Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Old Boy kirjoitti:
Kyseessä on poikkiviiva numeroon 7. Nenonen kirjelmöi asiasta Kouluhallitukseen, koska hänen mielestään ilman poikkiviivaa numero 7 oli vaarasssa sekoittua numeron 1 kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvä. Heti oikein. Tämä näin koulujen alkamisen ja poikkiviivan palautuksen vuoksi. Old Boy jatkaa.
 
Königin Luise liittyy myös omaan merihistoriaamme. Silloin tosin puhutaan II Maailmansodasta. Hylky löytyy Helsingin edustalta.

Mutta miten Suomen sota-alukset liittyvät Königin Luiseen ennenkuin oma Jatkosotamme virallisesti alkoi?
 
Piileskeli suomen saaristossa ennen Barbarossaa (Nauvon alueella saaristomerellä)
Suomenlahden sulkemiseen varatut 6 miinalaivaa saapuivat jo 14,6,41 suomen saaristoon.
Tannenberg, Hansestadt Danzig ja Brummer ajoivat Utön kautta, Cobr, Kaiser ja Königin Luise Kallabådan kautta.

comp_Modellbau-Expertentag-2012-Kartonmodellbau-Minenschiff-K%C3%B6nigin-Luise.jpg
 
Puhdas arvaus.

Suomalaiset sukellusveneet saivat miinat tuolta saksalaisilta.
Ettei niitä voitaisi tunnistaa puolueettoman suomen asentamiksi.
Sukellusveneet hän osallistuivat ”Barbarossan” aloituksen.
 
Alus laski Corbethan miinakentän Hangon edustalle. Kenttä aiheutti runsaasti tappioita venäläisten evakuoidessa syyskesällä 1941 Hankoa.

Syksyllä 1941 Königin Luise lähetettiin vahvistamaan Tallinnan itäpuolelle laskettua miinakenttä Jumindaa. Työtä varten alukselle kuormattiin 86 vakiotyyppistä EMC-miinaa ja sen saattajiksi määrättiin kaksi R-luokan raivaajaa. Suomalaiset Ehrensvärd -luokan miinanraivaajat Axel von Fersen ja Fabian Wrede puhdistivat väylän Helsingin matalikolle asti, jotta Königin Luise pääsi matkaan.

Miinanlasku sujui vaikeuksitta, joten miinalaivan kapteeni antoi nopeammille raivaajaveneille luvan mennä itsenäisesti takaisin Helsinkiin. Paluun etukäteen raivattua ja tullessa varmistettua reittiä pitkin piti olla miinalaivallekin silkkaa rutiinia, mutta paluumatkalla alus ajoi miinaan.
 
@Vonka kertoi tapahtumat Königin Luisen uppoamisessa. Taustaa; ei ollut itse kysymys.

@Ottoville tiesi vastauksen!
Suomalaiset isot sukellusveneet saivat käskyn ja lähtivät miinoittamaan N-liiton miehittämän Viron rannikkoa iltapäivällälla 21.2.1941 syvän rauhan vallitessa.
Tämä tapahtui tietysti poliittisen johdon (lähinnä Ryti) tieten. Ei siis oltu ihan ajopuina.
Miinat olivat saksalaisia, mutta lähteet eivät kerro mitä kautta ne Suomeen tulivat.

@Ottoville jatkaa
 
Mallin G7a torpedo oli käytössä vielä alkusodassa. Se oli paineilmatoiminen, eli jätti selkeän kuplavanan peräänsä ja oli helppo havaita.

G7e oli sähkötoiminen parannus, mutta sen krapulana oli epävarman sytyttimen lisäksi poukkoilu syvyyssuunnassa. Nämäkin ongelmat havaittiin Weserübungin yhteydessä. Lopullsesti torpedotyyppi päivitettiin 1942 kasvattamalla akustoa noin puolet suuremmaksi, mikä vastaavasti pidensi maksimikantamaa 5000m -> 7500 m. Tämä malli nimettiin T3a:ksi.
 
Torpedoissa oli pielessä magneettisytytin, syvyysohjaus ja iskusytytin.
Tuo iskusytytin jäi puutumaan.

Iskusytytin suunniteltiin uudelleen 20 -luvulla.
Siitä tulikin paljon parempi ja monimutkaisempi kun mitä se oli ensimmäisessä maailman sodassa.
Tuolloin sytytys aiheutui siitä, että torpedo törmäsi laivan runkoon.
Uudessa sytyttimessä isku johdettiin monimutkaisella vivustolla tulevaksi ”torpedon takaapäin”.
Jos torpedo osui maaliin vinossa, kevytrakenteinen tankorakennelma saattoi vaurioitua eikä sytytystä tapahtunut.
Sytytintä kokeiltiin syksyllä 1928 kahdella torpedolla.
Joista kumpikaan ei osunut maaliin, vaan maalin tuki rakenteisiin. S
ytytin kuitenkin hyväksyttiin, sillä torpedokoelaitos piti sitä onnistuneena ja sen toimintaa itsestään selvyytenä.


Magneetti sytyttimessä oli tuo herkkyys magneettikentän vaihteluille eri merialueilla.

Lisäksi huonot ohjeet torpedon sytyttimen vaihtamiseen iskusytytykselle.
Joka sekään ei ollut varma ratkaisu iskusytyttimen ongelmien takia.
Lisäksi syvyys ohjauksen puutteet saattoivat saada torpedon kulkemaan 3,7m säädettyä syvemmällä.
Tämä todettiin jo 1937 koeammunnoissa.
Vuonna 1938 koe ammunoissa saatiin hälyttäviä tuloksia mutta koe laitos kumosi ne ”asiattomina lausuntoina”.

JR49 tai Samovarius jatkaa.
 
Laitetaanpa pieni tunnistustehtävä, kun en muutakaan keksi.

Eli mikä ase on kuvassa?

_3.JPG
 
FN FNC
 
Kyseessä ei ole FNC, vaikka kivääri onkin kieltämättä hyvin samannäköinen (selkeitä erotuspiirteitä mm. STANAG-lipas, perä ja kaksiosainen runko):

1920px-FNC_IMG_1527.jpg
 
FN CAL?
 
Ei ole myöskään FNC:n edeltäjä FN CAL. Lipaskuilu ja runkoprässäykset erottavat CAL:in haetusta kivääristä.

Rifle_FN_CAL.jpg
 
Sehän se on, Argentiinan vähälle käytölle jäänyt ehta kasarirynkky.

VZ jatkaa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top