Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
krd kirjoitti:
Olisiko viestien salaukseen?
"Vuoden 1953 keväällä tuli 24. divisioonan vuoro lähteä sotaan. Joukkojen siirrossa Koreaan käytettiin omaperäistä menetelmää viestien salaamisessa. Alakulppi lähetti kaikki divisioonan komentajan, kenraalimajuri Dasherin, joukkojen siirtoa koskevat käskyt Koreaan suomenkielellä. Koreassa Lassila ohjasi laivoista purettavat 24. divisioonan joukot ryhmitysalueilleen."
http://brantberg.fi/Sotaupseerit - Olavi Alakulppi.htm
Klikkaa laajentaaksesi...
No tämä se oli, suomalaiset code talkers!

Paavo A. Kairinen kirjoittaa Marttisen miehet- kirjassaan:

"Kenraali Dasher otti molemmat henkilökohtaisiksi avustajikseen määräten suomalaisupseerit esikuntansa operatiivisen upseerin (G3) apulaisen tehtäviin. Kenraali halusi Alakulpin olevan aina hänen mukanaan divisioonan taitselukomentopaikassa. Lassilan sen sijaan tuli siirtyä Taegun kaupungissa Korean niemimaalla sijaitsevaan 1. Armeijakunnan esikuntaan yhdysupseeriksi ohjaamaan laivoista purettavat 24. divisioonan joukot niille määrätyille ryhmittymisalueille.

Kenraali Dasher käski Alakulpin lähettämään kaikki joukkojen siirtoja koskevat käskyt Lassilalle puhelimitse suomenkielisinä. Vastaavasti tuli Lassilan ilmoittaa siirtymisoperaatioiden kulusta ja ehdotuksistaan kuljetusten suhteen suomenkielisinä puheluina Alakulpille. Näin vältyttiin pitkistä salakielisanomista. Divisioonan ollessa jo taisteluissa ja kenraalin ollessa tarkastusmatkoilla hän otti jommankumman suomalaisista avustajistaan mukaansa. Kun hän halusi lähettää sanoman taakse esikuntapäälliköilleen tai operatiivisen osaston päällikölle, hän antoi sen mukanaan olleelle "suomalaisadjutantilleen", joka puhui sen suomenkielisenä vastapelurilleen. Näin salaisetkin sanomat kulkivat taatusti "avaamattomina" puolin ja toisin."

krd jatkakoon.
 
Sepeteus kirjoitti:
No tämä se oli, suomalaiset code talkers!

Paavo A. Kairinen kirjoittaa Marttisen miehet- kirjassaan:

"Kenraali Dasher otti molemmat henkilökohtaisiksi avustajikseen määräten suomalaisupseerit esikuntansa operatiivisen upseerin (G3) apulaisen tehtäviin. Kenraali halusi Alakulpin olevan aina hänen mukanaan divisioonan taitselukomentopaikassa. Lassilan sen sijaan tuli siirtyä Taegun kaupungissa Korean niemimaalla sijaitsevaan 1. Armeijakunnan esikuntaan yhdysupseeriksi ohjaamaan laivoista purettavat 24. divisioonan joukot niille määrätyille ryhmittymisalueille.

Kenraali Dasher käski Alakulpin lähettämään kaikki joukkojen siirtoja koskevat käskyt Lassilalle puhelimitse suomenkielisinä. Vastaavasti tuli Lassilan ilmoittaa siirtymisoperaatioiden kulusta ja ehdotuksistaan kuljetusten suhteen suomenkielisinä puheluina Alakulpille. Näin vältyttiin pitkistä salakielisanomista. Divisioonan ollessa jo taisteluissa ja kenraalin ollessa tarkastusmatkoilla hän otti jommankumman suomalaisista avustajistaan mukaansa. Kun hän halusi lähettää sanoman taakse esikuntapäälliköilleen tai operatiivisen osaston päällikölle, hän antoi sen mukanaan olleelle "suomalaisadjutantilleen", joka puhui sen suomenkielisenä vastapelurilleen. Näin salaisetkin sanomat kulkivat taatusti "avaamattomina" puolin ja toisin."

krd jatkakoon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Suomen omat Navajo-intiaanit! Enpä tiennyt tätä(kään).
 
Kuka tai ketkä suomalaiset sotilaat tapasivat Mussolinin? Lista lyhenee, kun haetaan alle majurin arvoista henkilöä.
 
Alkaa loppua upseerit kesken, mutta heitetään peliin alppilentäjät. Majuri Väinö Mikkola, vänrikki Carl-Erik Leijer ja luutnantti Äly Durchmann.
 
JR49 kirjoitti:
Alkaa loppua upseerit kesken, mutta heitetään peliin alppilentäjät. Majuri Väinö Mikkola, vänrikki Carl-Erik Leijer ja luutnantti Äly Durchmann.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vinkataan vielä että tapaaminen tapahtui 20 luvun lopulla.
 
Ei olisi kyllä tätä muuten löytynyt, mutta ankara googlaaminen...
Nämä on tosin kaikki majuria korkeampia.

Sotilaalliset suhteet Suomen ja Italian välillä
1920-luvulla perustettiin Suomeen kunnollinen asepalvelusjärjestelmä. Suomen puolustuslaitos oli hankalassa tilanteessa, sillä kouluttajia tarvittiin jatkuvasti lisää. Ongelma ratkaistiin usein lyhentämällä kadettien koulutusta vain vuoden mittaiseksi.
Euroopan suurvalloilta haettiin apua upseerien kouluttamiseen. Ranska oli yksi suosituimmista kohteista, mutta paljon koulutettavia eksyi myös Italiaan. Ehkä kuuluisin Italian kasvatti oli eversti Aarne Sihvo, joka kutsuttiin 1924 kesken koulutuksen uuden Suomen sotakorkeakoulun johtajaksi.

Mussolinin valtaantulon jälkeen Italia oli kiinnostunut Suomesta etenkin sotateollisuutensa markkina-alueena.1920-luvun lopussa Kenraalimajuri Malmberg, eversti K.M. Wallenius, everstiluutnantti. A.F. Airo sekä insinöörikapteeni R. Hallamaa vierailivat Italiassa ja tutustuivat sikäläiseen aseteknologiaan ja koulutusjärjestelmiin. Matkallaan Hallamaa, Airo ja Wallenius tapasivat jopa Mussolinin. Myös 30-luvulla tehtiin ainakin yksi vastaava matka Italiaan

http://www.helsinki.fi/jarj/polho/p1/fasismi.htm
 
  • Tykkää
Reactions: krd
JR49 kirjoitti:
Ei olisi kyllä tätä muuten löytynyt, mutta ankara googlaaminen...
Nämä on tosin kaikki majuria korkeampia.

Sotilaalliset suhteet Suomen ja Italian välillä
1920-luvulla perustettiin Suomeen kunnollinen asepalvelusjärjestelmä. Suomen puolustuslaitos oli hankalassa tilanteessa, sillä kouluttajia tarvittiin jatkuvasti lisää. Ongelma ratkaistiin usein lyhentämällä kadettien koulutusta vain vuoden mittaiseksi.
Euroopan suurvalloilta haettiin apua upseerien kouluttamiseen. Ranska oli yksi suosituimmista kohteista, mutta paljon koulutettavia eksyi myös Italiaan. Ehkä kuuluisin Italian kasvatti oli eversti Aarne Sihvo, joka kutsuttiin 1924 kesken koulutuksen uuden Suomen sotakorkeakoulun johtajaksi.

Mussolinin valtaantulon jälkeen Italia oli kiinnostunut Suomesta etenkin sotateollisuutensa markkina-alueena.1920-luvun lopussa Kenraalimajuri Malmberg, eversti K.M. Wallenius, everstiluutnantti. A.F. Airo sekä insinöörikapteeni R. Hallamaa vierailivat Italiassa ja tutustuivat sikäläiseen aseteknologiaan ja koulutusjärjestelmiin. Matkallaan Hallamaa, Airo ja Wallenius tapasivat jopa Mussolinin. Myös 30-luvulla tehtiin ainakin yksi vastaava matka Italiaan

http://www.helsinki.fi/jarj/polho/p1/fasismi.htm
Klikkaa laajentaaksesi...
Oikein. Jr49 jatkaa. Tässä saattoi kyllä olla useampiakin vastauksia mutta juuri tuota haettiin.
 
Selvä.
Kyseessä on Operaatio Barbarossa ja hetki on kaksi kuukautta sen alkamisesta.
Mikä saksalaisten vanhan Saksan alueella valmistettu panssarivaunu oli kärsinyt prosentuaalisesti suurimmat tappiot siinä vaiheessa?
Haetaan tarkkaa määrittelyä vaunusta sekä tarkkaa prosenttilukua.
 
JR49 kirjoitti:
Selvä.
Kyseessä on Operaatio Barbarossa ja hetki on kaksi kuukautta sen alkamisesta.
Mikä saksalaisten vanhan Saksan alueella valmistettu panssarivaunu oli kärsinyt prosentuaalisesti suurimmat tappiot siinä vaiheessa?
Haetaan tarkkaa määrittelyä vaunusta sekä tarkkaa prosenttilukua.
Klikkaa laajentaaksesi...

Arvataan, että PZ-III:stä muokattu sukelluspanssari, eli vaunu, joka kykeni kahlaamaan joen pohjaa myöten. Käytettiin jonkin linnakkeen valtauksessa, mutta tiedustelu ei havainnut ylitettävän joen mutapohjaa, jolloin kaikki vaunut menetettiin. Siis tappio-% täydet 100.

(Ja sitten sormet ristiin.)
 
EK kirjoitti:
Arvataan, että PZ-III:stä muokattu sukelluspanssari, eli vaunu, joka kykeni kahlaamaan joen pohjaa myöten. Käytettiin jonkin linnakkeen valtauksessa, mutta tiedustelu ei havainnut ylitettävän joen mutapohjaa, jolloin kaikki vaunut menetettiin. Siis tappio-% täydet 100.

(Ja sitten sormet ristiin.)
Klikkaa laajentaaksesi...
Tätä ei haettu.
Sanottakoon sen verran, että mistään yksittäisestä erikois-Panzerista ei ole kyse.
 
Vihjeitä peliin.
Riittää kun miettii ihan tavallisen panzer-divisioonan kalustoa Barbarossan alussa.
 
Ihan arvaamisen ilosta veikkaan vaunuksi pz IV:sta. Muistelisin pzII ja III mallien olleen yleisimmät, jolloin nelonen olisi hyvin voinut kärisiä suhteellisesti eniten tappioita. PzII heikkoudet olivat jo hyvin selvillä, joten eivät varmasti olleet enää niin merkittävässä roolissa. Pz III taas oli lukumääräisesti yleisin, joten tappiot eivät suhteessa ehkä iskeneet niihin niin pahasti.

Prosentikin vedän hatusta 40%.
 
Noup. Lähteeni mukaan tuo nelosmalli kärsi ensimmäisten kahden kuukauden aikana seuraavat tappiot:
Panzer IV 587 1 19 4 6 6 1 37 6.3% Eli ensimmäinen luku lähtöasetelma.Sitten tämän lähteen laskemat tappiot parin viikoin välein, viimeisenä lopullinen tappiolukema ja prosenttiluku.

Huomasinpa vasta nyt, että hallussani olevat kirjat antavat toisenlaisiakin lukua nelos-mallille tuolloin rivissä idässä. Ehkä tuossa lukemassa on myös komentovaunut mukana, lähde joka tapauksessa näyttää ihan vakuuttavalle, mutta ajatellaan kysymys siten, että tämän lähteen mukaan suurimmat tappiot.

Helpotetaan vielä, että avainsanat ovat yleisyys ja pääaseen kaliiperi.
 
Veikkaanpa, että Panzer III Ausf. E, F, G, H, jotka oli operaatio Barbarossan aikana pääasiassa varustettu 50 mm KwK 38 L/42 -kanuunalla, jonka teho oli riittämätön KV- ja T-34 -vaunuja vastaan, ja kolmoset myös muodostivat panssarijoukkojen pääosan eli ne heitettiin aina keihäänkärjeksi ja vihollisen panssarijoukkoja vastaan. Venäläisten 76.2 mm piiskatykit kykenivät tuhoamaan kolmosmallin edestä ja 45 mm 'hyvästi synnyinmaa' -piiskat sivuilta, jonne ne pyrkivät tekemään väijytyksen.

Löysin tiedon, että elokuuhun 1941 mennessä saksalaisten panssarijoukoilla oli käytössään keskimäärin 85 % vaunuistaan, mistä johdan, että kolmoset olisivat kärsineet 15 % tappioista pääosan, ja veikkaan lukua hieman korkeammaksi, sanotaan 17 %.

Jos tämä vastaus ei ole oikea, veikkaan Sturmgeschütz III Ausf. C. 75 mm haupitsi KwK 37 L/24 oli alitehoinen eikä tässä versiossa muistaakseni ollut edes konekivääriä, joten vaunu kärsi kovia tappioita vihollisen jalkaväen vastahyökkäyksissä, joita edelsti epäsuora tulivalmistelu. Pidän prosentit paremman teidon puuttuessa samoina.
 
@Samovarius oli tarpeeksi lähellä, ole hyvä ja jatka.

Kysymyksen tarkoitus oli tuoda tämä mielenkiintoinen tilasto esille. Sivulla luetellaan monen muun mielenkiintoisen asian lisäksi kalustotappiot mm. käsiaseista, eri tykeistä ja myös useista panssareista.
Pz Kpfw III (3,7 cm) 327 0 18 8 33 12 3 74 22.6%
Pz Kpfw III (5 cm) 1 177 3 20 21 27 9 1 81 6.9%
Huomaamme, että 37 millin tykillä aseistettu Panzer III-malli on kärsinyt murskaavat tappiot isoveljeensä verrattuna. Eli tätä haettiin tällä kysymyksenasettelulla.
Panzer II jakaa toisen sijan 9.8 %. Myös Nebelwerferin ja pst-tykkien prosentit kannattaa panna merkille. Jostain syystä tsekkivaunut uupuvat, samoin kuin Pz I.

http://www.panzerworld.com/barbarossa-1941
Lähde:
  1. Waffen-Verbrauch (22.6. - 20.8.1941). Berlin, 1941. 1 p.
  2. JENTZ, Thomas L. Panzertruppen 1 : The Complete Guide to the Creation & Combat Employment of Germany's Tank Force, 1933-1942. Atglen, PA : Schiffer Military History, 1996. 288 p. ISBN 0-88740-915-6.
 
Lyhyt ja ytimekäs:

Mikä asia yhdistää venäläistä 45 mm pst-tykkiä M/32 (ja 37 ja 42) sekä kivääriä Mosin-Nagat M/1891?
 
JR49 kirjoitti:
@Samovarius oli tarpeeksi lähellä, ole hyvä ja jatka.

Kysymyksen tarkoitus oli tuoda tämä mielenkiintoinen tilasto esille. Sivulla luetellaan monen muun mielenkiintoisen asian lisäksi kalustotappiot mm. käsiaseista, eri tykeistä ja myös useista panssareista.
Pz Kpfw III (3,7 cm) 327 0 18 8 33 12 3 74 22.6%
Pz Kpfw III (5 cm) 1 177 3 20 21 27 9 1 81 6.9%
Huomaamme, että 37 millin tykillä aseistettu Panzer III-malli on kärsinyt murskaavat tappiot isoveljeensä verrattuna. Eli tätä haettiin tällä kysymyksenasettelulla.
Panzer II jakaa toisen sijan 9.8 %. Myös Nebelwerferin ja pst-tykkien prosentit kannattaa panna merkille. Jostain syystä tsekkivaunut uupuvat, samoin kuin Pz I.

http://www.panzerworld.com/barbarossa-1941
Lähde:
  1. Waffen-Verbrauch (22.6. - 20.8.1941). Berlin, 1941. 1 p.
  2. JENTZ, Thomas L. Panzertruppen 1 : The Complete Guide to the Creation & Combat Employment of Germany's Tank Force, 1933-1942. Atglen, PA : Schiffer Military History, 1996. 288 p. ISBN 0-88740-915-6.
Klikkaa laajentaaksesi...

Veikkaus on (olisi ollut)Pz.Kpfw. I oli vähän ja lisää tuli vain 12kpl.


pz1_b_1.jpg



Mutta yllättävän ristiriitaisia tietoja asiasta on.

Lasketa perusteetkin näyttävät heittelevän.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top