Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Lisää vihjeitä siis. Kysyn näin thilia thalia -tapaan, ettei heti netistä löydä vastausta.

Eli:
Onnekaskin hänen voidaan sanoa olleen.
Kyseessä The Great War.
 
Kyllä! Suosikkiaiheeni eli kaapparit olivat kyseessä. Herra siinä ylhäällä, olkaa hyvä ja jatkakaa!

Kapteeniluutnantti Felix von Luckner kipparoi viimeistä purjelaiva-kaapparialusta eli SMS Seeadleria vuosien 1916 ja 1917 välisenä aikana 225 päivän aikana.
Laiva kaappasi ja tuhosi 15 ympärysvaltojen alusta. Miehistö oli valittu erikoistaipumusten nojalla: piti hallita purjealukset sekä puhua norjaa.
Ihmeellistä sinänsä, kaapatuissa aluksissa oli myös höyryllä liikkuvia mukana. Suurin osa kuitenkin purjelaivoja, joiden joukkoa sota hävitti pahoin. Sukellusveneiden valtavat upotusluvut aluksina selittyvät juuri purjealusten määrinä, helppoja saaliita ja paljon tarjolla.
Von Luckner, joka sai purjehduksestaan jonkinlaisen sankarin maineen, menetti aluksensa joko ajettuaan riuttaan tai sitten toisen tarinan mukaan, rantauduttuaan ja jätettyään aluksen ilman miehistöä, äkisti nousseen myrskun seurauksena. Upotussodassa sai surmansa muuten vain yksi henkilö, ja hänkin vahingossa.

Minulla on kirjahyllyssä hänen muistelmansa vuodelta 1925. Suosittelen kaikille merisodasta kiinnostuneille.

Pass_of_Balmaha_later_SMS_Seeadler.png


Sixteen ships, totaling 30,099 tons, were captured by the Seeadler between 21 December 1916 and 8 September 1917. Unless otherwise noted, all vessels in the list were steamships.

  • Gladis Royle, 3,268 tons, captured and sunk 9 January 1917.
  • Lundy Island, 3,095 tons, captured and sunk on 10 January 1917.
  • Charles Gounod, 2,199 tons, French barque captured and sunk on 21 January 1917.
  • Perce, 364 tons, schooner captured and sunk on 24 January 1917.
  • Antonin, 3,071 tons, French barque captured and sunk on 3 February 1917.
  • Buenos Ayres, 1,811 tons, Italian sailing vessel captured and sunk on 9 February 1917.
  • Pinmore, 2,431 tons, schooner captured on 19 February 1917 and later sunk after being used to obtain supplies.
  • British Yeoman, 1,953 tons, sailing bark captured and sunk on 26 February 1917.
  • La Rochefoucauld, 2,200 tons, French barque captured and sunk on 27 February 1917.
  • Dupleix, 2,206 tons, French barque captured and sunk on 5 March 1917.
  • Horngarth, 3,609 tons, captured and sunk on 11 March 1917.
  • Cambronne, 1,833 tons, French barque captured and released 21 March, arrived at Rio de Janeiro, Brazil on 30 March 1917.
  • A. B. Johnson, 529 tons, United States schooner captured and sunk on 14 June 1917.
  • R. C. Slade, 673 tons, United States schooner captured and sunk on 18 June 1917.
  • Manila, 731 tons, United States schooner captured and sunk on 8 July 1917.
250px-Seeadler_SLV_Allen_Green.jpg

 
Mielenkiintoista. Minulle oli tuttua vain ww2:n vastaava toiminta Roggen Kaapparilaiva- kirjan pohjalta.
 
Vastaamisen 'huonona' puolena on uuden kysymyksen rakentaminen. Tulisikohan tästä sopivan haatava mutta kuitenkin ratkaistavissa oleva.

Espoon Soukan yhteys suomalaisten sota-aikana Viron suunnalla virolaisten avulla harjoittamaan vakoiluun on varsin hyvin tiedossa. Mikä yhdistää Espoon Tapiolaa ja suomalaisten jatkosodassa muualla Neuvostoliiton suunnalla sotavankien avulla harjoittamaa vakoilutoimintaa?
 
StepanRudanskij kirjoitti:
Vastaamisen 'huonona' puolena on uuden kysymyksen rakentaminen. Tulisikohan tästä sopivan haatava mutta kuitenkin ratkaistavissa oleva.

Espoon Soukan yhteys suomalaisten sota-aikana Viron suunnalla virolaisten avulla harjoittamaan vakoiluun on varsin hyvin tiedossa. Mikä yhdistää Espoon Tapiolaa ja suomalaisten jatkosodassa muualla Neuvostoliiton suunnalla sotavankien avulla harjoittamaa vakoilutoimintaa?
Klikkaa laajentaaksesi...

LIsänä, että yhteys löytyy Tapiolassa mm. Keskustornista ja uimahallista.
 
Vuorokausi on mennyt, joten kavennetaan sektoria. Vastaus löytyy kun keksii mikä yhdistää Osasto Raskia ja Töölön kirjastoa.
 
Bodyguard kirjoitti:
Arkkitehti Aarne Ervi on suunnitellut nuo mainitsemasi rakennukset ja toimi sodan aikana Osasto Raskin, eli suomalaisen vakoojakoulun asiantuntijana. Eli Aarne Ervi on se yhdistävä tekijä.
Klikkaa laajentaaksesi...
... en siis tiedä onko vastaus oikea mutta jo tässä vaiheessa peukkua StepanRudanskij, hyvin sommiteltu ja kiehtova pulma. Ajattelin itse että liittyykö radioasemaan.
Bodyguard, arkkitehtiko vakoojakoulun spesialistina! Tässähän pitää alkaa katsella baskeripäisiä nuoria uusin silmin ;-)
 
OldSkool kirjoitti:
... en siis tiedä onko vastaus oikea mutta jo tässä vaiheessa peukkua StepanRudanskij, hyvin sommiteltu ja kiehtova pulma. Ajattelin itse että liittyykö radioasemaan.
Bodyguard, arkkitehtiko vakoojakoulun spesialistina! Tässähän pitää alkaa katsella baskeripäisiä nuoria uusin silmin ;-)
Klikkaa laajentaaksesi...

No siellä vakoojakoulussa ( Osasto Raski ) tuo herra vaikutti Jatkosodan aikana... en kyllä tiedä, mitä siellä opetti...Kaikenlaista ne arkkitehdit tekee. Itsekin aikanaan aattelin arkkitehdin uraa, mutta ei musta sitten arkkitehtia tullutkaan... Eikös nimimerkki Juke ollut arkkitehti....?
 
Bodyguard kirjoitti:
Arkkitehti Aarne Ervi on suunnitellut nuo mainitsemasi rakennukset ja toimi sodan aikana Osasto Raskin, eli suomalaisen vakoojakoulun asiantuntijana. Eli Aarne Ervi on se yhdistävä tekijä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyl näi o. Monipuolinen mies. Suunnitteli mm. Tapiolan keskustan asemakaavan ja keskeisiä rakennuksia. Oli myös Aallon arkkitehtitoimiston leivissä ollessaan valvomassa Viipurin kirjastorakennuksen töitä. Kirjasto oli juuri toisessa ketjussa esillä.
 
Mennäänpäs ehkä hiukan sodasta sivuun, mutta enpä muutakaan nyt keksi. Sotamarsalkka Montgomery lienee yksi tunnetuimpia IIMS:n komentajia. Jo ennen sotaa hän aika lailla eristäytyi sukulaisistaan, eikä kutsunut sukua edes vaimonsa hautajaisiin. Hänen vaimonsa kuoli noin 10 vuoden avioliiton jälkeen ennen sodan syttymistä, mutta mihin...?
 
Bodyguard kirjoitti:
Mennäänpäs ehkä hiukan sodasta sivuun, mutta enpä muutakaan nyt keksi. Sotamarsalkka Montgomery lienee yksi tunnetuimpia IIMS:n komentajia. Jo ennen sotaa hän aika lailla eristäytyi sukulaisistaan, eikä kutsunut sukua edes vaimonsa hautajaisiin. Hänen vaimonsa kuoli noin 10 vuoden avioliiton jälkeen ennen sodan syttymistä, mutta mihin...?
Klikkaa laajentaaksesi...
Bodyguard lienet varmaankin mökillä hyttysten piinaamana?
Nimittäin, Montgomeryn vaimo menehtyi hyönteisen piston aiheuttaman tulehduksen johdosta tehdyn amputaation lopuksi alkaneeseen verenmyrkytykseen (sepiticaemia).
https://en.wikipedia.org/wiki/Bernard_Montgomery,_1st_Viscount_Montgomery_of_Alamein

Edith: terminologiaa, kiitos kuukkeli-translaattori
 
OldSkool kirjoitti:
Bodyguard lienet varmaankin mökillä hyttysten piinaamana?
Nimittäin, Montgomeryn vaimo menehtyi hyönteisen piston aiheuttaman tulehduksen johdosta tehdyn amputaation lopuksi alkaneeseen verenmyrkytykseen (sepiticaemia).
https://en.wikipedia.org/wiki/Bernard_Montgomery,_1st_Viscount_Montgomery_of_Alamein

Edith: terminologiaa, kiitos kuukkeli-translaattori
Klikkaa laajentaaksesi...

Enpä ole juuri nyt mökillä, mutta viikonloppuna olin niiden hyttysten ja mäkäräisten syötävänä... No, tulipa sentään 7 kg hauki, eli oli vähän taisteluakin ( yksin kun olin kalassa, eikä mahtunut kunnolla haaviin ). Niin, vastauksesi on täysin oikein, se verenmyrkytys taisi olla se lopullinen syy, mutta alkunsa kaikki sai siitä hyönteisen pistosta... Jatkapa, ole hyvä...
 
Kiitän! Jatketaan kömpelöllä hyttys-aasinsillalla Lapin sotaan. Näin kesällä alueilla matkailee saksalaisia ja kannattaisipa suomalaistenkin pysähtyä ja katsella paikkoja.
Eli kysymys: mainitse nimeltä saksalaisten pääpuolustusasemat ja tärkeimmät viivytysasemat (paikkakuntina) Lapin sodassa.
Lisäinfoa: Minulla on kartta jonka pohjalta päätän onko vastaus riittävä. Lienen illan muissa askareissa joten tarvittaessa yhden pisteen vihje tai vastausvuoro ilmoitetaan tällä taajuudella heti aamusta.
 
OldSkool kirjoitti:
Kiitän! Jatketaan kömpelöllä hyttys-aasinsillalla Lapin sotaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Inisen jotain alkeita, ja pojat jatkanevat, jos ei piisaa.

Joukot oli tarkoitus vetää valmiiksi linnoitetulle linjalle Karesuvanto-Ivalo-Petsamo. Tehtävä:suojata Petsamon nikkelikaivokset ja Norjan valtatie 50. Suuri osa siirtyikin suojaamaan sinne. Kräutler siirtyi etelämmäs Tornion ja Oulun rannikkoalueelle, Krakau Kainuuseen, Oulujärven itäpuolella taisteluosasto West ja länsipuolella Ouluun asti Ost.

Alussa saksalaiset suojasivat Tuiran rautatieaseman ja Toppilan sataman sen ajan kuin tarvitsivat, 14.9. asti.

Seuraavan kontaktipinnan suomalaiset saivat Pudasjärvellä 28.9. Sitten Olhavajoen sillalla oli myös vastaanotto.

Tornio seuraavana. Rovaniemi ja Jaattila siinä vieressä.

Tavallaan oli kolme rintamaa. Tornionjokilaaksossa useampi asema: Tornio, Ylitornio, Kolari ja Muonio. Keski-Lapissa siis Pudasjärvi ja Rovaniemi. Idempänä vastaanottoa oli ainakin Taivalkoskella, Kuusamossa ja Kemijärvellä. Sitten tultiin Käsivarteen mutta Lagus puski ylempänä asemiin myös Sodankylä-Ivalo-Inari-suunnalla.

Kemi, Ylimaa, Taipaleenkylä, Tankavaara mainittava erikseen kohtaamispaikkoina. Roaniemen alla Pullinmäessä ja Katajavaarassa ja kauppalassa (Ringwall-asema). Kemintien Kuolakangas vielä.

Myöhemmin Käsivarressa: Sturmbock tunnetaan Karesuvannon - Lätäsenon osilta, mutta puolustusasema meni eritasoisena koko Käsivarren poikki. Lyngen-asema Kilpisjärveltä aina Mallojen luota kolmen valtakunnan rajapyykille ja Norjaan oli viimeinen.
 
Erinomainen vastaus, hyväksyn kiittäen. Vonka jatkaa.
Operaatio Birken suunnitelman mukaan oli kolme vetäytymisreittiä ja tavallaan kolme rintamaa. Suunnitelman periaate mielestäni toteutuikin. Birke-suunnitelman vetäytymisreitit oli määrä olla seuraavat:
7. VuorD Uhtualta, viivytysasema Suomussalmella
6.SS VuorD Kiestingistä, viivytysasemat Kuusamo ja Posio.
Nämä molemmat Rovaniemen kautta Käsivarteen jossa Muonion pohjoispuolella viivytysasema. Ja Sturmbock-puolustusasema (muurinmurtaja) tosiaankin Lätäsenolla, käsivarren kapeimmassa kohdassa, Norjan Kautokeinon puolella toinen.
Rovaniemen viivytysasema eli schutzstellung otti vielä Sallasta 163.D tai 169.D joukot. Jotka pääpuolustusasemaan Schutzwall (suojavalli) Ivalon eteläpuolelle Tankavaaraan.
Pääpuolustusasemia nimitettiin suunnitelmissa myös Dauerstellung tai Endstellung, sillä niiden piti olla pysyvä rintamalinja lopussa.
Rovaniemen merkitystä tulee korostaa, kaikki joukot vietiin sen kautta. Saksalaisten pelko liittyi Suomen puolustuksen murtumiseen ja venäläisten hyökkäykseen saksalaisten vetäytymisen selustaan eteläpuolelta.
Lähteenäni Mika Kuljun kirja Lapin Sota 1944-1945, jonka lukeminen on vasta alussa.
Edith: tarkennuksia paikannimiin, suomennokset.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top