Kysymyksiä puolustusministerille?

Mielestäni hyvin tärkeä ajankohtainen kysymys.

Millätavoin Puolustusvoimat ovat varautuneet mahdolliseen terroritekoon varusmiehiä kohtaan? Koska tiedämme, että jos halutaan vaikuttaa Suomen politiikkaan, ehkä yksi yksittäinen terrroriteko puolustusvoimien palkattua henkilöstöä se ei tuo terroristin näkökulmasta sitä toivottua näkyvyyttä ja tulosta.

Varusmiesten turvallisuus on yhtä tärkeä kuin muidenkin Puolustusvoimien palveluksessa olevien.

Omasta puolestani myöskin onnittelen hyvästä työstä puolustusministerinä.
 
Kysymys puolustusministerille:

Onko hallitusohjelmiin kirjatulla Merenkurkun lauttaliikenteen turvaamisella ajateltu olevan myös turvallisuuspoliittinen tai paremmin huoltovarmuudellinen perustelu?
 
Herra Puolustusministeri


Jos Ruotsi vahvistaa puolustusvalmiuttaan, niin minkä verran se vaikuttaisi Itämeren tilanteeseen? Pystyykö Ruotsi omilla toimillaan vaikuttamaan asiallisesti ottaen näinkin suureen kokonaisuuteen? Voitteko arvioida, mikä on Ruotsin nykyinen tahtotila kohentaa sotilaallista suorituskykyään ja mihin se voi mielestänne parhaimmillaan johtaa?

Kiitän Teitä foorumin puolesta mahdollisuudesta esittää kysymyksiä.

baikal
 
Ei mitään varsinaista kysymystä, mutta haluaisin esittää kiitokset ministerille hyvin tehdystä työstä isänmaan hyväksi.
 
Mietinpä vain, että olisiko Callekin säästänyt Dragsvikin ja lakkauttanut Kontiorannan?
Tähän tuskin voi vastata muuten kuin off the record..
 
Tervehdys arvoisa Puolustusministeri, olette pirteä tuulahdus aiempiin ja siksi rohkenenkin hieman jopa asettaa toivoa tulosvastuullisuudellenne ja rohkeudellenne lunastaa johtajuutta, jota virkanne puolesta teille on myönnetty sekä uskottu. Tämä on poliittisen urasi näytön paikka, jonka perusteella sinua määritellään ja määritelmän tulos määrää uraasi. Oletko joojoo mies vai mies, jonka tahto vie eteenpäin ja siten määrää markkinahintasi huomion suuremmaksi?

Minä olen yrittäjä ja elän tuloksesta, mutta sen tulosvastuun tarve ei välttämättä ilmene samoin virkamieskoneistossa. Vaatii askelten ottoa ja urakehityksen pisteytykset toimivat eri tavoin. Olette Puolustusministeri. Se on teidän tehtävänne ja arvostuksenne määräytyy sen tehtävän hoidon osalta. Pestin loppuessa ihmisten mielissä on se, että mitä sinä sait aikaiseksi vastuualueellasi? Pystyitkö pitämään puoliasi ja ajamaan hallinnon alasi tarpeita vai olitko harmaa, hallinnon alan määrärahojen osalta puolustuskyvytön mediaviisastelija, sillä sinä olet mielestäni mediapuolella kyllä hoitanut tonttisi hienosti, mutta saavutuksesi hallinnonalasi etujen ajajana on tähän mennessä ollut todella heikkoa. Sinulla on varmasti lahjoja parempaan päätökseen.

Nämä ovat sinulle ja meille kaikille tärkeitä kysymyksiä. Mutta mitä sinä aiot saada aikaiseksi? Sinulla on suomalaisen sydämen, itsenäisyyden sekä sen perimmäisen mittarin äärellä oleva pesti, jonka rohkea johtaminen on monesta syystä paras ponnistuslauta politiikan kärkeen ja sinä olet vieläpä nuori.

Kysymyksiä:
Kun laitat itsellesi rehellisesti käden sydämellesi ja katsot käytössäsi olevia tietoja PV:n tilasta, rahoituksesta sekä kehityskaaarista, niin uskotko sinä historian ja nykytodellisuuden sekä Venäjän vuonna 2020 päättyvän varusteluohjelman olevan huomioon otettuja seikkoja Suomen puolustuksen kehittämisessä ja sen rahoituksessa? Sen pitäisi olla tripla ja laiminlyöntien takia nelinkertainen pelkästään hankintamäärärahojen osalta.

Luovuttaa ei pidä. Sinä tiedät että jos valmiusjoukkoja kehitetään ja hankintamäärärahoja lisätään 1,5-2 miljardiin, Suomen armeijan tila vastaa Venäjän 20-luvun tilaa. Vähempi ei riitä. Olisiko siis mahdollista keskustella EU-pöydissä kaksisuuntaisten velkajärjestelyjen ja erilaisten järjestelytukien kautta rahoitusta Suomen varustamiseksi asianmukaisesti kriisipaketilla, sillä Suomi on koko Euroopan/EU:n akilleen kantapää. Se on helvetin hyvä argumentti ja todella ajankohtainen asia. Putin katsoo varmasti Suomeen ja ketään ei palvele sota Suomessa. Suomi on tehnyt suurvaltapoliittisesti itsestään todella houkuttelevan ja sopivan maalin Venäjälle, vai minne arvelisit itse Euroopan karttaa katsellessasi Venäjän suuntaavan, entä Venäjän propaaganda? Eikö se olekin johdettua ja siten tarkoituksenmukaista, joten turhaan eivät varmaan kansaansa Suomen suuntaiseen sotaan valmistele. Jos sille tosiasialle sulkee silmänsä nyt kiristyvässä maailmanpoliittisessa tilanteessa, on sana "edesvastuuttomuus" päänsilittelyä.

Jos maan aseteollisuutta organisoidaan hankintojen ohessa, suuri osa lisämäärärahoista kanavoituisi valtion kassaan ja voisi poikia todellista talouskasvuakin jos on luomiskykyä ja tahtoa pelata tätä valtio- ja talouspeliä. Sotilaallisen voiman lisääntyminen antaa myös pelikortteja talouspoliittisissa neuvotteluissa.

Suomi on rikas maa ja sen asema toistaiseksi hyvä EU:ssa, vaikka Argentiinan kohtalo kolkuttelee ovella. Me yrittäjät sen tiedämme varsin hyvin. Tiesimme siitä mm. Virossa jo vuosia sitten, koska me kaikki muutimme Suomesta pois verojenmaksu-osoitteen osalta vähintään. Nyt jos koskaan on aika jolloin pitää toimia.

Onko mielestäsi Puolustusvoimien ylin johto tulosvastuullinen? Minusta he myötäilevät säilyttääkseen uraputkeaan, eivätkä tee työtään kuten tulisi. Tuollaisten kenraalien takia Puolustusvoimat ovat yksinkertaisesti tuhoutumisen partaalla. Puhutaan sissiarmeijasta ensi vuosikymmenellä. Tuovatko he sinulle tiedoksi seuraavat asiat?

1. Koko tykistö vanhenee käsiiin ja on vanhaa. Se on hinattavaa ja liian kankeaa nykysodankäyntiin. Kantama on lyhyt ja kaliiberit jakautuvat epäedullisesti. Raketinheittimien tilanne on naurettava ja maalinosoituskin kaipaa enemmän, vaikka tiedän positiivisista panostuksista.

2. Suomelta puuttuu kokonaan alueilmatorjuntaohjukset ja kunnollinen tutka-häiriö- ja häiriön sekä iskunkesto.

3. Suomelta vanheni ilmatorjuntavaunut ja koko 23mm ylöspäin oleva ammusilmatorjuntakäsiin vaikka juuri mm. lennokkien takia sitä kaivataan. Tutkaohjattu ammusilmatorjunta on olematonta.

4. Suomesta puuttuu kestävän kehityksen kulttuuri tukena valmiusjoukkojen toiminnalle. Olen esittänyt malleja, joilla voitaisiin erittäin edullisesti ja kansantaloudellisesti herkullisesti kohottaa valmiusjoukkojen ammattitaitoa sekä määrää todella merkittävästi. Se pitää vain organisoida, jonka jälkeen se toimii käyttövoimallaan.

5. Hawk harjoitushävittäjät vanheni käsiin, mutta tilalle ei ole tilattu uusia. Miksei osteta esim. käytettyjä tai riisuttuja Gripeneitä harjoitus-torjuntahävittäjiksi edullisesti tilalle? Onko kysytty?

6. Miinalaiva Pohjanmaa romuttamolle, eikä tilalle uutta, ainakaan ajoissa.

7. Rauma -luokan ohjusveneet ovat alivarustettuja ja niissä on runko-ongelmia. Merivoimia vaivaa meritorjuntaohjusten vähäisen kantokyvyn lisäksi äärettömän heikko ilmartorjunta, puhumattakaan sukellusvenetorjunnasta. Varsinkin sukellusveneen torjuntaan minullakin olisi erittäin edullisia konsepteja toteutettaviksi ja ylipäätään merivoimat tarvitsisi uudistusta eilen. Merivoimat eivät kykene suojaamaan sodanajan merihuoltoa. Ne ovat heikkoja mihinkään tehtävään alivarustelun takia.

8. Miksi Sakolle ei anneta tehtäväksi suunnitella RK95 TP:n tilalle modernia rynnäkkökivääriä ja miksei tosissaan uusi sotilaan taisteluasu ole tapetilla? Minä voin suunnitella yhteistyössä molemmat ja takuuvarmasti on kestävää materiaalia taloudellisesti ja suorituskyvyllisesti. Suomen armeijan pimeätoimintakyky on lähes olematon. Ovatko kenraalit sanoneet tämän ääneen?

*****
Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. Jo nämä perustavanlaatuiset ongelmat osoittavat kaikkien aselajien olevan kuolemassa ja kenraalit vain hymistelevät. Minun firmassa saisivat kenkää jokainen. Kyllä miehen ja varsinkin johtaja -sellaisen pitää tuoda esiin ongelmat ja keskustella niistä.

Suomi on rikas maa. Ottaa velkaa ja elää velasta mutta huulilla on edelleen eri taso kuin Namibialla. Maataloustukiin, it-järjestelmiin ja kehitysapuun menee karkeasti 8 miljardia kun epäsuorat maataloustuetkin lasketaan mukaan. Nyt teitä myyntimiehiä tarvitaan, kunnianarvoisa Puolustusministerimme.
 
Viimeksi muokattu:
Stefan Löfvénin mukaan Ruotsia ei kiinnosta sotilasliitto Suomen kanssa, mikä on ymmärrettävää. Euroopan unionin kahdestakymmenestäkahdeksasta jäsenestä kaksikymmentäkaksi kuuluu Natoon. Ne eivät tarvitse Natolle rinnakkaisjärjestöä, EU:n omaa armeijaa. Rakentuuko Suomen turvallisuuspoliittinen ajattelu osin toiveajattelun pohjalle?
 
Viimeistään ydinaseilla uhitteluun kaatuisi se puolustusliitto.
 
Stefan Löfvénin mukaan Ruotsia ei kiinnosta sotilasliitto Suomen kanssa, mikä on ymmärrettävää. Euroopan unionin kahdestakymmenestäkahdeksasta jäsenestä kaksikymmentäkaksi kuuluu Natoon. Ne eivät tarvitse Natolle rinnakkaisjärjestöä, EU:n omaa armeijaa. Rakentuuko Suomen turvallisuuspoliittinen ajattelu osin toiveajattelun pohjalle?

Ei rakennu, mutta julkinen puhe ja lotina aiheuttavat tämän "näköharhan". Löysät puheet on suunnattu ensinnä vaalikarjalle ja erityisesti siihen OMAAN kannattajakuntaan kohdistuen. Aika sievästi jokainen suomalainen politrukki koilottaa ennen vaaleja niitä asioita, JOITA TIETÄÄ oman kannattajakuntansa odottavan. Mölyä kansalle ja karkkia kourakaupalla jakoon, soppatykkejä ja kahvittelua. Odotahan, vonka, kun nämä vaalit on käyty.

Monesta lähteestä epäsuorasti on luettavissa seuraava: Saksa ei halua tällä haavaa Natoon sen enempää Suomea kuin Ruotsiakaan. Tästähän olemme aika ajoin vääntäneet täälläkin. Ei ole eka kerta historiassa, kun ollaan oltu sakun ja venäläisen kapulana, eikä se ole viimeinenkään. Merkel haluaa johtaa EUn politiikkaa suhteessa Venäjään ja hänen kuvioihinsa nyt vaan ei sovi Suomen ja Ruotsin aseman muuttuminen. Tämä pitäisi nyt tietysti Suomessa yleisönkin ymmärtää, mutta minkäs teet, kun sitä ei lööpitetä Iltiksessä. Poliitikot tämän asian tietävät tasan tarkkaan.

No, miksi käymme sitten Nato-keskustelua Suomessa? Ai käymmekö sitä oikeesti? Kun Saksa on tehnyt täysin selväksi, että se ei katso hyvällä irtiottoja hänen johtamassaan rintamassa, niin kovin löysäksi tuo keskustelu tulee jäämään jatkossakin. Saksan katsannossa tämä Venäjä-asia on selvästi jotenkin "väliaikainen" juttu. Jollain tapaa Saksa näkee tai on näkevinään, että Venäjä palaa ruotuun, mutta se ottaa nyt aikansa. Aika näyttää sitten, menikö pieleen ja miten pahoin....vai osuiko oikeaan.

Suomen asema ensin ja Ruotsin asema sitten ovat erittäin hankalassa rakosessa. Erittäin hankalassa. Jos Ruotsi olisi pitänyt huolta asevoimiensa suorituskyvystä, tilanne olisi käsittääkseni paljon helpompi. Mutta Venäjä otti nyt ne kuuluisat löysät veks.
 
Saksalaiset haluavat turvata Venäjän bisneksensä, kaasunsa jne. Molohtov/Ribbentrop on saanut jatkoa Putin/Merkel sopimuksesta...ko?
 
Ei rakennu, mutta julkinen puhe ja lotina aiheuttavat tämän "näköharhan". Löysät puheet on suunnattu ensinnä vaalikarjalle ja erityisesti siihen OMAAN kannattajakuntaan kohdistuen. Aika sievästi jokainen suomalainen politrukki koilottaa ennen vaaleja niitä asioita, JOITA TIETÄÄ oman kannattajakuntansa odottavan. Mölyä kansalle ja karkkia kourakaupalla jakoon, soppatykkejä ja kahvittelua. Odotahan, vonka, kun nämä vaalit on käyty.

Monesta lähteestä epäsuorasti on luettavissa seuraava: Saksa ei halua tällä haavaa Natoon sen enempää Suomea kuin Ruotsiakaan. Tästähän olemme aika ajoin vääntäneet täälläkin. Ei ole eka kerta historiassa, kun ollaan oltu sakun ja venäläisen kapulana, eikä se ole viimeinenkään. Merkel haluaa johtaa EUn politiikkaa suhteessa Venäjään ja hänen kuvioihinsa nyt vaan ei sovi Suomen ja Ruotsin aseman muuttuminen. Tämä pitäisi nyt tietysti Suomessa yleisönkin ymmärtää, mutta minkäs teet, kun sitä ei lööpitetä Iltiksessä. Poliitikot tämän asian tietävät tasan tarkkaan.

No, miksi käymme sitten Nato-keskustelua Suomessa? Ai käymmekö sitä oikeesti? Kun Saksa on tehnyt täysin selväksi, että se ei katso hyvällä irtiottoja hänen johtamassaan rintamassa, niin kovin löysäksi tuo keskustelu tulee jäämään jatkossakin. Saksan katsannossa tämä Venäjä-asia on selvästi jotenkin "väliaikainen" juttu. Jollain tapaa Saksa näkee tai on näkevinään, että Venäjä palaa ruotuun, mutta se ottaa nyt aikansa. Aika näyttää sitten, menikö pieleen ja miten pahoin....vai osuiko oikeaan.

Suomen asema ensin ja Ruotsin asema sitten ovat erittäin hankalassa rakosessa. Erittäin hankalassa. Jos Ruotsi olisi pitänyt huolta asevoimiensa suorituskyvystä, tilanne olisi käsittääkseni paljon helpompi. Mutta Venäjä otti nyt ne kuuluisat löysät veks.

Kun takaraja jo meni niin off-topic ei liene niin vakavaa?

Se on just näin, Saksa on avainpelaaja. Niille ihmisille joille asiat on kovin yksioikoisia ja yksinkertaisia, jäsenyys olisi että hakemus sisään ja odotellaan hetki. Yksinkertaista väkeä löytyy kannattajista siinä missä vastustajistakin, sen voi vaikka keskimääräisestä Iltalehti.fi -keskustelusta todeta. Mutta pieniä kysymysmerkkejä jäsenmaissa on muutenkin (Kreikat ym. "pikkunilkit") ja sitten Saksa, iso kysymysmerkki. Tai tuskin edes tarvitsee miettiä, kun katsoo Saksan aiempaa linjaa NATOn suhteen, eli kysymyksessä iso HUUTOMERKKI eikä kysymys-sellainen. Suomen ottaminen NATOon suoraan Venäjän naapurista on 100% varmasti aikamoinen no-no (tai siis nein-nein).

Pohjantähti-opiston isännän tyyliin lainaan itseäni: http://www.maanpuolustus.net/threads/suomi-naton-jäseneksi-or-not.905/page-100#post-209038

Edit: Tässä sekamelskassa ei just nyt ole mitään muuta varmaa suojaa kuin räväkkä maanpuolustustahto muuallakin kuin gallupeissa ja juhlapuheissa ja selkä suorana seisominen vailla pelkoa ja tappiomielialaa. Se jääköön historioitsijoiden mietittäväksi, onko meillä oikeasti ollut lukuisia tilaisuuksia liittyä NATOon vai onko se ollut itse asiassa aina käytännön mahdottomuus. Paha tietää rivikansalaisena kun ei asiaa voida julkisesti ruotia. Liittolaisuussuhteita ja yhteistyötä voi yritellä, niistä tulee sitten mitä tulee, jos tulee. Jotain varmaan tulee, ruokaa ainakin. Aseita, ja ammuksia ehkä, käyttäjiä tuskin. Mutta käyttäjiähän meiltä löytyy! Arvon jälleen allekirjoitukseen vanhan tulenkantaja-runon, tällä kertaa laajempana koska se on nimenomaan se henki mitä nyt vaaditaan, mitään käärmeöljyratkaisuja ei löydy. Jos on oikeasti koskaan löytynytkään niin enää ei ainakaan.
 
Viimeksi muokattu:
Kun takaraja jo meni niin off-topic ei liene niin vakavaa?

Se on just näin, Saksa on avainpelaaja. Niille ihmisille joille asiat on kovin yksioikoisia ja yksinkertaisia, jäsenyys olisi että hakemus sisään ja odotellaan hetki. Yksinkertaista väkeä löytyy kannattajista siinä missä vastustajistakin, sen voi vaikka keskimääräisestä Iltalehti.fi -keskustelusta todeta. Mutta pieniä kysymysmerkkejä jäsenmaissa on muutenkin (Kreikat ym. "pikkunilkit") ja sitten Saksa, iso kysymysmerkki. Tai tuskin edes tarvitsee miettiä, kun katsoo Saksan aiempaa linjaa NATOn suhteen, eli kysymyksessä iso HUUTOMERKKI eikä kysymys-sellainen. Suomen ottaminen NATOon suoraan Venäjän naapurista on 100% varmasti aikamoinen no-no (tai siis nein-nein).

Pohjantähti-opiston isännän tyyliin lainaan itseäni: http://www.maanpuolustus.net/threads/suomi-naton-jäseneksi-or-not.905/page-100#post-209038

Edit: Tässä sekamelskassa ei just nyt ole mitään muuta varmaa suojaa kuin räväkkä maanpuolustustahto muuallakin kuin gallupeissa ja juhlapuheissa ja selkä suorana seisominen vailla pelkoa ja tappiomielialaa. Se jääköön historioitsijoiden mietittäväksi, onko meillä oikeasti ollut lukuisia tilaisuuksia liittyä NATOon vai onko se ollut itse asiassa aina käytännön mahdottomuus. Paha tietää rivikansalaisena kun ei asiaa voida julkisesti ruotia. Liittolaisuussuhteita ja yhteistyötä voi yritellä, niistä tulee sitten mitä tulee, jos tulee. Jotain varmaan tulee, ruokaa ainakin. Aseita, ja ammuksia ehkä, käyttäjiä tuskin. Mutta käyttäjiähän meiltä löytyy! Arvon jälleen allekirjoitukseen vanhan tulenkantaja-runon, tällä kertaa laajempana koska se on nimenomaan se henki mitä nyt vaaditaan, mitään käärmeöljyratkaisuja ei löydy. Jos on oikeasti koskaan löytynytkään niin enää ei ainakaan.

Kyllä meille ideaali on että saamme toiset maksamaan aseemme jotta heidän ei tarvitse huolehtia meistä.
 
Kun takaraja jo meni niin off-topic ei liene niin vakavaa?

Se on just näin, Saksa on avainpelaaja. Niille ihmisille joille asiat on kovin yksioikoisia ja yksinkertaisia, jäsenyys olisi että hakemus sisään ja odotellaan hetki. Yksinkertaista väkeä löytyy kannattajista siinä missä vastustajistakin, sen voi vaikka keskimääräisestä Iltalehti.fi -keskustelusta todeta. Mutta pieniä kysymysmerkkejä jäsenmaissa on muutenkin (Kreikat ym. "pikkunilkit") ja sitten Saksa, iso kysymysmerkki. Tai tuskin edes tarvitsee miettiä, kun katsoo Saksan aiempaa linjaa NATOn suhteen, eli kysymyksessä iso HUUTOMERKKI eikä kysymys-sellainen. Suomen ottaminen NATOon suoraan Venäjän naapurista on 100% varmasti aikamoinen no-no (tai siis nein-nein).

Pohjantähti-opiston isännän tyyliin lainaan itseäni: http://www.maanpuolustus.net/threads/suomi-naton-jäseneksi-or-not.905/page-100#post-209038

Edit: Tässä sekamelskassa ei just nyt ole mitään muuta varmaa suojaa kuin räväkkä maanpuolustustahto muuallakin kuin gallupeissa ja juhlapuheissa ja selkä suorana seisominen vailla pelkoa ja tappiomielialaa. Se jääköön historioitsijoiden mietittäväksi, onko meillä oikeasti ollut lukuisia tilaisuuksia liittyä NATOon vai onko se ollut itse asiassa aina käytännön mahdottomuus. Paha tietää rivikansalaisena kun ei asiaa voida julkisesti ruotia. Liittolaisuussuhteita ja yhteistyötä voi yritellä, niistä tulee sitten mitä tulee, jos tulee. Jotain varmaan tulee, ruokaa ainakin. Aseita, ja ammuksia ehkä, käyttäjiä tuskin. Mutta käyttäjiähän meiltä löytyy! Arvon jälleen allekirjoitukseen vanhan tulenkantaja-runon, tällä kertaa laajempana koska se on nimenomaan se henki mitä nyt vaaditaan, mitään käärmeöljyratkaisuja ei löydy. Jos on oikeasti koskaan löytynytkään niin enää ei ainakaan.

Saksa on euroopan avainpelaaja no1. Liikkumavaramme siihen suuntaan määrää itseasiassa Saiksa. Venäjä siis yhtäältä ja Saksa toisaalta. Mitä uutta? Ei ole eka kerta.
 
Back
Top