Kysymys- ja vastaustopiikki

[Erkki]

Kaksi itävaltalaista korpraalia ovat jääneet maamme historiankirjoihin toimiensa johdosta. Vaan mikä korpraalikaksikko?

 

[EK]

Kaksi itävaltalaista korpraalia ovat jääneet maamme historiankirjoihin toimiensa johdosta. Vaan mikä korpraalikaksikko?

Adolf Hitler ja Tilly.

Ja eihän se Tilly edes ole itävaltalainen.

 

[Erkki]

Ensimmäinen oikein. Täsmennetään vielä, että molemmat operoivat myöskin Suomen maaperällä.

 

[Vonka]

Erkki siis jatkaa. Ja Vonkan kanssa ehkä jatkuu keskustelu...

Ei, ei jatku. Ihan hyvä näin. Olen kuitenkin iloinen, ettei päälliköksi tullut Löfström. Olisi jäänyt venäläiset riisumatta aseista Pohjanmaalla. Löfström oli lopultakin sellainen jahkailija. Ja siihen se olisi sitten jäänyt koko homma pitemmän päälle.

 

[Vonka]

Kaksi itävaltalaista korpraalia ovat jääneet maamme historiankirjoihin toimiensa johdosta. Vaan mikä korpraalikaksikko?

Aatu joo, entä Karl Müller?

 

[Erkki]

Aatu joo, entä Karl Müller?

Oikein. Tämä Venäjältä sotavankeudesta palannut korpraali osallistui Vapaussotaamme valehenkilöllisyydellä yliluutnantti Karl von Zedtwitz zu Hackenbach ja johti kapteeniksi ylennettynä pataljoonia useissa taisteluissa. Hän menestyi komentajana varsin hyvin, (mikä kertoo ehkä myös tuolloisen upseerikunnan tasosta) ja oli myös miestensä arvostama johtaja. "Von Zedtwitz" osasi myös nauttia juhlitun sotasankarin osakseen saamasta huomiosta ollen erityisesti naisväen suosiossa, mikä varmasti vankeuden jälkeen on tuntunut varsin miellyttävältä. Paljastumisensa jälkeen hänet passitettiin Saksaan, missä hänen myöhempiä vaiheitaan ei ole kyetty selvittämään. Hupaisa kappale historiaamme tämäkin.

 

[Vonka]

Otetaan helppo. Mitä tekemistä Suomella oli Saksan Reichsmarinen sukellusvenenaseen luomiseen 1930-luvulla?

 

[Old Boy]

Hollantilainen peiteyhtiö tilasi Turusta Chricton-Vulcanin telakalta sukellusveneen (oliko CV-707), jonka todellinen rahoitttaja/ostaja oli Saksan Kriegsmarine (ei siis Reichs-). Sukellusveneet olivat Saksalta Versaillesin rauhan-
sopimuksessa kiellettyjä. Vene oli uusien rannikkoveneiden koetyyppi. Suomen valtio lunasti aluksen myöhemmin ja sai nimen Vesikko. Se on nähtävillä Suomenlinnassa.

 

[Vonka]

Hollantilainen peiteyhtiö tilasi Turusta Chricton-Vulcanin telakalta sukellusveneen (oliko CV-707), jonka todellinen rahoitttaja/ostaja oli Saksan Kriegsmarine (ei siis Reichs-). Sukellusveneet olivat Saksalta Versaillesin rauhan-
sopimuksessa kiellettyjä. Vene oli uusien rannikkoveneiden koetyyppi. Suomen valtio lunasti aluksen myöhemmin ja sai nimen Vesikko. Se on nähtävillä Suomenlinnassa.

Kyllä vain! Tosin Saksan merivoimat oli silloin vielä Reichsmarine. Kriegsmarineksi merivoimat muuttuivat 1935. CV-707:n vesillelasku oli vielä Weimarin tasavallan viimeisenä vuotena 1933.

Peiteyritys oli hollantilainen Ingenieurskantoor voor Scheepsbouw (IvS). Osakkeet olivat saksalaisten telakkayhtiöiden mutta rahoitus tuli merivoimilta. Saksa kiersi rauhansopimuksen kehittelemällä sukellusveneitä Espanjassa ja Suomessa. Saksalaiset halusivat jotain, joka edustaisi uutta tekniikkaa eikä ensimmäisen maailmansodan aikaisia standardeja. Tätä varten rakennettiin kaksi koemallia, E1 Espanjassa ja CV-707 Suomessa. Suomessa rakennetusta versiosta tuli sitten Saksan ensimmäinen sukellusvenealustyyppi (U-1 - U-6), jotka tehtiin Kielissä. Suomi lunasti prototyypin.

Karl Bartenbachin johdolla Suomessa oli rakennettu jo myös Vetehis-luokkaa.

Vesikko on vieläkin hyvässä maalissa. Kannattaa poiketa katsomassa Suomenlinnassa.

 

[Old Boy]

@Vonka näki vaivaa ja taustoitti vastauksen huolella..
Jatketaan sukellusveneteemalla:

Mitä erikoista ja lähes varmuudella ainutlaatuista tapahtui sukellusveneidemme sotatiellä? Kaksi asiaa pitäisi mainita. Nyt ei ole kyse siitä, että ne olivat II MS turvallisin palveluspaikka.

 

[Vonka]

5.11.1942 Vetehinen (kapteeni Antti Leino) puski venäläisen sukellusveneen upoksiin Ahvenanmerellä torpedojen mentyä ohi.

Hurja juttu, muuten:

"Sitten kun oli todettu, että ei se toinenkaan torpedo osunut, niin meidän komentaja huusi: Koneet, suurinta eteen!"

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1415335758292

Toinen etsimäsi voisi olla, että korkea-arvoisin merisotatoimissa otettu sotavanki Suomessa on sukellusveneen ottama. S 7:n päällikkö Sergei Lisin jäi Vesihiiden vangiksi, kun se upotti venäläisen kollegan.

 

[Old Boy]

Kyse oli siis myös kansainvälisesti ainutlaatuisista tapahtumista tai toiminnasta.

Rammaamalla upotettuja sukellusveneitä on aika liuta, mutta tietoa siitä onko sama joskus tehty toisella sukellusveneellä, ei ole.
Kuinkahan korkea-arvoisia olivat Hangon evakuoinnissa vangiksi jääneet? Tosin tämä tapahtui Viron puolella. Pitäisi myös tarkistaa Suursaaren valtausyrityksen saksalaisvangit.

Nyt ei ole tarkoitus hyväksyä tai hylätä vastauksia. Kuitenkin ehkä vieläkin ainutlaatuisempaa on mahdollista löytää...

 

[JR49]

Vetehis-luokalle ja Vesikolle asennettiin elo-syyskuussa 1942 syvyyspomminpudottimet takakannelle. Neljä laakia. Takuuvarmasti ainutlaatuista, että sukellusveneessä on syvyyspommit.

Edit: heittona toiseksi, että Talvisodassa tammikuussa sukellusveneemme operoivat niin jäisissä olosuhteissa, että lienevätkö muut laivastot vastaavaa tehneet toisen maailmansodan aikana.

 

[Old Boy]

Tämä oli se, jota ajattelin. Syytä tarkistaa huolella, että syvyyspommien varmistimet ovat paikoillaan ennen sukellusta...
Toinenkin ainutlaatuisuus oli, tosin se liittyy oleellisesti tähän jo mainittuun asiaan.

 

[JR49]

Haetaanko nyt sitä, kun Vetehinen jahtasi jäänmurtaja Jermakia?
4.12.39 tuli tieto, että Jermak on Juutinraumassa matkalla Murmanskista Itämerelle. Merivoimien komentaja määräsi Vetehisen upottamaan sen.
Kapteeniluutnantti K.Pakkala saikin aluksen näkyviin 7.12. kello 12.45, mutta etäisyys oli täpärästi liian suuri ja yllättäen alkanut sadekuuro klo 13.03 haittasi näkyvyyttä 24 kriittisen minuutin ajan.
Kun jäänmurtajia ei monissa laivastoissa ole, niin ei niitä yleensä pääse jahtaamaan, ja vieläpä erikseen käskettynä. Sotaan osallistuvista maista, niin olikohan niitä Nliitolla, Suomella, Usalla ja Kanadalla, näin mutuna.

 

[Vonka]

Kansainvälisesti uutta on ainakin se, että syvyyspommin pudottaminen lentokoneesta on alkuaan supisuomalainen (Mannerheim-ristin ritari Birger Ekin) keksintö, joka levisi Britanniaan. Mutta se ei liity sukellusveneisin.

Ehhkä @JR49 varmaan voi jo jatkaa ja Old Boy taustoittaa, mitä muuta syvyyspommittamiseen liittyi?

 

[JR49]

Kansainvälisesti uutta on ainakin se, että syvyyspommin pudottaminen lentokoneesta on alkuaan supisuomalainen (Mannerheim-ristin ritari Birger Ekin) keksintö, joka levisi Britanniaan. Mutta se ei liity sukellusveneisin.

Ehhkä @JR49 varmaan voi jo jatkaa ja Old Boy taustoittaa, mitä muuta syvyyspommittamiseen liittyi?

Niin, lähteeni ei kerro, että heitettiinkö sukellusveneestä syvyyspommia koskaan. Sehän olisi lajissaan erikoista.

 

[Old Boy]

Kun jäänmurtajia ei monissa laivastoissa ole, niin ei niitä yleensä pääse jahtaamaan

JR49 löysi siis lisää ainutlaatuisuuksia!

Itse toisena tarkoitin sukellusveneiden käyttämistä pinta-ajossa saattajina, siihenhän nämä syvyyspommit oli tarkoitettu. Vonkan postaamasta kuvasta näkee sodanaikaisen maalauksen, eli pinta-ajokaavion itärintama-
tunnuksineen. Sukellusveneethän muutoin maalattiin mustiksi tai harmaiksi.

Epäsuorasti voi tästä episodista päätellä sukellusveneiden hyödyllisyyden/tarpeellisuuden, mutta se olisin jo toinen juttu!
@JR49 siis jatkaa.

 

[JR49]

Jatketaan sukellusveneillä. Kuten @Old Boy tuossa mainitsi, törmäämällä upotettuja sukellusveneitä on aika liuta. Yleensä kuitenkin törmääjät ovat isompia aluksia kuin sukellusveneet. Hävittäjät ja kauppa-alukset nyt yleensä tulevat mieleen.
Nyt haetaan tilannetta, jossa törmääjä olikin tonnistomäärältään pienempi kuin uponnut sukellusvene. Tarkennuksena, että haetaan sotaa, viholllisvaltioita ja kyseisiä aluksia. Minulla on tiedossani vain yksi tapaus tällaisiä, katsotaan löytyykö muitakin. En kuitenkaa hae mitään onnettomuutta vastaukseksi, vaan tarkoituksella ja tappamismielessä tehtyä toimenpidettä.

 

[Old Boy]

Japanilainen valtamerisukellusvene I-1. Upposi tai paremminkin jäi hylyksi Guadalcanalilla 1942. Asialla olivat Uudenseelannin 600 tonnin troolarit HMNZS Kiwi ja Moa.

HMS Glowwormin törmäys risteilijä Admiral Hipperiin voidaan myös nostaa esiin, vaikka ei kohteena ollutkaan sukellusvene.
Ja uudemmasta historiasta esimerkiksi Islannin vartioalukset vastaan brittifregatit ns. Turskasodassa 1970.