Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ottoville kirjoitti:
Veikkaus on (olisi ollut)Pz.Kpfw. I oli vähän ja lisää tuli vain 12kpl.


pz1_b_1.jpg



Mutta yllättävän ristiriitaisia tietoja asiasta on.

Lasketa perusteetkin näyttävät heittelevän.
Klikkaa laajentaaksesi...
Aivan totta. Sen takia en halunnut venyttää kyssärin käsittelyäkään.
Mutta onpahan yksi mielenkiintoinen tilasto ja tapa tilastoida nyt tiedossa. Kysymyksenasettelulla pyrin kuitenkin rajaamaan tsekkivaunut pois.
Ajattelen kuitenkin, että ehkä Pz I:stä ei käytetty kuumimmissa paikoissa. Sen heikkoudet olivat etukäteen tiedossa. Pz III on kuitenkin kuulunut niihin keihäänkärkiin, tykistä riippumatta.
Yli viidenneksen tappiot kalustosta 60 päivässä on aika raju. Olisi kiintoisaa selvittää, joutuivatko divisioonat, joissa 37mm-mallia oli, esim Klimien jyräämiksi alussa?
Mielenkiintoinen aihe, ja ehkä sitä pitäisi jatkaa jossain topicissa?
 
Veikataanpa Leon Nagant, belgialainen asesuunnittelija. Mosin-Nagant kiväärissä oli Nagantin lukko. Nagant kehitteli myös haulikoita ja 45 mm M/32 psttykillä voitiin ampua kartusseja, jotka muistuttivat haulikon patrunaa. Taitaa olla vähän kaukaa haettua...mutta...
 
Mosineja lienee edelleen PV:n käytössä mallina TAK 85. Kartusseja taas pystyttiin ampumaan lähestulkoon kaikilla keveillä piiskatykeillä. Bodyguardilla polttaa sen verran, että vastaus liittyy ampumatarvikkeeseen.
 
No, olisko sitten se, että 45 mm M/32 nallissa käytettiin kiväärin hylsyä... varmaankin tuon 3 linjan kiväärin hylsyä.
 
Minkä vuoksi puvun takin hihan suussa on useammat napit jolla ei näyttäisi olevan käyttöä?? (kyllä kyllä tämä liittyy sotahistoriaan!!)
 
Täydennetään krd:n vastausta vielä, että ylimääräisiä nappeja pystyi myös käyttämään suustaladattavassa aseessa ammuksena, mikäli ampumatarvikkeesta tuli pulaa.
 
Vinkki.. Kyllä se käsky tuli ommella napit hihojen suuhun tuli Napeleonin sotien aikana, mutta kenenkä käskystä ja ketä se koski?
 
AKE-ukki kirjoitti:
Minkä vuoksi puvun takin hihan suussa on useammat napit jolla ei näyttäisi olevan käyttöä?? (kyllä kyllä tämä liittyy sotahistoriaan!!)
Klikkaa laajentaaksesi...
Olisiko amiraali Nelson "syypää"?
Kaksi vaihtoehtoa keitä koski: laivapoikien nenänniiskutuksen estäminen tai kirurgien mahdollisuus tehdä leikkaustyö riisumatta takkia ja kääriä hihat.
 
Oikein! Magistra ole hyvä ja jatka! Syynä oli todellakin Nelsonin komentaman laivaston kadettien räkäiset hihan suut. Kadetit olivat siihen aikaan nuoria pojankloppeja. Ja kuka sitä nyt nenäliinaa niistämiseen käyttäisi??
 
Kuka suomalainen nainen sai Viron vapaussodassa Narvan valtaamisen ansiomerkin? Mikä oli hänen kohtalonsa ja miksi hänelle niin tapahtui?

Nyt Hämeen Ilves
 
Käykö savolaisen vastaus ?:rolleyes:

Kirjastoni sanoo, että Aino Mälkönen oli ainakin tällainen. Osallistui sotaan mieheksi pukeutuneena. Kuoli aika heti sodan jälkeen, kun hoidatti selkävaivaansa siten, että lapsi käveli selän päällä. Lapsi alkoi hypellä ja selkä jotenkin murtui myöhemmin kuoleman aiheuttaen.
On jäänyt mieleen, kun oman isäni selän päällä on poikasena kävellyt samasta syystä, tosin en hypellyt.
 
Oikein.
Mälkösen tarinaa on pidetty yläkoulun hissan kirjasarjassa kertomisen arvoisena syventämässä itsenäisyyden ajan alun ihmiskohtaloita.
@JR49 jatkaa.
 
Kiitän!

13.maaliskuuta 1940 kello 10.50-11.00.
Mitä Viipurin ratapihalla tapahtui noiden kymmenen minuutin aikana?

Ja haetaan vähän tarkempaa kuin arvausta, että ammuttiin venäläisiä, lastattiin evakuointijunaa tai etsittiin kadonnutta ikonia :).
 
JR49 kirjoitti:
Kiitän!

13.maaliskuuta 1940 kello 10.50-11.00.
Mitä Viipurin ratapihalla tapahtui noiden kymmenen minuutin aikana?

Ja haetaan vähän tarkempaa kuin arvausta, että ammuttiin venäläisiä, lastattiin evakuointijunaa tai etsittiin kadonnutta ikonia :).
Klikkaa laajentaaksesi...


Venäläiset tekivät vielä suomalaisia nöyryyttääkseen panssarihyökkäyksen ratapihalle yli 20 vaunulla. Yhdeksän vaunua tuhottiin.
 
@Sepeteus , oikein! Jatka, ole hyvä.
Kirjassa Panssarinmurskaajat, panssarintorjunta talvi- ja jatkosodassa on hieno kuvaus aiheesta.
"Vielä ennen kello yhtätoista oli Viipurin ratapihalle ajanut tavaramakasiinien kohdalle kaksi puna-armeijan panssarikomppaniaa kapteeni Prihodkon johtamina. Sairaalarakennuksen nurkalla oli hallitsevassa paikassa ollut asemissa 76 mm:n kenttäkanuuna. Avonaiselle ratapihalle oli asemista ylittämätön näkymä.
Etäisyys oli lyhyt, ohiampuminen suorastaan vaikeaa.
- Saako vielä ampua?, kysyi tykinjohtaja luutnantiltaan.
- Aikaa on vielä kymmenen minuuttia, kuului vastaus.
Kun kranaatti osui kärkivaunuun, muut tankit alkoivat levittäytyä. Nopeissa liikkeissä kiskojen peittämällä ratapihalla BT-vaunuista irtoili teloja. Ampuminen paikallaan oleviin vaunuihin oli entistä helpompaa.
Silminnäkijöiden mukaan vaunujen tornit olivat lennelleet kappaleiksi 76 mm:n kranaattien osumista.
Kun kello löi 11, kahdeksas vaunu syttyi tuleen."

Vaikuttavaa, vai mitä. Kaveri on Viipuri-harrastaja, ja hänen kuvistaan olemme etsineet tuon tykin todennäköisen tuliaseman. Vaihtoehtoja on itse asiassa ainakin kaksi, mutta juuri siksi oli kiehtovaa tutkia, että minkä kohdan itse olisi valinnut.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top