkeen ja tämä kerrotaan asiakirjassa selkeästi. Syrjä siis tiesi tämän asian erinomaisen hyvin.

Kun tieto kirjan sisällöstä levisi kustantajan ennakkoinfoissa yritti ylipäällikkö Koivisto todella estää teoksen julkaisun. Mutta kävi ilmi, ettei meillä ole ennakkosensuuria vaan rapsut tulee sitten jälkeenpäin, jos aihetta on. Niin olis tullut Syrjällekin, mutta useampaan kertaan oikeudessa käsittely olisi vaan lisännyt kirjan julkisuutta ja myyntiä. Ylipäällikkö Koiviston ainoksi keinoksi jäi sitten julkisuuden kautta tiedottaa, ettei kenraali Syrjälle ole kh-kutsuja enää tulossa. Kentsut ja everstit kun on reservissä hautaan asti.

Syrjän teko ei herättänyt Puolustusvoimissa ihailua. Yritä siinä sitten tähdentää ressuille ja varusmiehille salassapudon tärkeyttä, kun korkea kentsu näyttää päinvastaista esimerkkiä. Miksi Syrjä näin teki, ei ole mulle koskaan selvinnyt. Kentsun eläkekin oli aika hyvä, ettei rahan takia olisi luullut kannattavan tahria koko mittava uransa.

Taisivat Laskuvarjojääkärikoulun perustajaisät (Hagelberg ja Sihvo) käydä jo 50-luvulla oppia saamassa Ruotsissa ja Ranskassa. Ei näistäkään tosiaan meillä kotimaassa paljoa ääneen huudeltu. Vasta kylmän sodan päättymisen myötä alkoi sitten tietoa tihkua laajemminkin ulos. Esim. Ahti Lappi on kirjoitellut ilmatorjuntamiesten koulutuskeikoista Neuvostoliitossa.

lg_000f687edf7e793858c9e234.jpg
 
Back
Top