Kysymys- ja vastaustopiikki

Valintoja tehtäessä todettiin...... tarvittaisi olisi NA-16-15 tällöin huomio otettava kone, koska sillä oli parhaat suoritus arvot ja se oli halpa.
Mutta Fokke D.21 valittiin.


Mikä olit tämä valintaan vaikuttanut etu, joka Fokkerilla oli?
 
Tietojeni mukaan seitsemästä eri konetyypistä tuli tarjous. Fokker D.XXI, Gloster Gladiator, NA-16-15, Vought V-143 F, Dewoitine 510, Morane-Saulnier 405 ja PZI.PXXIVA.

Jatkovertailuun pääsivät puolalainen PZI ja Fokker, muiden karsiutuessa joko a) hintaan, b) suorituskyvyn tai c) aseistuksen puutteisiin. Amerikkalainen ei ollut enää mukana.

Fokker valittiin, koska sen suoritusarvot olivat aikansa neuvostopommittajiin nähden tyydyttävät, ja se oli rakenteiltaan ja materiaaleiltaan jo tilatun Fokker C.X:n kaltainen. Lisäksi raaka-aineet olivat saatavissa Ruotsista ja Suomesta, joten myös sodanaikainen valmistus onnistuisi.

Samalla turvattiin Valmetin lentokonetehtaan ja Tampellan työpaikat. :)
 
Vonka kirjoitti:
Tietojeni mukaan seitsemästä eri konetyypistä tuli tarjous. Fokker D.XXI, Gloster Gladiator, NA-16-15, Vought V-143 F, Dewoitine 510, Morane-Saulnier 405 ja PZI.PXXIVA.

Jatkovertailuun pääsivät puolalainen PZI ja Fokker, muiden karsiutuessa joko a) hintaan, b) suorituskyvyn tai c) aseistuksen puutteisiin. Amerikkalainen ei ollut enää mukana.

Fokker valittiin, koska sen suoritusarvot olivat aikansa neuvostopommittajiin nähden tyydyttävät, ja se oli rakenteiltaan ja materiaaleiltaan jo tilatun Fokker C.X:n kaltainen. Lisäksi raaka-aineet olivat saatavissa Ruotsista ja Suomesta, joten myös sodanaikainen valmistus onnistuisi.

Samalla turvattiin Valmetin lentokonetehtaan ja Tampellan työpaikat. :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Lisäksi Fokkerissa sama Mercury moottori kuin Blenheimissä eli synergiaa haettiin tässäkin. Sikäli mielenkiintoista, että Blenheimilla oli parempi kaartonopeus kuin kärkisakkaaja Fokkerilla. Jostakin luin, että Fokkeriin olisi ollut saatavissa 1000hv moottori (twin wasp?? ), jos näin on, olisi em. värkin suoritusarvot olleet varsin kohtuulliset, etenkin jos kiinteät telineet olisi vaihdettu sisään vedettäviin ( mitä jatkosodassa kokeiltiinkin, ilman suurempaa iloa). Todennäköisesti ainoa parempi & realistinen vaihtoehto talvisodan kynnyksellä olisi ollut Curtis Hawk, varsinkin kun jenkeiltä oli neuvoteltu lainarahoitusta. Vasemmisto ja Risto R. torppasivat rahoituksen ja Ranska vei koneet nokan edestä. Seversky ei todennäköisesti olisi ehtinyt, koska Ruotsikin sai ne vasta talvisodan jälkeen. Tietysti olisi voinut kysellä i-16 ..:cool:
 
Vonka kirjoitti:
c) aseistuksen puutteisiin. Amerikkalainen ei ollut enää mukana.

. :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Tykki aseistuksen puute oli syy karsiutumiseen.

Ironista on ettei tykit Fokkerin toimineet vaikka niitä pidettiin ensiarvoisen tärkeänä pommikoneiden torjunnassa.
(Siipitykit heiluttivat konetta ja ammukset lensivät mihin sattuu. Kumma on ettei tykkiä/tykkejä koetettu tahdistettuna tai konekivääreitä vaihdettu 12,7mm)




Pyllyvaltteri kirjoitti:
Jostakin luin, että Fokkeriin olisi ollut saatavissa 1000hv moottori (twin wasp?? ), jos näin on, olisi em. värkin suoritusarvot olleet varsin kohtuulliset, etenkin jos kiinteät telineet olisi vaihdettu sisään vedettäviin ( mitä jatkosodassa kokeiltiinkin, ilman suurempaa iloa). :cool:
Klikkaa laajentaaksesi...

Jossain mainittiin että Fokker olisi ollut valmis toimittamaan koneen 800-1100 Hv moottorilla joka on joko ilma tai neste jäähdytty.
Asiakas olisi voinut myös valita, kiinteillä tai sisään vedettävillä laskutelineet.
 
jsalis_3_06_2006_37_te.jpg

Messerschmitt Bf 109 G-6
Ainakin ”mersua” jossa konekivääreille oli tehty ”kuhmut ” jotta vyö saadaan kulkemaan aseelle.

Kuhmut olivat malleissa G-6 G-8 mutta ei kaikissa ME-109 G6/AS

Myös tiedustelu versioissa kuhmut/konekiväärit saattoivat puutua.

G-10 oli jo uusi leveämpi pellitys.

Me109-G10.jpg

Bf 109G-10
 
Ottoville kirjoitti:
jsalis_3_06_2006_37_te.jpg

Messerschmitt Bf 109 G-6
Ainakin ”mersua” jossa konekivääreille oli tehty ”kuhmut ” jotta vyö saadaan kulkemaan aseelle.

Kuhmut olivat malleissa G-6 G-8 mutta ei kaikissa ME-109 G6/AS

Myös tiedustelu versioissa kuhmut/konekiväärit saattoivat puutua.

G-10 oli jo uusi leveämpi pellitys.

Me109-G10.jpg

Bf 109G-10
Klikkaa laajentaaksesi...


Juuri näin. ME-109 G6:sta pilotit nimitti -kuhmu-.
Raskaiden kk:n lukonperien kuhmut, ahtimen kuhmu ja vielä isompien päätelineiden pyörien vaatimat kuhmut siivissä.
Myös viimeisessä sarjatuotantoon tulleessa Mersussa eli K-4:ssä oli kuhmut siloiteltu.
 
Oikea vastaus on samaa kansallisuutta.
Komeat viikset.
Sodanjohdolliset kyvyt olivat syynä tähän arvonimeen.
 
Komeista viiksistä tulee heti mieleen N-lliton marsalkka Semjon Budjonnyi.
Sodanjohdollisia kykyjä ei tosiaan ollut ja hän toimi Kiovan suunnalla 1941.
 
Joo, Stalinin hyvä kaveri Semjon on oikein. Menetti 1,5 milj. miestä, kun saksalaiset juoksi yli ja motitti.
Oli niin hyvä ystävä, ettei edes nuppi lähtenyt tuosta hyvästä. Stalin siirsi sen myöhemmin semmoseen homman, ettei tule noin isoja vahinkoja.
Semjon ei ollut se penaalin terävin kynä.
Tietysti jokaisella on mahdollisuus yletä missä tahansa organisaatiossa oman pätemättömyytensä tasolle. Näin kävi varmaan myös entiselle ratsuväen vääpeli Budjonnyille.
 
Koska juna on pysähtynyt kataon oikeudeksi esittää seuraavan kysymyksen.

Vain kaksi puolustusvoimien upseeria on saavuttanut kysymyksessä olevan (korkean) sotilasarvon. Ketkä he ovat ja mikä arvo on kyseessä?
 
Ratsuväenkenraali on kaiketi korkea sotilasarvo.

Kaikkien tuntema ratsuväenkenraali on Mannerheim. Saman arvon sai 1940 myös ruotsalaisen vapaaehtoisjoukon komentaja Ernst Linder v. 1940.
Sodan jälkeen ei ratsuväkeä enää ollut joten ei tullut uusia ratsuväenkenraalejakaan.
 
Ei ole tämä arvo haussa. Molemmat nimitetyt ovat suomalaisia virassa olevia upseereita. Kysymyksessä on pieni kompa, jottei olisi liian helppo.
 
Paha. Katsotaas:
amiraaleja on ollut vain 2 (Jan Klenberg ja Juhani Kaskeala) ja lääkintäkenraaliluutnanttejakin on olut vain 2 (Kimmo Koskenvuo ja Pekka Somer)...mutta vastaan Amiraali.

edit: Niin kukaanhan noista ei toki enään ole virassa...
 
Pohdin kahta eri erikoisupseeriarvoaa ja päädyin sitten semmoiseen sotilasarvoon kuin lääkintäprikaatinkenraali. Lääkintäkenraaleitahan on PV:ssa normaalisti vain yksi kerrallaan ja prikaatinkenraali on suhteellisen tuore sotilasarvo Suomessa, joten niistä päättelin, että tuo se voisi olla. Toinen vaihtoehto on sitten insinööriprikaatinkenraali.
 
Vaihdetaanpa sittenkin siihen insinööriprikaatinkenraaliin. Ihan vaan siksi, jos molemmmat ovat edelleen PV:n virassa....
 
Bodyguard kirjoitti:
Pohdin kahta eri erikoisupseeriarvoaa ja päädyin sitten semmoiseen sotilasarvoon kuin lääkintäprikaatinkenraali. Lääkintäkenraaleitahan on PV:ssa normaalisti vain yksi kerrallaan ja prikaatinkenraali on suhteellisen tuore sotilasarvo Suomessa, joten niistä päättelin, että tuo se voisi olla. Toinen vaihtoehto on sitten insinööriprikaatinkenraali.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä minullakin tuli ensimmäisenä mieleen, mutta ei kyllä täytä kohtaa "on saavuttanut" koska useampi on ko tehtävissä ollut ja jopa saavuttanut "erikois"-kenraalimajurin/luutnantin arvon... Katsellaan mikä oikeaksi vastauksesi tuomitaan!

Ps. prikaatikenraali prikaatinkenraali
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top