Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ei ainakaan minun mielestäni!
Hölmöilivät itsensä Viipurinlahden pohjukkaan ja pääsivät sitten sieltä pakoon...

Kansainvälisen määritelmän mukaan taistelun voittaja on se osapuoli, joka jää/on paikalla taistelun päättyessä.
 
Merivoimiemme vuosipäivää vietetään Ruotsinsalmen voittoisan taistelun muistoksi. Silloin olimme osa Ruotsia.
Kaikki muistavat Ruotsin merellisistä sotilasperinteistä ainakin Wasa -laivan uppoamisen.

Mutta kuka tietää toisen meritaistelun, jonka Ruotsi on voittanut. Tai jopa kolmannen...

Rügen 1565. Klaus Horn komentajana.
Kaarle X Kustaan sodassa Tanskaa vastaan tuli ensin voitto, sitten tappio. Paikkaa en muista.
 
EK on oikeassa. Silloin Seitsenvuotisessa (1563-1570) sodassa tuli useampikin voitto merellä. Lopputuloksena amiraali Klaus Horn hallitsi laivoineen
Itämerta ensimmäisen ja ainoan kerran Ruotsin historiassa. Kaarle X Kustaa tosin kuuluu seuraavalle vuosisadalle.

Koska vastaus ei ollut täysin oikea, otan vapauden muuttaa kysymyksen muotoon: "Ruotsi ja Venäjän laivastot ottivat yhteen Ruotsinsalmessa. Mikä toinen
meritaistelu on päättynyt Ruotsin voittoon?"

Nyt em Seitsenvuotisen sodan meritaistelut eivät käy vastaukseksi. Mikä olisi vastaus silloin?
 
No mikä tuosta vastauksesta sitten puuttui? Se kolmas voittoko? Jostakin syystä se Halstikaan ei minulta kelvannut, mutta myöhemmin muilta kyllä.

Tarkoittaako tuo uusi kysymys nyt sitten toista voittoa Venäjän laivastoa vastaan? Se ei oikein käy kysymyksestä selville.

Vastataan sitten vaikka Suursaaren taistelu 1705 (Suuressa pohjan sodassa).
 
Pahoittelut EK:lle jälkeenpäin...
Olin tosiaan ohittanut hänet Halsti -kysymyksessä oikeasta vastauksesta huolimatta.

Vastaus oli siis oikea ja hyväksyttäväkin mutta olisin kaivannut tarkempaa määrittelyä, paikka/aika. Lähteissä puhutaan Bornholm-Rügenin taistelusta, koska se
tapahtui näiden paikkojen välillä.

Suursaaren taistelu ei päättynyt Ruotsin voittoon. Laivat pakenivat Sveaborgin suojiin. Yksi ajoi karille ja tuhoutui.
Jatkokysymyksessä kerrottiin ensin, että Ruotsi ja Venäjä ottivat yhteen Ruotsinsalmessa. Tämä tapahtui elokuussa 1789. Vuotta myöhemmin käytiin tunnetumpi
Ruotsinsalmen taistelu, joka kirjallisuudessa tunnetaan myös nimellä "Ruotsinsalmen toinen taistelu". Siitä siis tämä "toinen meritaistelu".

EK jatkakoon!
 
Ei ehdi mitään fiksua, niin kysytään sitten Venäjän laivaston ensimmäistä voitettua taistelua. Eli siis: Mikä oli ensimmäinen meritaistelu, jonka Venäjän laivasto voitti? Paikka ja aika riittävät vastaukseksi.
 
Riilahden taistelun 1714 Hankoniemen pohjoispuolella ( Bromarv ) sanotaan olevan Venäjän Itämeren laivaston ensimmäinen merkittävä voitto...
 
Riilahden taistelun 1714 Hankoniemen pohjoispuolella ( Bromarv ) sanotaan olevan Venäjän Itämeren laivaston ensimmäinen merkittävä voitto...

Tätäpä juuri haettiin. Jatka, ole hyvä.
 
Kiitos. Palataanpa tuoreempaan sotaan. Miten "La Nueve" liittyy elokuun lopun 1944 tapahtumiin Ranskassa ?
 
"The first “French” soldiers Parisians saw late on August 24, 1944, and at dawn the next morning, were most likely Spanish veterans who had fled Franco’s army in 1939, at the end of their civil war. Led by a Frenchman, Captain Raymond Dronne, they had entered Paris on that Thursday night to the sounds of the great bells of Notre-Dame. This Spanish detachment of the Free French Army, also known as “la Nueve” (from the French neuvième régiment), wore U.S. military gear, and drove U.S. tanks decorated with the Gaullist Cross of Lorraine, but they proudly carried as well such names as “Guadalajara,” “Ebro,” and “Teruel,” sites of grand battles during their own cruel war. The “Nueve” was representative of the quite heterogeneous forces that retook the city." (lähde http://www.thedailybeast.com/articles/2014/08/24/who-liberated-paris-in-august-1944.html)

Eli olivat ensimmäiset "ranskalaiset" sotilaat Pariisissa 24.8.1944. Espanjalaisia veteraanitaistelijoita Vapaan Ranskan Armeijassa, muodostivat "uuden rykmentin", amerikkaliset varusteet, tunnuksena gaullstien Lorrainen risti.
 
No, olipa taas liian helppo, eli oikea vastaus tuli saman tien. Tuo yksikkö oli osa kenraali Leclercin 2eme DB:tä, eli ranskan 2. Panssaridivisoonaa. Sepeteus jatkaa...
 
Bodyguard lähimpänä, vielä kaipaan kuitenkin yhtä valmistuspaikkaa.

Puolassa ei tietääkseni ole Suomea tehty, ainakaan sotien aikaan. Israelissa valmistuskin lienee pelkkää huhua.
 
The Soviets called this unlicensed copy KF-42 (Karelo-Finskij 42)
kp_KF42.jpg
 
rpzb_54_44.9h48k7wlmb0ow8gs4kkw0c4kk.ejcuplo1l0oo0sk8c40s8osc4.th.jpeg


Aseen läpäisy riippuen ammuksesta.

150-230 mm

Bundesarchiv_Bild_183-J31320%2C_Berlin%2C_Posten_beim_Bau_einer_Stra%C3%9Fensperre.jpg



Designation Weight Propellant
Weight
Warhead Ø Projectile speed
Vmax
Effective
range
Penetration
performance

Faustpatrone 30 2,7–3,2 kg 70 g 100 mm 28 m/s 30 m 140 mm
Panzerfaust 30 6,9 kg 95–100 g 149 mm 30 m/s 30 m 200 mm
Panzerfaust 60 8,5 kg 120–134 g 149 mm 45 m/s 60 m 200 mm
Panzerfaust 100 9,4 kg 190–200 g 149 mm 60 m/s 100 m 200 mm
Panzerfaust 150 6,5 kg 190–200 g 106 mm 85 m/s 150 m 280–320 mm


Aseen läpäisy riippuen ammuksesta.

140-320mm




Bundesarchiv_Bild_101I-024-3543-09%2C_Ostfront%2C_Soldaten_an_7%2C5cm_Pak.jpg

Panzergranate 38 HL/B (PzGr. 38 HL/B) - HEAT
A high explosive anti-tank projectile with a shaped charge.

  • Weight of projectile: 4.57 kg
  • Muzzle velocity: 450 m/s
Range Penetration
at 30 degrees from vertical [8]

100 m 75 mm
500 m 75 mm
1000 m 75 mm
1500 m 75 mm




Mistä 75mm Panzergranate 38 huono läpäisy johtuu, verrattuna muihin ontelopanosta käyttäviin aseisiin?
(kaksi asiaa)



Ps. Ontelopanoksen koko ei selitä asiaa kokonaan.
 
Tykki oli varmaankin rihlattu, jolloin kranaatin kiertoliikkeen aiheuttama keskipakoisvoima haittaa ontelosuihkun toimintaa.
 
Back
Top