Kysymys- ja vastaustopiikki
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
Kesti varsin kauan, ennenkuin II MS tunnettu raskas haupitsi ilmaantui ehdolle!
Versaillesin rauhansopimus kielsi Saksalta mm tykkien suunnittelun ja valmistuksen. Sen vuoksi jo ennen Hitlerin valtaantuloa kehitteillä olleet divisioonatykistön kevyt ja raskas haupitsi saivat molemmat valevuosiluvun
1918, ikäänkuin ne olisi suunniteltu jo I MS aikana, eli 10,5 cm LeFH 18 ja 15 cm sFH 18 . Jälkimmäisiä tykkejä tuli Suomeen loppuvuodesta 1940 ja edellisiä alkuvuonna 1944. Jostain syystä raskas haupitsi nimettiin
150 H 40. Suunnitteluvuoden salaamiseen ei enää ollut mitään tarvetta, koska Saksa oli käynyt sotaa jo toista vuotta. Jatkosodan lopulla tullut kevyt haupitsi sai puolestaan meillä tavanomaisen käytännön mukaisen
"oikean" nimikkeen 105 H 33. 150 H 40 oli Jatkosodan alkaessa harvoja nykyaikaisia raskaita tykkejä, mm kantama oli 13 km. Tykki tunnettiin lempinimellä "Hitlerin haupitsi"; tosin tämä nimi oli käytössä vasta sotien
jälkeen.
Parabellum -vastauksen kommentointia voisi vielä täydentää:
Myös 9 mm pistoolien valmistus oli Saksalta samasta syystä kiellettyä. Vuosisadan alkuvuosina suunniteltu Parabellum 08 pistooli muutettiin kaliberille 7.65 ja lyhennettiin piippua, jolloin rajoitukset voitiin kiertää. Uusi
malli sai Saksassa nimikkeen M20 julkaisuvuoden mukaan. Meille ensimmäiset saapuivat kesällä 1922, mutta nimikkeeksi tuli käyttöönottovuosi eli 7.65 Pist 23. Eroa vain kolme vuotta, mutta nyt olisi ollut valittavissa
selkeä "oikea" vuosimalli 1920.
Molemmat aseet täyttävät siis ehdon, jota kysyttiin. Vielä löytyy kuitenkin niitä aikaisemmin käyttöönotettu ase, jonka nimikkeellä ei myöskään ole tekemistä tuotteen valmistumisen/julkaisun kanssa.
Versaillesin rauhansopimus kielsi Saksalta mm tykkien suunnittelun ja valmistuksen. Sen vuoksi jo ennen Hitlerin valtaantuloa kehitteillä olleet divisioonatykistön kevyt ja raskas haupitsi saivat molemmat valevuosiluvun
1918, ikäänkuin ne olisi suunniteltu jo I MS aikana, eli 10,5 cm LeFH 18 ja 15 cm sFH 18 . Jälkimmäisiä tykkejä tuli Suomeen loppuvuodesta 1940 ja edellisiä alkuvuonna 1944. Jostain syystä raskas haupitsi nimettiin
150 H 40. Suunnitteluvuoden salaamiseen ei enää ollut mitään tarvetta, koska Saksa oli käynyt sotaa jo toista vuotta. Jatkosodan lopulla tullut kevyt haupitsi sai puolestaan meillä tavanomaisen käytännön mukaisen
"oikean" nimikkeen 105 H 33. 150 H 40 oli Jatkosodan alkaessa harvoja nykyaikaisia raskaita tykkejä, mm kantama oli 13 km. Tykki tunnettiin lempinimellä "Hitlerin haupitsi"; tosin tämä nimi oli käytössä vasta sotien
jälkeen.
Parabellum -vastauksen kommentointia voisi vielä täydentää:
Myös 9 mm pistoolien valmistus oli Saksalta samasta syystä kiellettyä. Vuosisadan alkuvuosina suunniteltu Parabellum 08 pistooli muutettiin kaliberille 7.65 ja lyhennettiin piippua, jolloin rajoitukset voitiin kiertää. Uusi
malli sai Saksassa nimikkeen M20 julkaisuvuoden mukaan. Meille ensimmäiset saapuivat kesällä 1922, mutta nimikkeeksi tuli käyttöönottovuosi eli 7.65 Pist 23. Eroa vain kolme vuotta, mutta nyt olisi ollut valittavissa
selkeä "oikea" vuosimalli 1920.
Molemmat aseet täyttävät siis ehdon, jota kysyttiin. Vielä löytyy kuitenkin niitä aikaisemmin käyttöönotettu ase, jonka nimikkeellä ei myöskään ole tekemistä tuotteen valmistumisen/julkaisun kanssa.
katsoin taas tuntemattoman sotilaan ja silmiini tarttui se, että kauluslaatat oli vain upseereilla. Aliupseereilla oli natsat olkalapuissa. Kun velipuoleni (ja ex-poikakaveri joskus aikaa sitten) kävi intin, niin heillä oli laatat kauluksessa.
Milloin ja miksi nämä muutoksen on tehty? Vai johtuuko tämä ettäse oli elokuva, ei totta?
Milloin ja miksi nämä muutoksen on tehty? Vai johtuuko tämä ettäse oli elokuva, ei totta?
Bodyguard
Kenraali
Varusmies- ja resrvin aliupseereilla natsat oli pääsääntöisesti vielä Talvisodassa ja osittain myös Jatkosodassa poleteissa ( olkalapuissa ) ja kanta-aliupseereilla kauluslaatoissa. Varusmiesaliupseereilla oli toki lomapuvussa kauluslaatat ja niissä natsat. Joskus sotien aikana siirryttiin kauluslaattoihin myös varusmies- ja reserviläisaliupseerien osalta. Tarkkaa ajankohtaa en tiedä, mutta sotien jälkeen kaikilla oli sitten kauluslaatat ja arvomerkit niissä, eli siirtyminen tapahtui sotien aikana. Nykyäänhän arvomerkit ovat maastopuvussa rinnassa.... ainakin lomapuvussa, palvelusasusta en osaa sanoa... Vanhaa harmaata uniformua käyttävät palveluasuna käsittääkseni vain esikuntien henkilöstö, muut maastopukua ( maavoimissa ). Paraatit sitten erikseen....
Vielä Talvisodassa reservin upseerien napit kauluslaatoissa olivat hopeisia ja kantaupseereilla kultaisia. Välirauhan aikana sitten siirryttiin kokonaan kultaisiin nappeihin.
John Hilly
Ylipäällikkö
Rintamalla miehistölla ja aliupseereilla oli kesällä kesäpuvut ja talvella m/36 takit yleensä ilman kauluslaatoja. Kanttinauhasta tehdyt arvomerkkinauhat olivat olkapäillä.
Lomalle lähtiessä saattoi saada takin, jossa oli kauluslaatat.
Kaksi kuvaa isästäni. Arvatkaa ilmeestä, kummassa ollaan kotiin lähdössä!
Lomalle lähtiessä saattoi saada takin, jossa oli kauluslaatat.
Kaksi kuvaa isästäni. Arvatkaa ilmeestä, kummassa ollaan kotiin lähdössä!
Bodyguard
Kenraali
Yritetäänpä vielä vastausta kysymykseen... Tanskalainen pikakivääri Madsen M/20, vuosimallimerkintä 1920, mutta 1. versio aseesta patentoitu jo 1899 ja parannetun version patentti ja valmistuksen aloitus 1902. Otettu käyttöön Tanskassa 1903 ja palveli Suomen PV:ia 1921-1936. Maailman ensimmäinen käytössä ollut pikakivääri...
Madsen täyttää ehdon!
Vuosimalli 1920 ei perustu mihinkään kehitysversioon eikä ole epätarkkuus, vaan ase on todella vuosimallia jotain 1900+. Ohittaa aikaisempana myös aikaisemman jv -asevastauksen Parabellum pistooli m 1923.
Siten jv -puolella ei tiedossa ole parempaa vastausta.
Vielä kuitenkin löytyy vuotta 1920 aikaisempi asenimike, joka ei ole tuotteen valmistumis- tai julkaisuvuosi.
Vuosimalli 1920 ei perustu mihinkään kehitysversioon eikä ole epätarkkuus, vaan ase on todella vuosimallia jotain 1900+. Ohittaa aikaisempana myös aikaisemman jv -asevastauksen Parabellum pistooli m 1923.
Siten jv -puolella ei tiedossa ole parempaa vastausta.
Vielä kuitenkin löytyy vuotta 1920 aikaisempi asenimike, joka ei ole tuotteen valmistumis- tai julkaisuvuosi.
Bodyguard
Kenraali
Voipi olla kaukaa haettu, mutta törmäsin sellaiseen tykkiin kuin 75 ItK 97/14/38. Sehän on ranskalainen raskas ittykki vuodelta 1914, joka on käytännössä sama kuin heidän 75 mm kenttätykkinsä vuodelta 1897. Viittaisiko tuo 38 sitten käyttöönottovuoteen Suomessa ( 1938 ). Tässä siis tykki esitelty jo 1897 ja otettu meillä käyttöön 1938....? Tuossa merkinnässä toki on nuo kaikki vuosiluvut mainittu....
Ilmeisesti sama tykki on myös merkinnällä 75 ItK 97/14.....
Ilmeisesti sama tykki on myös merkinnällä 75 ItK 97/14.....
Ei ole kaukaa haettu, vaan ihan mahdollinen vastaus!
Tykki on alunperin maailman ensimmäinen aidosti joustolavettinen kenttätykki, valmistajana ranskalainen Schneider. Siitä tehtiin it-versio ennen I MS:n alkua. Alustana oli kuorma-auto ja tykin ulkomuoto muistuttaa
suuresti nykyaikaista ajoneuvotykkiä. Maailmansotien välillä ranskalaisilla oli varikoissa runsaasti näitä tykkejä, tosin Puteaux-lavetilla ilman ajoneuvoa. Suomeen tuli 24 kpl Välirauhan aikana ja ne annettiin rt:n käyttöön.
Nimike oli 75 ITK 97/14. Mahdollisesti modernisoitu v. 1938, siitä lisäys -38. Tarkat tiedot tykkien rakenteesta ja käytöstä puuttuvat, koska poistettiin vähemmän onnistuneina heti sodan päätyttyä.
Ei kuitenkaan kelpaa vastaukseksi, koska mallimerkintä 97/14 on juurikin julkistamis/muunnoksen valmistumisvuosi.
Tykki on alunperin maailman ensimmäinen aidosti joustolavettinen kenttätykki, valmistajana ranskalainen Schneider. Siitä tehtiin it-versio ennen I MS:n alkua. Alustana oli kuorma-auto ja tykin ulkomuoto muistuttaa
suuresti nykyaikaista ajoneuvotykkiä. Maailmansotien välillä ranskalaisilla oli varikoissa runsaasti näitä tykkejä, tosin Puteaux-lavetilla ilman ajoneuvoa. Suomeen tuli 24 kpl Välirauhan aikana ja ne annettiin rt:n käyttöön.
Nimike oli 75 ITK 97/14. Mahdollisesti modernisoitu v. 1938, siitä lisäys -38. Tarkat tiedot tykkien rakenteesta ja käytöstä puuttuvat, koska poistettiin vähemmän onnistuneina heti sodan päätyttyä.
Ei kuitenkaan kelpaa vastaukseksi, koska mallimerkintä 97/14 on juurikin julkistamis/muunnoksen valmistumisvuosi.
Uusia vastauklsia ei enää ole tullut, joten on aika päättää tutustuminen asenimikkeiden maailmaan...
Ensimmäinen ase, jota ei nimetty valmistumis/julkaisuvuoden mukaan oli japanilainen haupitsi, jonka nimike meillä oli 150 H 14. Alunperun Kruppin tykki vuosimallia 1902, jota japsit ostivat vuosisadan ensivuosikymmenellä.
Sen vuosiluku heillä oli 38, joka laskettiin silloisen keisari Mantsuhutun hallituskauden alusta; vastaa länsimaissa vuotta 1905. Venäläiset hankkivat 1914 näitä haupitseja Japanista, olivathan sillä kertaa maailmansodassa
samalla puolella. Venäläiset nimesivät tykin hankintavuoden mukaan 14:ksi, joka periytyi meillekin. Oli punaisten käytössä 1918. Helsingin valtauksen jälkeen Huopalahdesta löytyi 12 kpl näitä tykkejä. Talvisodassa Raskas
Psto 2:n kalustona. Lähteen lohkon sisäänmurrossa jäivät venäläisille. Onneksi yksi tykki oli korjattavana; sijaitsee nyt museo Militariassa. V. 1941 suomalaiset löysivät Perkjärveltä yhden tykin, joka asetettiin muistomerkiksi
Äänislinnaan.
Lähimmäksi pääsi M20 Madsen pikakiväärin esittänyt @Bodyguard, joka esittää seuraavan kysymyksen.
Ensimmäinen ase, jota ei nimetty valmistumis/julkaisuvuoden mukaan oli japanilainen haupitsi, jonka nimike meillä oli 150 H 14. Alunperun Kruppin tykki vuosimallia 1902, jota japsit ostivat vuosisadan ensivuosikymmenellä.
Sen vuosiluku heillä oli 38, joka laskettiin silloisen keisari Mantsuhutun hallituskauden alusta; vastaa länsimaissa vuotta 1905. Venäläiset hankkivat 1914 näitä haupitseja Japanista, olivathan sillä kertaa maailmansodassa
samalla puolella. Venäläiset nimesivät tykin hankintavuoden mukaan 14:ksi, joka periytyi meillekin. Oli punaisten käytössä 1918. Helsingin valtauksen jälkeen Huopalahdesta löytyi 12 kpl näitä tykkejä. Talvisodassa Raskas
Psto 2:n kalustona. Lähteen lohkon sisäänmurrossa jäivät venäläisille. Onneksi yksi tykki oli korjattavana; sijaitsee nyt museo Militariassa. V. 1941 suomalaiset löysivät Perkjärveltä yhden tykin, joka asetettiin muistomerkiksi
Äänislinnaan.
Lähimmäksi pääsi M20 Madsen pikakiväärin esittänyt @Bodyguard, joka esittää seuraavan kysymyksen.
Jatketaan näillä vanhoilla nimikkeillä, koska ne herättivät kiinnostusta...
Mikä mahtaa olla Suomen armeijan vanhin vielä käytössä oleva sotavaruste? Koska edellinen kysymys herätti, varmaan aiheesta, kritiikkiä epäselvästä kyssärin muotoilusta niin tarkennetaan vielä:
Kyse on sotavarusteesta, jonka ei siis tarvitse olla ase, mutta kuuluu vielä perustettaville joukoille jaettavaan varustukseen. Voi olla esimerkiksi teltta tai vaikka kaasunaamari. Varusteella täytyy kuitenkin olla mallivuosi,
josta iän saa selville. Jos vanhaa tuotetta on vähän modattu, kuten esim kenttätykki 155 K 83-97, lasketaan vastaukseksi aikaisempi vuosi. Ei kuitenkaan silloin, jos koko vehje on käytännöllisesti katsoen tehty uudelleen,
kuten esim Canet rannikkotykki vm 1891. Ne tosin poistettiin jo viime vuosisadan puolella.
Varusteen ei tarvitse myöskään olla enää koulutuskäytössä; riittää että on jakokamaa. Koska ressuilla ei ole tarkkaa tietoa kaluston hylkäyksistä, voidaan hyväksyä nimike, joka on tällä vuosikymmenellä ollut käytössä.
Odottelen mielenkiinnolla vastauksia, koska kukaan ei voi hallita kaikkien aselajien kamoja. Pari hyvää ehdokasta on kyllä tiedossa.
Mikä mahtaa olla Suomen armeijan vanhin vielä käytössä oleva sotavaruste? Koska edellinen kysymys herätti, varmaan aiheesta, kritiikkiä epäselvästä kyssärin muotoilusta niin tarkennetaan vielä:
Kyse on sotavarusteesta, jonka ei siis tarvitse olla ase, mutta kuuluu vielä perustettaville joukoille jaettavaan varustukseen. Voi olla esimerkiksi teltta tai vaikka kaasunaamari. Varusteella täytyy kuitenkin olla mallivuosi,
josta iän saa selville. Jos vanhaa tuotetta on vähän modattu, kuten esim kenttätykki 155 K 83-97, lasketaan vastaukseksi aikaisempi vuosi. Ei kuitenkaan silloin, jos koko vehje on käytännöllisesti katsoen tehty uudelleen,
kuten esim Canet rannikkotykki vm 1891. Ne tosin poistettiin jo viime vuosisadan puolella.
Varusteen ei tarvitse myöskään olla enää koulutuskäytössä; riittää että on jakokamaa. Koska ressuilla ei ole tarkkaa tietoa kaluston hylkäyksistä, voidaan hyväksyä nimike, joka on tällä vuosikymmenellä ollut käytössä.
Odottelen mielenkiinnolla vastauksia, koska kukaan ei voi hallita kaikkien aselajien kamoja. Pari hyvää ehdokasta on kyllä tiedossa.
Olipa yllättävä vastaus...
Tuttu laite; tykkimiehet käytti joskus muinoin siitä nimitystä "Kylli". Ei tietoa mistä tämä nimi tuli, tosin TV:ssä esiintyi silloin Kylli-täti. Arvelinkin että vastauksissa tulee yllätyksiä, koska kuvittelin,
ettei tämä laite enää ole jakokamaa.
Nyt täytyisi yrittää selvittää käyttöönotto- tai mallivuosi, koska mielessäni olevat pari vaihtoehtoa ovat myös samalta ajalta. Ja tietysti toivotaan, että tulisi lisää yllätyksiä!
Tuttu laite; tykkimiehet käytti joskus muinoin siitä nimitystä "Kylli". Ei tietoa mistä tämä nimi tuli, tosin TV:ssä esiintyi silloin Kylli-täti. Arvelinkin että vastauksissa tulee yllätyksiä, koska kuvittelin,
ettei tämä laite enää ole jakokamaa.
Nyt täytyisi yrittää selvittää käyttöönotto- tai mallivuosi, koska mielessäni olevat pari vaihtoehtoa ovat myös samalta ajalta. Ja tietysti toivotaan, että tulisi lisää yllätyksiä!
JR49
Respected Leader
Itseäni on joskus kiinnostanut sama juttu, mutta kaikissa ohjesäännöissä ja oppaissa lukee vain: Keskusosakeskus. Siltä osin tiedän, että on pakko luovuttaa, tai pyytää pikemminkin muilta apuja.
En ole koskaan moista laitetta nähnyt kuin nimenä paperissa, mutta sellaisia oli tarjolla vielä v. 2009.
Kaikkeen valmistautuvana olen yrittänyt sitä opiskella, sillä minua ärsyttää ao. vehje, sillä se oli silloin ainoa jakovaruste, josta en tiennyt mitään. Se pyörii nimittäin monessa oppaassa mukana.
JR49
Respected Leader
Nokitan lisää heittämällä pottiin käsisuuntakehän ja stereoetäisyysmittarin.
Valmistajan laatta ainakin joissakin noissa sanoi olevan valmistettu Virossa (ensimmäisen tasavallan aikaan).
Kyllähän kenttäkeitin ja pakki saksalaislainauksina ovat samaa sarjaa. Kuten myöskin päiväpeite. Miehistövyöllä on ilmeisesti mallia M/30.
Erkki
Ylipäällikkö
Noista keskuksista oli juttua jossain ja 1930- luvun kamaa ne oli. Tässä mainitaan sen olevan edelleenkin käytössä, mutta se vuosimalli ei käy ilmi:https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/116066/SM 945.pdf?sequence=2 Omana veikkauksena voisin heitää marssikompassin m36. Tai lusikka-haarukkayhdistelmä, joka on jo 1920-luvulta, mutta tarkkaa käyttöönottovuotta en tiedä.
Mielenkiintoisia vastauksia...
Ruvetaan käymään niitä läpi tulojärjestyksessä.
Keskusosakeskusta tuli räplättyä 70-luvulla, jolloin se oli koulutuskäytössä tykistöjoukoilla. Puukapuloita, joihin oli ruuvattu metalliliuskoja virtaa johtamaan. Se koottiin paloista vähän kun pirunnyrkki. Itse muistan kyseisen
laitteen kotimaiseksi, mutta virolaisia 10 ja 30 linjan keskuksia oli kyllä siihen aikaan käytössä. Niiden hyvänä puolena oli, että olivat erittäin havainnollisia. Puhelu yhdistettiin viemällä piuha omakätisesti oikean lähtevän
johdon liittimeen. Pieni miinus tulee siitä, ettei keskusosakeskuksen valmistusvuodesta ole vielä tietoa. Veli @Erkki löysi kuitenkin lähteenkin tiedolle, että edelleenkin ovat käytössä.
Hyvin monille tuttu Käsisuuntakehä on Suunto Oy:n tuote ja itse olen nähnyt nykyistä mallia ulkonaisesti muistuttavan laitteen v:lta 1944 olevassa oppaassa. Vanhin malli oli neliskulmainen ja uudemmat ensin toisesta ja
lopulta toisestakin päästä pyöristetyt. Muistelen nykylaitteen vuosimallin olevan kuitenkin about 1960. Ei kuitenkaan löytynyt pikaisella haulla tarkempaa tietoa, joten tämäkin vaatii vielä jatkoselvittelyä.
Stereoetäisyysmittari Zeiss vuosimallia 30-luvun alku oli itelläkin toisena ehdokkaana. Mielenkiintoinen havainto oli, että mittarin vuosiluku oli jätetty pois uusimmasta Mittaustoiminnan Käsikirjasta v;lta 2012. Ehkä ei kehdattu laittaa. Ensimmäiset hankittiin Saksasta 30-luvulla ja sodan aikana tuli tietysti lisää. Kenttätykistön Historian mukaan syyskuussa 1944 inventaariossa jäljellä noin 900 kpl, tästä tosin ilmeisesti puuttuu krh:n laitteet . Kun
käytetty 70 v sen jälkeen koulutuksessa ei enää ole kuin osa jäljellä, mutta eihän ole joukkojakaan enää paljon. Omastakin kaapista löytyy tämä muistoesine.
Kenttäkeitin malli 29 kuuluisi listalle, mutta löysin useammankin lähteen tiedolle, että viimeiset korvataan uudella Töysän Metallin valmistamalla keittimellä malli 2013 vuoteen 2016 mennessä. Huoltomiehet on kyllä olleet
laiskoja nimikeasiassa, sillä alkuperäinen m/29 oli hevosvetoinen laite puupinnaisilla tykinpyörillä. Sotien jälkeen niihin tuli moottorivetoaisa sekä uusi akseli ja pyörät. Siitä huolimatta mallimerkintä säilyi samana.
PV:n pakki on tosiaan kopioitu keittimen tapaan Saksasta. Vanhaa pakkia Sotamuseossa katsellessa tuli myös mieleen, että siinä on vanhin sotavaruste. Tietysti nyt käytettävät on valmistettu ehkä paljonkin myöhemmin,
joten tämäkään kysymys ei ollut yksiselitteinen. Mallivuosi tästäkin toistaiseksi puuttuu.
Päiväpeite ei ole jakovaruste lkp:ssä. Ainakaan silloin kun niissä tehtävissä tuli oltua. 20-luvun kuvissa näkyy myös eri design, joten ehkä ei yllä iässäkään edellisten tasalle. Miehistövyö m/30 menisi kuitenkin ensimmäiseksi.
Toivottavasti tulee lisää ehdotuksia, niin voidaan laatia 10 kärjessä listakin...
Ruvetaan käymään niitä läpi tulojärjestyksessä.
Keskusosakeskusta tuli räplättyä 70-luvulla, jolloin se oli koulutuskäytössä tykistöjoukoilla. Puukapuloita, joihin oli ruuvattu metalliliuskoja virtaa johtamaan. Se koottiin paloista vähän kun pirunnyrkki. Itse muistan kyseisen
laitteen kotimaiseksi, mutta virolaisia 10 ja 30 linjan keskuksia oli kyllä siihen aikaan käytössä. Niiden hyvänä puolena oli, että olivat erittäin havainnollisia. Puhelu yhdistettiin viemällä piuha omakätisesti oikean lähtevän
johdon liittimeen. Pieni miinus tulee siitä, ettei keskusosakeskuksen valmistusvuodesta ole vielä tietoa. Veli @Erkki löysi kuitenkin lähteenkin tiedolle, että edelleenkin ovat käytössä.
Hyvin monille tuttu Käsisuuntakehä on Suunto Oy:n tuote ja itse olen nähnyt nykyistä mallia ulkonaisesti muistuttavan laitteen v:lta 1944 olevassa oppaassa. Vanhin malli oli neliskulmainen ja uudemmat ensin toisesta ja
lopulta toisestakin päästä pyöristetyt. Muistelen nykylaitteen vuosimallin olevan kuitenkin about 1960. Ei kuitenkaan löytynyt pikaisella haulla tarkempaa tietoa, joten tämäkin vaatii vielä jatkoselvittelyä.
Stereoetäisyysmittari Zeiss vuosimallia 30-luvun alku oli itelläkin toisena ehdokkaana. Mielenkiintoinen havainto oli, että mittarin vuosiluku oli jätetty pois uusimmasta Mittaustoiminnan Käsikirjasta v;lta 2012. Ehkä ei kehdattu laittaa. Ensimmäiset hankittiin Saksasta 30-luvulla ja sodan aikana tuli tietysti lisää. Kenttätykistön Historian mukaan syyskuussa 1944 inventaariossa jäljellä noin 900 kpl, tästä tosin ilmeisesti puuttuu krh:n laitteet . Kun
käytetty 70 v sen jälkeen koulutuksessa ei enää ole kuin osa jäljellä, mutta eihän ole joukkojakaan enää paljon. Omastakin kaapista löytyy tämä muistoesine.
Kenttäkeitin malli 29 kuuluisi listalle, mutta löysin useammankin lähteen tiedolle, että viimeiset korvataan uudella Töysän Metallin valmistamalla keittimellä malli 2013 vuoteen 2016 mennessä. Huoltomiehet on kyllä olleet
laiskoja nimikeasiassa, sillä alkuperäinen m/29 oli hevosvetoinen laite puupinnaisilla tykinpyörillä. Sotien jälkeen niihin tuli moottorivetoaisa sekä uusi akseli ja pyörät. Siitä huolimatta mallimerkintä säilyi samana.
PV:n pakki on tosiaan kopioitu keittimen tapaan Saksasta. Vanhaa pakkia Sotamuseossa katsellessa tuli myös mieleen, että siinä on vanhin sotavaruste. Tietysti nyt käytettävät on valmistettu ehkä paljonkin myöhemmin,
joten tämäkään kysymys ei ollut yksiselitteinen. Mallivuosi tästäkin toistaiseksi puuttuu.
Päiväpeite ei ole jakovaruste lkp:ssä. Ainakaan silloin kun niissä tehtävissä tuli oltua. 20-luvun kuvissa näkyy myös eri design, joten ehkä ei yllä iässäkään edellisten tasalle. Miehistövyö m/30 menisi kuitenkin ensimmäiseksi.
Toivottavasti tulee lisää ehdotuksia, niin voidaan laatia 10 kärjessä listakin...