Kysymyksiä puolustusministerille?

TomTom

Ylipäällikkö
Mod
No niin, ei enempää eikä vähempää, nyt olisi mahdollisuus esittää kysymyksiä puolustusministeri Carl Haglund:lle.

Kiinnostaako reservin asiat, intti, armeija, turvallisuuspolitiikka, Venäjä, NATO, Ukraina, ym... (luulis kiinnostavan)? Tähän lirpakkeeseen voit esittää asiallisia kysymyksiä suoraan puolustusministerille, "parhaimmat" kysymykset välitetään kyseiselle henkilölle ja vastaukset saatte myöhemmin.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tässä kysymykset ja vastaukset:


Alakurtin sotilastukikohdassa 50 km Suomen rajasta on korkeassa valmiudessa (joukko perustettu ja varustettu) moottoroitu jalkaväkiyksikkö. Miten Suomi vastaa tällaisen joukon aiheuttamaan sotilaalliseen uhkaan, kun Suomella ei ole vastaavia korkean valmiustason maavoimien yksiköitä, vaan varuskuntamme ovat ainoastaan rauhan ajan koulutuskeskuksia?

Pelkkä joukon olemassaolo ei sinällään aiheuta meille välitöntä uhkaa. On hyvä myös muistaa, että Alakurtti ei ole täysin uusi tukikohta, vaan siellä on ollut joukkoja aikaisemminkin. Puolustusvoimat on operatiivisessa suunnittelussaan varautunut erityyppisiin uhkiin, mutta sitä, miten niihin on suunniteltu vastattavan, en voi näin julkisesti ryhtyä avaamaan.

Millä aikataululla raskaiden raketinkeittimien ammustarvikkeen puute korjataan ATACMS-hankkeen kariuduttua?

Viime vuosina tehty raketinheittimien ammunnanhallinnan päivitys mahdollistaa nyt useamman eri ammusvaihtoehdon hankkimisen. Tällä hetkellä tutkitaan eri vaihtoehtoja.

Onko puolustusvoimat koska hankkimassa lisää perus taistelijoille jaettavia valonvahvistimia?

Puolustusvoimat on hiljattain hankkinut pimeänäkövälineistöä ja hankintoja jatketaan osana puolustusvoimien taistelija-hanketta.

Millaiselta puolustusvoimien nykyinen ja suunniteltu rahoitus näyttää puolustusministerin silmin?

Puolustusvoimauudistuksen jälkeen puolustusvoimien kustannusrakenne on saatu tasapainoon, mutta nykyrahoituksella olemassa olevan suorituskyvyn ylläpito ei ole mahdollista. Lisärahoitusta tarvitaan etenkin materiaalihankintoihin. Siksi onkin positiivista, että asettamani parlamentaarinen selvitysryhmä päätyi esittämään puolustusmäärärahojen korottamista selonteossa esitetyllä tavalla ja tälle näyttäisi olevan myös laaja poliittinen tuki. Edellytän, että asia korjataan toukokuun hallitusneuvotteluissa.

Mikä on Hornet-hävittäjien korvaamisen aikataulu? Tekeekö jo vuonna 2015 valittava eduskunta päätöksen korvaajasta, vai ryhdytäänkö tulevalla vaalikaudella vasta alustavaan suunnitteluun, ja päätöksen korvaajasta tekee vuonna 2019 valittava eduskunta?

Hankintaprojekti vaatii aikaa yli 15 vuotta hankkeen aloittamisesta viimeisen koneen toimitukseen. Seuraavan hallituksen tulisi tehdä periaatepäätös Hornet-suorituskyvyn korvaamisesta. Hankinnan valmistelut tulee aloittaa virallisesti jo hallituskauden ensimmäisen kalenterivuoden aikana. Seuraavana vuonna tulee voida lähettää tietopyynnöt ja kahta vuotta myöhemmin tarjouspyynnöt. Vuonna 2019 alkavalla hallituskaudella tulisi hallituskauden alkupuolella tehdä hankintapäätös, jolloin suorituskyky ehtisi käyttöön ajoissa Hornetien elinkaaren päättyessä.

Mitä keskeisiä muutoksia Suomen puolustukseen on odotettavissa ensi vaalikaudella?

Suomen ja Ruotsin sotilaallisen yhteistyön syventäminen tuo selkeitä toiminnallisia muutoksia aikaisempaan. Sen sijaan Suomen puolustuksen perusteissa en näe suuria muutoksia tulevalla vaalikaudella. Yleinen asevelvollisuus ja sotilasliittoon kuulumattomuus säilyvät puolustuksemme perustana myös seuraavan vaalikauden ajan. Puolustusvoimauudistuksen jäljiltä en myöskään näe tarvetta suuriin rakenteellisiin muutoksiin.

Miten itse arvioitte onnistuneenne puolustusministerin tehtävässä kuluneella vaalikaudella? Mitkä olivat merkittävimpiä haasteita Suomen puolustukselle, ja miten ja millaisin tuloksin ratkoitte niitä?

Katson onnistuneeni tehtävässäni varsin hyvin, mistä todistaa myös saamani runsas positiivinen palaute, kiitos siitä.

Keskeinen haaste ministerikaudellani on ollut puolustuskyvylle asetettujen vaatimusten yhteensovittaminen valtiontalouden tilaan. Tähän haasteeseen on vastattu toteuttamalla puolustusvoimauudistus, jolla puolustusvoimien kulurakenne saatiin tasapainotettua ja puolustusbudjettiin 135 M€ säästöt. Toinen tapa vastata tähän haasteeseen oli asettaa parlamentaarinen selvitysryhmä, jonka työn tuloksena tuleville päättäjille on kyetty tuottamaan realistinen käsitys puolustusvoimien tarpeista.

Muita ministerikauteni tärkeitä saavutuksia ovat mm. Suomen ja Ruotsin sotilaallisen yhteistyön tiivistäminen, puolustusvoimien kumppanuustoiminnan laajentaminen ja Leopard-panssarivaunujen hankinta.

Kannatatteko yleisen asevelvollisuuden jatkamista nykyisessä laajuudessa myös NATO:ssa?

Yleinen asevelvollisuus on kustannustehokas tapa järjestää väestöltään pienen mutta pinta-alaltaan laajan maan puolustus. Vain asevelvollisuuden kautta meidän on mahdollista tuottaa koko maan puolustamiseen tarvittavat joukot. Myös mahdollisena NATO:n jäsenenä vastaisimme ensisijaisesti itse oman maamme puolustuksesta, joten asevelvollisuutta olisi tarkoituksenmukaista jatkaa myös NATO:ssa.

Pitäisikö Pohjois-Karjalaan palauttaa joukko-osasto tai vaihtoehtoisesti laajentaa sisäministeriön alaisen Pohjois-Karjalan rajavartioston varusmieskoulutusta valmiuden parantamiseksi alueella?

On hyvä muistaa, että rauhan ajan varuskunnat ovat ensisijaisesti koulutuskeskuksia ja poikkeusolojen valmiutemme perustuu reservistä perustettaviin joukkoihin, joita voidaan perustaa muuallakin kuin varuskunnissa. Puolustusvoimauudistuksessa varuskuntaverkko on saatettu vastaamaan puolustusvoimien koulutustarpeita enkä näe tarvetta lähteä muuttamaan tehtyjä päätöksiä.

Kannatatteko paikallisjoukkojen kehittämistä pohjoismaisten kodinturvajoukkojen suuntaan sekä osaksi laajempaa kansalaisten ja yhteiskunnan kriisivalmiutta?

Yleisestä asevelvollisuudesta luopuneissa maissa kodinturvajoukkojen merkitys oman maan puolustuksessa on korostunut. Meillä puolustus perustuu laajaan reserviin ja joukkoja käytetään koko maan alueella. Paikallisjoukkojen osuutta muiden viranomaisten tukemisessa tullaan koulutuksen kautta lisäämään, mutta muuten suomalaisten paikallisjoukkojen tehtävät vastaavat jo nykyään pitkälti kodinturvajoukkojen tehtäviä.

Kannatatteko sotilastiedustelun kehittämistä omilla satelliiteilla?

En usko omien satelliittien hankkimisen olevan kustannustehokasta. Sotilastiedustelu kerää tietoa useilla eri tiedustelulajeilla ja menetelmillä, joista satelliittien tuottama tieto muodostaa vain yhden osan. Uskon, että tiedustelukykyämme saadaan tehostettua enemmän kohdentamalla varoja muihin tiedustelumenetelmiin ja tukeutumalla satelliiteista saatavien tietojen osalta erilaisiin yhteistyöjärjestelyihin ja yhteiskäyttöisiin satelliitteihin.

Kuinka luonnehtisitte Ruotsin puolustuksen tulevaisuuden näkymiä ja ruotsalaisen yhteiskunnan sitoutumista puolustuksensa kehittämiseen?

Ruotsin sosialidemokraattien vaaliohjelmassa puolustus ei ollut esillä juuri ollenkaan ja edellinen pääministeri luonnehti maanpuolustusta eturyhmäksi.

Muuttuneen kansainvälisen tilanteen myötä puolustuskysymykset ovat Ruotsissakin nousseet tärkeään asemaan. Ruotsin nykyinen puolustusministeri on kokenut poliitikko ja vahvasti sitoutunut puolustuskyvyn kehittämiseen ja ylläpitoon, mikä osaltaan takaa sen, että puolustuskysymykset ovat näkyvästi esillä myös hallituksen käytännön toimissa. Peruskysymys Ruotsin osalta on, miten muuttunut tilanne heijastuu Ruotsin joitain vuosia sitten tekemään kriisinhallintaa painottaneeseen perusratkaisuun.

Onko kyberuhkien torjuntaan panostettu riittävästi, ja jos ei ole niin miksi ei? Tiedostetaanko kyberuhkien merkitys?

Tänä päivänä kyberuhkat ja niiden merkitys tiedostetaan puolustushallinnossa varsin hyvin. Uhkat koskettavat kuitenkin koko yhteiskuntaa ja kaikkialla näihin uhkiin ei vielä ole havahduttu riittävästi. Uhkiin vastaamiseksi turvallisuuskomitea on laatinut kansallisen kyberturvallisuusstrategian ja erillisen strategian toimeenpano-ohjelman. Varautumisessa on kuitenkin vielä puutteita mm. resursseista johtuen. Puolustushallinnon varautumista kyberuhkiin on jarruttanut myös kyber-ulottuvuuteen liittyvien toimivaltuuksien puute. Tämän asian korjaamiseksi asetin laaja-alaisen työryhmän selvittämään tietoverkoissa tapahtuvaan tiedonhankintaan liittyviä kysymyksiä. Työryhmän mietintö on hyvä pohja sille, että aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä päästään kehittämään alkavalla vaalikaudella.

Tulisiko kokonaismaanpuolustus huomioida vahvemmin, ja mitkä ovat suurimmat puutteet kokonaismaanpuolustuksessa?

Uusien, mm. kyber- ja informaatiovaikuttamiseen liittyvien uhkien lisääntyminen korostaa kokonaismaanpuolustuksen merkitystä osana kokonaisturvallisuutta. Suojautumisessa ja uhkien torjunnassa tarvitaan kansainvälisen yhteistyön lisäksi myös hyvin toimivaa viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten välistä yhteistoimintaa. Mielestäni suomalainen kokonaisturvallisuuden toimintamalli poikkihallinnollisine organisaatioineen on varsin toimiva, vaikka varmasti kehitettävääkin on edelleen.

Pidättekö nykyistä reserviä riittävänä puolustusvoimien tehtävien suorittamiseksi ottaen huomioon että Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on selvästi kiristynyt - eli olisiko syytä muuttaa tehtyä arviota olosuhteiden selvästi muututtua?

Nykyisen reservin on katsottu olevan määrältään riittävän koko maan puolustamiseen. Keskeistä nykytilanteessa on, että turvaamme nykyisen reservin toimintakyvyn osoittamalla puolustusvoimille materiaalihankintoihin tarvittavat lisäresurssit ja jatkamalla kertausharjoituksia, joita puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon aikana jouduttiin supistamaan.

Pidättekö kaavailtuja lisäyksiä puolustusbudjettiin riittävinä?

Selonteossa kuvatut ja parlamentaarisen selvitysryhmän esittämät budjettikorotukset ovat minimivaatimus nykyisen suorituskyvyn ylläpitämiseksi. Toisaalta paljon suurempiin korotuksiin ei meillä nykyisessä valtiontalouden tilanteessa ole varaa. On myös syytä muistaa, että lähivuosina meidän on korvattava merivoimien vanhentuvaa aluskalustoa ja käyttöikänsä päähän tulevat Hornet-hävittäjät. Nämä hankkeet ovat suuruusluokaltaan sellaisia, ettei niiden rahoittaminen normaalin puolustusbudjetin puitteissa ole mahdollista, vaan niitä varten on järjestettävä erillisrahoitus.

Aiotaanko reserviläisille lähettää suunniteltu tiedote sodanajan sijoituksesta, jos aiotaan niin koska?

Puolustusvoimat lähettää toukokuussa kirjeen noin 900.000 reserviläiselle. Kirjeen tarkoituksena on päivittää reserviläisten henkilökohtaisia tietoja ja kertoa kunkin rooli reservissä.

Turvallisuusviranomaisten tiedonhankintaa koskevaa lainsäädäntöä kehittävä työryhmä luovutti mietintönsä puolustusministeri Carl Haglundille 14.1.2015.

Työryhmä suosittaa mietinnössään verkkovalvonnan käyttöönottoa, vaikka työryhmässä mukana ollut Liikenne- ja viestintäministeriö antoi eriävän lausunnon ja ei näin ollen puolla verkkovalvonnan käyttöönottoa.

Viivästyttääkö tämä vastakkainasettelu Liikenne- ja viestintäministeriön ja turvallisuusviranomaisten välillä verkkovalvonnan mahdollistavan lainsäädännön valmistelua?

En usko eriävän mielipiteen merkittävästi viivästyttävän lainsäädäntötyötä. Eriävässä mielipiteessä esiin tuodut huolet ovat joka tapauksessa asioita, jotka valmistelussa on otettava huomioon ja kyettävä perustelemaan kun uutta lainsäädäntöä mahdollisesti säädetään.

Miten katsoisitte Suomen hallituksen selvinneen Ukrainan kriisin aiheuttamista paineista?

Mielestäni olemme onnistuneet varsin hyvin. Hallitus on johdonmukaisesti tuominnut Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaiset toimet Ukrainan kriisin yhteydessä ja ollut aktiivisesti mukana EU:n yhteisen politiikan muotoilussa.

Tuetko aselain muutosta sellaiseksi, että aselupahakemukseen ja -perusteisiin lisätään metsästyksen ja urheiluammunnan lisäksi reserviläisperuste?

Tämä tarkoittaa kiväärin hankkimista nimenomaan maanpuolustuksellisen ampumaharjoittelun perusteella. Kyseessä on siis henkilötyyppi joka ei halua metsästää ja käydä sitä koskevia kursseja, eikä halua harjoittaa kilpailuammuntaa (urheiluammunta). Uusi lupaperuste koskisi henkilöitä joita kiinnostaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen piirissä tapahtuva ampumatoiminta ja joihin näin ollen voitaisiin kohdistaa muunlaista harkintaa ja perusteluja kuin metsästäjiin ja kilpa-ampujiin.

Sijoitetut ja sijoituskelpoiset reserviläiset voivat ylläpitää ampumataitoaan osallistumalla Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan. Yhdistys on paraikaa hankkimassa niin pistooleja kuin reserviläiskiväärejä tämän toiminnan lisäämiseksi. Pidän tätä toimintaa reserviläisen ensisijaisena vaihtoehtona.

Olisiko aika muuttaa hieman PV:n tiedotuspolitiikkaa ja sallia kantaupseereille hieman mielipiteenvapautta? Nykyään tiedotuspolitiikka vaikuttaa olevan valjastettu lähinnä suojelemaan poliitikkojen selustaa kaikelta nololta ja vapauttaa heidät tekemästä asioille mitään, ellei se nimenomaisesti hyödytä poliitikkoa?

Itse kannatan avointa keskustelua ja tiedotuspolitiikka. Turvallisuusasioihin liittyvät salassapitomääräykset tosin rajoittavat mahdollisuuksia täysin avoimeen keskusteluun puolustusta koskevissa asioissa. En allekirjoita väitettä, että upseerien mielipiteenvapautta olisi rajoitettu. Meillä on suuri joukko upseereita, jotka ylläpitävät blogeja, esiintyvät asiantuntijoina ajankohtaisohjelmissa ja kirjoittavat artikkeleita ja kolumneja maanpuolustukseen liittyvistä asioista.

Onko Suomella uskallusta aloittaa uhkaavan kriisin uhatessa edes osittainen liikekannallepano ja onko meillä euromaana siihen taloudellisia mahdollisuuksia? Saisimmeko mahdollisessa kriisitilanteessa taloudellista tukea muista euromaista, vai tyhjeneekö suomessa olevat pankkitilit ja suomen talous romahtaa pelkästä uhasta? Nostavatko taloudelliset syyt liikekannallepanon kynnystä liikaa?

Lähtökohtaisesti en spekuloi asioilla kuten liikekannallepano. On selvää, että mahdollinen kriisi aiheuttaisi myös kustannuksia. Taloudelliset syyt eivät kuitenkaan voi olla esteenä isänmaan puolustamiseen ryhtymiselle silloin kun sitä edellytetään.

Pystyykö venäjä romahduttamaan Suomen puolustuskyvyn pelkällä uhalla, joka saa pääoman virtaamaan pois Suomesta? Onko tähän skenaarioon varauduttu?

Pääomapako ei romahduttaisi Suomen puolustuskykyä, mutta aiheuttaisi kyllä muuten vakavia ongelmia suomalaiseen yhteiskuntaan. Erilaisiin taloudellisiin häiriöihin on omat varautumiskeinonsa, mutta ne eivät kuulu puolustusministerin vastuualueeseen.

Onko todella niin, ettei sotilaille ole jatkossa suositeltavaa käyttää asepukua julkisilla paikoilla? Mitä sitten tehdään, kun varusmiehiä uhkaillaan tai joku jopa pahoinpidellään? Minkä kuvan puolustusvoimien toiminta antaa kansalaisille, annetaan periksi epämääräisille uhkailuille, entä sitten kun uhkailut tulevat valtiotasolla?

Sotilaspuvun käyttöä julkisilla paikoilla ei ole kielletty. Puolustusvoimien palkatulle henkilöstölle on kuitenkin annettu suositus, jonka mukaan sotilaspuvun käyttöä on tietyissä tilanteissa syytä harkita. Suosituksen taustalla on puolustusvoimissa laadittu riski- ja uhka-arvio. Käytössä olevien tietojen mukaan varusmiehiin ei tällä hetkellä kohdistu suosituksen perusteena olevaa uhkaa.

Näkeekö ministeri nykyisen tilanteen naapurin kanssa harmaana vaiheena?

Jos harmaalla vaiheella tarkoitetaan jonkinlaista sodan ja rauhan välitilaa, niin en. Vaikka turvallisuuspoliittinen ilmasto on muuttunut ja Suomi EU:n jäsenmaana on Ukrainan tilanteen johdosta mukana Venäjää vastaan asetetuissa pakotteissa, ei Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa.

Käsittääkseni ainoa syy, miksi Suomen BUK-M1 järjestelmä romutetaan, on niiden vanhentuva polttoaine. Eikö olisi kannattavampaa purkaa toimiva ja edelleenkin tehokas järjestelmä varastokuntoon ja etsiä tarvittavaa polttoainetta, päivityksiä tai varaosia länsimaista ynnä Isrealista, sen sijaan että se romutettaisiin?

Vanheneva polttoaine ei ole ainoa syy, vaan Suomessa palveluskäytössä olevan version teknologia vanhenee kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että koko järjestelmä tulisi päivittää, mikäli sen operatiivista käyttöikää haluttaisiin jatkaa. Puolustusvoimien taloudelliset ja henkilöresurssit huomioiden BUK-M1 järjestelmän ylläpitoa ei ole nähty tarkoituksenmukaisena uuden, jo käyttöönottovaiheessa olevan NASAMS-järjestelmän rinnalla, joten järjestelmästä on tarkoitus luopua.

Onko nasams ilmatorjuntajärjestelmän ohjuksiin (amraam) harkittu booster raketteja tuomaan lisää korkeusulottuvuutta että kantamaa.

Yksi NASAMS hankinnan eduista on sen täysi yhteensopivuus ilmavoimien käytössä olevien ohjusten kanssa. Mikäli hankkisimme maajärjestelmään pidemmän kantamana omaavia ohjusversioita, menettäisimme tämän edun. Toistaiseksi tyydymme seuraamaan vasta kehitysvaiheessa olevan pidemmän kantaman ohjusversion kehittymistä.

Millä tavoin Puolustusvoimat ovat varautuneet mahdolliseen terroritekoon varusmiehiä kohtaan? Koska tiedämme, että jos halutaan vaikuttaa Suomen politiikkaan, ehkä yksi yksittäinen terroriteko puolustusvoimien palkattua henkilöstöä se ei tuo terroristin näkökulmasta sitä toivottua näkyvyyttä ja tulosta.

Turvallisuusjärjestelyjä tarkastellaan kulloinkin vallitsevan tilanteen mukaisesti. Toistaiseksi varusmiehiin ei ole kohdistunut mitään sellaista erityistä uhkaa, jonka vuoksi turvallisuusjärjestelyjä olisi tarvinnut muuttaa.

Onko hallitusohjelmiin kirjatulla Merenkurkun lauttaliikenteen turvaamisella ajateltu olevan myös turvallisuuspoliittinen tai paremmin huoltovarmuudellinen perustelu?

Koska Suomi on huoltovarmuudessaan noin 70 % riippuvainen meriliikenteestä, on Merenkurkun yhteydellä olemassa myös huoltovarmuudellinen perustelu. Aihepiiri kuuluu tosin TEM:n hallinnonalalla olevalle Huoltovarmuuskeskukselle.

Jos Ruotsi vahvistaa puolustusvalmiuttaan, niin minkä verran se vaikuttaisi Itämeren tilanteeseen? Pystyykö Ruotsi omilla toimillaan vaikuttamaan asiallisesti ottaen näinkin suureen kokonaisuuteen? Voitteko arvioida, mikä on Ruotsin nykyinen tahtotila kohentaa sotilaallista suorituskykyään ja mihin se voi mielestänne parhaimmillaan johtaa?

Itämeren sotilaspoliittinen tilanne on kokonaisuus, johon jokainen Itämeren maa vaikuttaa omilla toimillaan. En halua lähteä spekuloimaan sillä, mitä Ruotsi tekee ja minkälaisia vaikutuksia sillä olisi Itämeren tilanteeseen. Ruotsalaisten kanssa käymieni keskustelujen perusteella olen kuitenkin siinä käsityksessä, että Ruotsissa, aivan kuten Suomessakin, on poliittista valmiutta sotilaallisen maanpuolustuksen ylläpitoon.

Stefan Löfvénin mukaan Ruotsia ei kiinnosta sotilasliitto Suomen kanssa, mikä on ymmärrettävää. Euroopan unionin kahdestakymmenestäkahdeksasta jäsenestä kaksikymmentäkaksi kuuluu Natoon. Ne eivät tarvitse Natolle rinnakkaisjärjestöä, EU:n omaa armeijaa. Rakentuuko Suomen turvallisuuspoliittinen ajattelu osin toiveajattelun pohjalle?

En sanoisi turvallisuuspolitiikkamme perustuvan toiveajatteluun. Emme rakenna toisten varaan vaan puolustuksemme lähtökohta on itsenäinen puolustus. Meidän on itse kyettävä huolehtimaan omasta alueestamme ja oma puolustuksemme on pidettävä riittävän vahvana, jotta kenenkään ei kannata hyökätä maatamme vastaan. Samanaikaisesti meidän kannattaa kuitenkin tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa ja näin luoda edellytykset avun vastaanottamiselle jos sitä joskus tarvitsemme.

Venäläisten lentokoneiden lisääntyneet ilmatilaloukkaukset ovat tulleet tietoisuuteen lähiaikoina. Onko tiedossa tapauksia joissa olisi ollut kyseessä miehittämättömiä lennokkeja maa tai merialueella jotka olisivat loukanneet Suomen alueita?

Tiedossani ei ole tällaisia tapauksia.

Kuinka Puolustusvoimat turvaavat varusmiesten yhteis-bussikuljetukset ja varusmiehet yleensäkin mahdollisilta terrori-iskuilta?

Käsittääkseni varusmiesten turvallisuuteen on panostettava yhtä paljon kuin muihinkin Puolustusvoimien henkilöstöryhmiin.

Perustelen kysymystä sillä, että terroristeilla on yleensä taktiikkana iskeä kohteisiin, jotka on helppoja kohteita ja millä saadaan aikaiseksi mahdollisimman suuri shokkivaikutus- ja huomioarvo.

Turvallisuusjärjestelyjä tarkastellaan kulloinkin vallitsevan tilanteen mukaisesti. Toistaiseksi varusmiehiin ei ole kohdistunut mitään sellaista erityistä uhkaa, jonka vuoksi turvallisuusjärjestelyjä olisi tarvinnut muuttaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä kautta tällainen mahdollisuus ilmaantui vai lähetätkö vaan sähköpostia ja toivot vastausta.
 
Haluan onnitella puolustusministeriä hyvin tehdystä, suoraselkäisestä työstä hänen maanpuolustuksen kannalta erityisen tärkeässä asemassaan. Toivon, että hän voi jatkaa samassa virassa vaalien jälkeenkin. Erityisen maininnan ansaitsevat realistiset ja oikeat arviot Ukrainan ja Venäjän tilanteesta sekä Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta, työ Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön rakentamiseksi ja puolustusvoimien tärkeiden hankintojen edistäminen esim. Leopard 2A6 ja juuri alkanut kenttätykkiprojekti.

Kysyisin häneltä kahta asiaa:

1) Alakurtin sotilastukikohdassa 50 km Suomen rajasta on korkeassa valmiudessa (joukko perustettu ja varustettu) moottoroitu jalkaväkiyksikkö. Miten Suomi vastaa tällaisen joukon aiheuttamaan sotilaalliseen uhkaan, kun Suomella ei ole vastaavia korkean valmiustason maavoimien yksiköitä, vaan varuskuntamme ovat ainoastaan rauhan ajan koulutuskeskuksia?

2) millä aikataululla raskaiden raketinkeittimien ammustarvikkeen puute korjataan ATACMS-hankkeen kariuduttua?
 
Ei kysymys, mutta yksi ehdotus tuli mieleen. Voi välittää, jos tuntuu fiksulta.

Joka vuosi esim. verottaja muistaa kirjeellä. Samoin tulee eläkeote, joka spekuloi tulevaa eläkettä. PV:stä ei sen sijaan kuulu juuri mitään (kuin ehkä ne pari kertsi-kutsua koko reserviuran aikana).

Ehdottaisin, että PV lähettää jokaiselle reserviläiselle vuosittain kirjeen. Jotain tällaista on ilmeisesti pohdittukin. Mielestäni idea on hyvä.

Kirjeen sisältöä
  • Oma nykyinen sijoitus
  • Käydyt kertausharjoitukset ja kertauspäivät ja vaaditut päivät seuraavaan ylennykseen (porkkana)
  • Arvioitu seuraava kertausharjoitus
  • Tietoa mahdollisuuksista osallistua vapaaehtoiseen toimintaan
  • Ohjeet vapaaehtoisista harjoituksista ja yhteystiedot maakkeihin & reserviläisyhdistyksiin yms.
  • Pyyntö välittää PV:lle tieto siviilielämän aikana kertyneestä osaamisesta, jotta PV voi pohtia sijoitusta myös tästä valosta
Tällä pidettäisiin "henkisesti kiinni" reserviläisistä. Ja tarjottaisiin heille heitä kiinnostavaa tietoa.

Kyllä minä ainakin arvostaisin sitä, että kerran vuodessa tipahtaisi henkilökohtaisesti osoitettu kirje, arvokkaasti leijonalla ja tornilla varustettuna :)
 
1) onko puolustusvoimat koska hankkimassa lisää perus taistelijoille jaettavia valonvahvistimia?
 
1. Millaiselta puolustuvoimien nykyinen ja suunniteltu rahoitus näyttää puolustusministerin silmin?
2. Mikä on Hornet-hävittäjien korvaamisen aikataulu? Tekeekö jo vuonna 2015 valittava eduskunta päätöksen korvaajasta, vai ryhdytäänkö tulevalla vaalikaudella vasta alustavaan suunnitteluun, ja päätöksen korvaajasta tekee vuonna 2019 valittava eduskunta?
3. Mitä keskeisiä muutoksia Suomen puolustukseen on odotettavissa ensi vaalikaudella?

Jos kysymystä pidetään asiallisena, niin tätäkin voisi kysyä (vaikka sitten paremmin muotoiltuna):

4. Miten itse arvioitte onnistuneenne puolustusministerin tehtävässä kuluneella vaalikaudella? Mitkä olivat merkittävimpiä haasteita Suomen puolustukselle, ja miten ja millaisin tuloksin ratkoitte niitä?
 
Kiitokset hyvin hoidetusta pestistä, olette voittaneet jopa persujen sydämet ja mielet.

1) Kannatatteko yleisen asevelvollisuuden jatkamista nykyisessä laajuudessa myös NATO:ssa?

2) Kannatatteko kehitystä jossa joku puolustushaara ulkoistetaan NATO:ssa liittolaisille täysin?

3) Kannatatteko NATO:n suosituksien noudattamista puolustusbudjettia laadittaessa, olimme NATO:ssa tai ei?

4) Pitäisikö Pohjois-Karjalaan palauttaa joukko-osasto tai vaihtoehtoisesti laajentaa sisäministeriön alaisen Pohjois-Karjalan rajavartioston varusmieskoulutusta valmiuden parantamiseksi alueella?

5) Pitäisikö Jääkäriprikaatia kehittää valmiusprikaati statuksella sekä laajentaa sisäministeriön alaisen Lapin rajavartioston varusmieskoulutusta valmiuden parantamiseksi alueella?

6) Kannatatteko alueellisten joukkojen määrän kasvattamista tuottamalla moottoroituja joukkoja huokeammin varustettavaa kevyttä jalkaväkeä?

7) Kannatatteko paikallisjoukkojen kehittämistä pohjoismaisten kodinturvajoukkojen suuntaan sekä osaksi laajempaa kansalaisten ja yhteiskunnan kriisivalmiutta?

8) Kannatatteko koulujen turvallisuuskasvatuksen kehittämistä maanpuolustukseen liittyen?

9) Kannatatteko mahdollisuutta käyttää erikoisjoukkoja tarvittaessa turvamaan kansalaisia tai yrityksiä ulkomailla?

10) Kannatatteko sotilastiedustelun kehittämistä omilla satelliiteilla?
 
Kysymys:
- Joko olette lopettaneet Suomen puolustusvoimien alennustilan?
 
Tuota... Tämä ketju tuli vähän puskan takaa. Mistä tiedän että kysymyksiin vastaan itse Haglund eikä Baikal tai TomTom (naurusta ratkeillen)? Ymmärtääkseni poliisiksi tekeytyminen on jo rangaistava teko mutta mikä on rangaistus jos näyttelee puolustusministeriä? Se mitä minä siis haen tässä kai takaa on se, että miten nämä kysymykset päätyvät Haglundille ja missä mediassa hän vastaa? (/saivartelu)

1. Olisiko ydinase mahdoton ajatus osana Suomen maanpuolustusta?
2. Olisiko mahdollista ostaa pieni määrä ydinaseita vieraalta valtiolta Suomen käyttöön? Aseet sijaitsisivat siis vieraan valtion maaperällä mutta ne olisivat Suomen hallinnassa, ja paikalla olisi suomalainen henkilökunta operoimassa, huoltamassa ja vartioimassa niitä.
3. Puolustusvoimilla on krooninen kalustopula ja Suomessa on paljon työttömiä sekä jonkin verran maanpuolustustahtoa. Voitaisiinko Suomeen toteuttaa vapaaehtoisvoimin pyöritettävä sotatarviketuotanto-ohjelma?
4. Törmäsin väitteeseen, että Suomessa on nykyään puute jopa rynnäkkökiväärien patruunoista. Olisiko hyvä idea laittaa varusmiehet lataamaan omat patruunansa käsin? Jos komponentit ovat saatavilla, saataisiin jo muutaman tunnin kasaamisella ja yhdellä käsilatauslaitteella satoja patruunoja, eli ts. varusmies valmistaisi koko palvelusaikansa patruunat helposti 1-2 session aikana.
5. Olisiko tarpeellista laittaa varusmiehet muutenkin osallistumaan sotatarviketuotantoon?
6. Onko kohuttujen maakauppojen, eli venäläisten ostamien tonttien ja rakennusten käyttötarkoitus selvinnyt? (kyllä/ei)
 
Ei kysymys, mutta yksi ehdotus tuli mieleen. Voi välittää, jos tuntuu fiksulta.

Joka vuosi esim. verottaja muistaa kirjeellä. Samoin tulee eläkeote, joka spekuloi tulevaa eläkettä. PV:stä ei sen sijaan kuulu juuri mitään (kuin ehkä ne pari kertsi-kutsua koko reserviuran aikana).

Ehdottaisin, että PV lähettää jokaiselle reserviläiselle vuosittain kirjeen. Jotain tällaista on ilmeisesti pohdittukin. Mielestäni idea on hyvä.

Kirjeen sisältöä
  • Oma nykyinen sijoitus
  • Käydyt kertausharjoitukset ja kertauspäivät ja vaaditut päivät seuraavaan ylennykseen (porkkana)
  • Arvioitu seuraava kertausharjoitus
  • Tietoa mahdollisuuksista osallistua vapaaehtoiseen toimintaan
  • Ohjeet vapaaehtoisista harjoituksista ja yhteystiedot maakkeihin & reserviläisyhdistyksiin yms.
  • Pyyntö välittää PV:lle tieto siviilielämän aikana kertyneestä osaamisesta, jotta PV voi pohtia sijoitusta myös tästä valosta
Tällä pidettäisiin "henkisesti kiinni" reserviläisistä. Ja tarjottaisiin heille heitä kiinnostavaa tietoa.

Kyllä minä ainakin arvostaisin sitä, että kerran vuodessa tipahtaisi henkilökohtaisesti osoitettu kirje, arvokkaasti leijonalla ja tornilla varustettuna :)

Hieno idea!
 
Laitoin Tomtomin aloitusviestiin tykkäyksen. Sen jälkeen aloin miettiä mitä hyötyä on kysyä väistyvältä puolustusministeriltä tulevia asioita. Eikö olisi hyödyllisempää kysyä tulevan hallituksen puolustusministeriltä näitä asioita esim. vuoden päästä, kun on päässyt työhönsä sisälle?
 
Aivan aluksi haluaisin esittää puolustusministerille onnittelut hyvin hoidetusta työstä. Toivon näkeväni teidät myös seuraavan hallituksen puolustusministerinä. Näinä aikoina puolustusministerin tehtävässä varmasti joutuu kohtaamaan ikäviä tulevaisuuden näkymiä. Muistakaa kuitenkin, että kansa luottaa johtajiinsa, itseensä ja on valmis puolustamaan vapauttaan jääräpäisesti.

Kysymys: Kuinka luonnehtisitte Ruotsin puolustuksen tulevaisuuden näkymiä ja ruotsalaisen yhteiskunnan sitoutumista puolustuksensa kehittämiseen? Ruotsin sosialidemokraattien vaaliohjelmassa puolustus ei ollut esillä juuri ollenkaan ja edellinen pääministeri luonnehti maanpuolustusta eturyhmäksi.
 
Vittu tämä on aprillipilan alustus, eikö olekin. Myöntäkää, penteleet. :D
Tasan viikkoa ennen aprillipäivää tulee tälläinen ketju...
Hyvä yritys.
 
Vittu tämä on aprillipilan alustus, eikö olekin. Myöntäkää, penteleet. :D
Tasan viikkoa ennen aprillipäivää tulee tälläinen ketju...
Hyvä yritys.

Aprillipäivänä en ihmettelisi vaikka tulisi kysymysmahdollisuus Sergei Shoigulle.

1) Oletteko suunnittelemassa hyökkäystä Suomeen?
2) Minkälaisia provokaatioita järjestäisitte mahdollistaaksenne oikeutuksen Suomen alueelle tunkeutumiseen?
3) Paljonkos sakkia saatte kasaan? Kuinka iso osa koneistanne on lentokunnossa?
...jne

:)
 
Vai aprillia. Kyllä tämä on ihan oikea mahdollisuus kysyä.
Minä puolestani väitän että lähisukulaiseni on korkean tason diplomaatti, joka työskentelee nimeämättömän ulkovaltion suurlähetystössä. Hän soitti Haglundin avustajalle eikä hän tiennyt tästä mitään. Valitettavasti näistä asioista joudutaan aloittamaan aina pieni tutkinta. Voitte vielä ehkäistä turhan selvitystyön jos otatte omatoimisesti yhteyttä puolustusministeriöön ja valmistaudutte selittämään tapahtumat ja pyytämään anteeksi. Hattu kourassa.

Uskotteko mitään noista esittämistäni väitteistä? Minä itse en usko, sillä olen mielestäni kohtalainen paskanpuhuja.

Itse asiassa minä ja Haglund olimme lapsuudessa usein samassa päiväkodissa. Olenko koskaan kertonut tästä? Voi pojat, kyllä minä teille vielä valehtelua opetan...
 
En näkisi asiassa mitään ihmeellistä.
  • Hyvinkin helposti foorumin jäsenistössä on porukkaa, jolla on virallisia tai epävirallisia yhteyksiä puolustusministeriin tai lähelle. Olisi oikeastaan ihmeellistä, jos näin ei olisi, ihan jo matemaattisen verkostoteorian kautta.
  • Vaalit tulossa. Tomppa on ottanut yhteyttä, että "Calle, nyt olisi muutaman tuhatta aktiivista henkilöä foorumilla valmiina kuulemaan näkemyksiäsi - ei varmaan huono keino tehdä vaalikampanjaa".
 
Minä puolestani väitän että lähisukulaiseni on korkean tason diplomaatti, joka työskentelee nimeämättömän ulkovaltion suurlähetystössä. Hän soitti Haglundin avustajalle eikä hän tiennyt tästä mitään. Valitettavasti näistä asioista joudutaan aloittamaan aina pieni tutkinta. Voitte vielä ehkäistä turhan selvitystyön jos otatte omatoimisesti yhteyttä puolustusministeriöön ja valmistaudutte selittämään tapahtumat ja pyytämään anteeksi. Hattu kourassa.

Uskotteko mitään noista esittämistäni väitteistä? Minä itse en usko, sillä olen mielestäni kohtalainen paskanpuhuja.

Itse asiassa minä ja Haglund olimme lapsuudessa usein samassa päiväkodissa. Olenko koskaan kertonut tästä? Voi pojat, kyllä minä teille vielä valehtelua opetan...

Noh noh, ei vielä ole aprillipäivä ja TomTom tuossa vakuutti että kyse on oikeasta mahdollisuudesta. Minulle tämä riittää ja uskon, koska tänään valehtelu suoraan olisi jo tuhmasti tehty.
 
En näe mitään syytä epäillä tätä aihetta sen enempää kuin aikaisempia vastaavia aiheita. Paljon hyviä kysymyksiä jo esitetty.

Onko kyberuhkien torjuntaan panostettu riittävästi, ja jos ei ole niin miksi ei? Tiedostetaanko kyberuhkien merkitys?
Tulisiko kokonaismaanpuolustus huomioida vahvemmin, ja mitkä ovat suurimmat puutteet kokonaismaanpuolustuksessa?
 
Back
Top