Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Hyviä yrityksiä sekä Samovariukselta että JR49:ltä mutteivat kuitenkaan oikeita. Sanoisin että tämä kolmas on taas sellainen perinteisempi suomalaisen sotilaan "hyve"
 
Jokin aika sitten Venäjällä ilmestyi marsalkka Mannerheimia käsittelevä elokuva taikka tv-ohjelma, jossa esitettiin Marski tervehtimässä Hitleriä natsitervehdyksellä. Suomessa tätä oikeutetusti paheksuttiin historiallisesti paikkaansapitämättömänä. Näin toki olikin, mutta tietyssä yksityisessä tilanteessa Mannerheimin tiedetään käyttäneen Hitler-tervehdystä aina "Heil Hitler"-hihkaisua myöten. Vaan missä yhteydessä Marskimme tälläistä mahtoi harrastaa?
 
Juhani Suomen parin vuoden takaisen Mannerheim -kirjan mukaan Marski parodioi Hitler -tervehdystä Seurasaaren uimarannalla ollessaan kahden adjutanttinsa kanssa uimassa.
 
Juhani Suomen parin vuoden takaisen Mannerheim -kirjan mukaan Marski parodioi Hitler -tervehdystä Seurasaaren uimarannalla ollessaan kahden adjutanttinsa kanssa uimassa.
Kyllä. Adjutantin mukaan uimareissuilla Marski saattoi ottaa rennosti ja jopa heitti joskus Hitler-tervehdyksen vastaan uineelle adjutantilleen. Tieto peräisin "Mannerheimin päämajan arkea ja juhlaa" -kirjasta.
 
Kyllä. Adjutantin mukaan uimareissuilla Marski saattoi ottaa rennosti ja jopa heitti joskus Hitler-tervehdyksen vastaan uineelle adjutantilleen. Tieto peräisin "Mannerheimin päämajan arkea ja juhlaa" -kirjasta.

Pitää sitä huumoria olla. Mutta mikäs oli minun lempiruokani?

edit: Kysyy ratsastava Mannerheim


17-2080154f413c564e5f.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tässä kysymys tulee!
Pysytään Marskissa...

Ja mennään vaihtoehtoiseen historiaan. Kenelle Vapaussodan Ylipäällikön tehtävää olisi voitu tarjota (riittävä sotilasarvo ja kokemus), jos M ei oliskaan ollut käytettävissä?
 
Sen alkuperä on minulle tuntematon, mutta hyvää se on kera suolakurkun ja oluen.

Ei sitä varmasti tiedä kukaan. Mutta Puolassa venäläinen ratsuväki kuljetti mukanaan lampaita ja rasvasillitynnyreitä. Siellä niitä jauhettiin sekaisin ja kypsennettiin. Samankaltaisia ruokia ja samalla nimellä on itäeuroopassa, mutta Mannerheimin versio on paras. Ja jokainen tekee tietysti aitoa Mannerheimin versiota.

Tässä yksi.

Lammasta ja anjovista, tai maustettuja kilohailifileitä, sipulia ja valkosipulia, suolaa kunnolla, reteästi pippuria. Paistetaan voissa. Muhennetaan aivan soseeksi. Ja haudutellaan 5-6 tuntia uunissa kannen alla. Liraus vettä mukaan. Ei saa olla liian kuivaa eikä märkää.
 
Tässä kysymys tulee!
Pysytään Marskissa...

Ja mennään vaihtoehtoiseen historiaan. Kenelle Vapaussodan Ylipäällikön tehtävää olisi voitu tarjota (riittävä sotilasarvo ja kokemus), jos M ei oliskaan ollut käytettävissä?

Ehdokkaat hakujärjestyksessä:

1) kenraaliluutnantti Claes Charpentier ja 2) eversti Mexmontan
 
Viimeksi muokattu:
Vaihtoehtoinen historia ei voi olla eksaktia, mutta yritetään kommentoida ehdokkaita, joita @Vonka esitti:

Aseellista toimintaa suunnitteli ja koordinoi Suomessa salainen ns. Sotilaskomitea. Se alkoi puhtaana keskustelukerhona, mutta vähitellen se sai kulissien takanan aseman Suomen sotilasjohtona. Sotilaallista
toimintaa suunniteltaessa oli luonnollista että ennen pitkää esille tuli vastuullisen johtajan, ylipäällikön valinta. Sellaiseksi ilmoittautui Tukholmassa asustanut ev evp Nikolai Mexmonthan, jopa kahteen kertaan.
Häntä ei kuitenkaan tehtävään valittu, joten tämä vastaus ei kelpaa.

Joulukuun alussa komitea valitsi puheenjohtajaksi kenrl ltn Clas Carpentierin. Hän oli osallistunut I Maailmansotaan alkuvaiheessa Divisioonan komentajana, mutta jäänyt reserviin jo 1915. Komitea työskenteli
edelleen kollegiona eikä Charpentieriä kutsuttu ylipäälliköksi, vaikka käytännössä hän sellainen oli. Tapahtumat etenivät kuitenkin siten, että komiteaan jäseneksi tullut Mannerheim kyllästyi tähän keskusteluker-
hoon nopeasti ja erosi. Siitä puolestaan loukkaantui Charpentier ja pyysi eroa puheenjohtajan tehtävästä. Seuraajaksi valittiin sitten Mannerheim.

Charpentier ei siten tarkkaan ottaen ollut valintahetkellä käytettävissä, vaikka hän tietysti erosi yksinomaan Mannerheimin takia. Charpentier oli Mannerheimia kymmenkunta vuotta vanhempi ja kuoli jo joulu-
kuusa 1918, joten ei hän terveydentilaltaankaan ollut ehkä sopiva sotatoimia johtamaan.

Vielä siis puuttuu oikea henkilö!
 
Wilhelm Thesleff (1880-1941) oli upseeri Venäjän armeijassa, jäi epäilyttävissä olosuhteissa vangiksi ja siirtyi Saksan puolelle. Jääkäreiden Suomeen kuljetusoperaation johtaja, joka jopa toimi ylipäällikkönä, mutta
tämä tapahtui vasta Vapaussodan päätyttyä loppuvuonna 1918. Sitä ennen sotaministerinä, mutta tämäkin pesti alkoi vasta toukokuussa 1918. Saksasn tappion myötä joutui sitten eroamaan.

Oli 1918 vielä alle 40 -vuotias ilman kokemusta yhtymätason komentajatehtävistä, joten ei luultavasti olisi tullut kysymykseen. Tammikuussa Thesleff ei ollut käytettävissäkään, koska saapui maahan vasta jääkärien
mukana 25.2.1918. Suku vaikuttaa muuten edelleen Suomessa, esimerkkinä vaikka hiljattain akateemikon arvon saanut professori Irma T.
 
Vaihtoehtoinen historia ei voi olla eksaktia, mutta yritetään kommentoida ehdokkaita, joita @Vonka esitti:

Aseellista toimintaa suunnitteli ja koordinoi Suomessa salainen ns. Sotilaskomitea. Se alkoi puhtaana keskustelukerhona, mutta vähitellen se sai kulissien takanan aseman Suomen sotilasjohtona. Sotilaallista
toimintaa suunniteltaessa oli luonnollista että ennen pitkää esille tuli vastuullisen johtajan, ylipäällikön valinta. Sellaiseksi ilmoittautui Tukholmassa asustanut ev evp Nikolai Mexmonthan, jopa kahteen kertaan.
Häntä ei kuitenkaan tehtävään valittu, joten tämä vastaus ei kelpaa.

Joulukuun alussa komitea valitsi puheenjohtajaksi kenrl ltn Clas Carpentierin. Hän oli osallistunut I Maailmansotaan alkuvaiheessa Divisioonan komentajana, mutta jäänyt reserviin jo 1915. Komitea työskenteli
edelleen kollegiona eikä Charpentieriä kutsuttu ylipäälliköksi, vaikka käytännössä hän sellainen oli. Tapahtumat etenivät kuitenkin siten, että komiteaan jäseneksi tullut Mannerheim kyllästyi tähän keskusteluker-
hoon nopeasti ja erosi. Siitä puolestaan loukkaantui Charpentier ja pyysi eroa puheenjohtajan tehtävästä. Seuraajaksi valittiin sitten Mannerheim.

Charpentier ei siten tarkkaan ottaen ollut valintahetkellä käytettävissä, vaikka hän tietysti erosi yksinomaan Mannerheimin takia. Charpentier oli Mannerheimia kymmenkunta vuotta vanhempi ja kuoli jo joulu-
kuusa 1918, joten ei hän terveydentilaltaankaan ollut ehkä sopiva sotatoimia johtamaan.

Vielä siis puuttuu oikea henkilö!

Tämä menee ihan mahdottomaksi. Kysymys on jo alkuaan jossittelukysymys. Jos Mannerheimia ei siis olisi ollut, se olisi ollut toinen tilanne. Charpentier oli se "kilpailija" ja hänet Mannerhei syrjäytti, joten hän se olisi ollut ilman muuta ilman Mannerheimia ja kakkostyrkky oli Tukholmassa jurnuttava Mexmontan. Kun aloitetaan jossittelulla, ei voi mielestäni jatkaa reaaliperustelulla, kuten että "Mexmontania ei valittu, joten vastaus ei kelpaa"...

Mutta asiaan. Jääkäreistä kärkinimi oli pääjoukkueen johtaja Erik Jernström, mutta hän ei olisi ikinä ollut Sotilaskomitean puheenjohtaja, joka oli vielä "ryssänkenraalien käsissä". Ja sen komitean puheenjohtajasta tuli luontevasti ylipäällikkö.

Muita Mexmontanin toimiston jääkäreitä olivat muiden muassa Voldemar Hägglund ja Aarne Sihvo, molemmat myöhempiä kenraaleita.

Hyväksyn Charpentierin hylkäämisen juuri hänen terveydentilansa vuoksi. Tuskin olisi suostunut itsekään.

Mexmontan taas oli jääkärien kanssa hyvissä väleissä. Hän olisi saanut loistavan taustatuen heiltä. Ja hän oli vielä lokakuussa 1917 itsestään selvä valinta ylipäällliköksi, tarmokkaampi kuin Charpentier. Hän joutui Tukholmaan sen "Liettuan retken" peruuntumisen vuoksi. Mexmontan peruutti suunnitellun jääkäripataljoonan tulon vallankaappausta tekemään syksyllä 1917 saatuaan tietää, ettei saksalaista apua siinä vaiheessa tulisi.

Mexmontan pelasti Suomen itsenäistymishankkeen. Hän oli hyvä komentaja. Syksyn 1917 kansannousu olisi epäonnistunut ilman saksalaisten maihinnousujoukkojen tukea.

Kerro siis hevosesi, niin minä kerron, miksi se ei kelpaa! (No, kelpaa kyllä veli Old Boy!) Et kai vain ajattele Löfströmiä?
 
Viimeksi muokattu:
Pahoittelen, veli @Vonka.
Kirjoitin liian niukasti perusteluita, joita tällainen fiktiivinen kysymys kaipaa. Olen ennenkin sortunut itseäni korvalle lyöviin perusteluihin...

Charpentieristä olemme siis samaa mieltä. Komitea oli hänen aikanaan vielä valmisteluelin eikä ilmeisesti nähnyt M:n tavoin, kuinka pian vallankumousyritys alkaisi. Varsinaiset sotatoimet kaipasivat täysin toisenlaista
henkilöä, jonka terveydenkin tulisi olla moitteeton.

Mexmonthan siis ilmoitti halukkuudestaan kaksikin kertaa, muttei tullut valituksi. Mannerheimin saapumisesta ei ollut vielä tietoa jälkimmäiselläkään kerralla. Mexmonthanille sen sijaan varsin suoraan vastattiin, ettei hän
tullut kysymykseen. Jääkäreiden aika ei myöskään ollut vielä. Ainoastaan yksittäisiä jääkäreitä oli valmiiksi maassa. Heillä ei ollut kunnollista johtamiskoulutusta eikä kokemusta sotajoukkojen johtamisesta. Jääkäreistä ei
kukaan myöskään ollut selvästi toisia edellä, johtoasemat jaettiin ensiksi aloittaneille Pfadfindereille.

Mistä siis ylipäällikkö valkoiselle puolelle tässä kuvitteellisessa tilanteessa?

Vaadittiin kokemusta sodasta sekä suurten joukkojen johtamisesta. Haminan kadettien urat tunnettiin, mm ev Nenonen löytyi Oslosta. Hän ei tietenkään tullut kysymykseen, mutta em vaatimukset täytti ainoana Ernst
Löfström (1865-1937). Kun M toimi Venäjän joukoissa kenraaliluutnantin arvossa armeijakunnan komentajana johti Löfström divisioonaa kenraalimajurina. Löfström oli Haminassa vanhempi kadetti M:n saapuessa ja
herrojen urat etenivät aika tasatahtia. Mannerheim meni kuitenkin ohitse everstivaiheessa. Löfström oli sitä mieltä, ettei tämä tapahtunut sotilaallisilla ansioilla, vaan M sai kiittää ulkonäköään, juonittelua, "noobeleita
tapojaan" sekä hovisuosittelijoita. Sotilaskomitea löysi Löfströmin etsiessään kokeneita upseereita, mutta hänelle oli karvas pettymys kun selvisi, että aikaisemmin maahan saapunut M oli nimitetty ylipäälliköksi.

Mannerheim taas kertoo muistelmissaan joutuneensa näkemään "paljon vaivaa" saadakseen Löfströmin matkustamaan Vaasaan valkoisen armeijan palvelukseen. Tämä tuskin johtui huonoista puhelinyhteyksistä.

Erkki siis jatkaa. Ja Vonkan kanssa ehkä jatkuu keskustelu...
 
Back
Top