Erkki
Ylipäällikkö
Reserviläisen vuosikirja 2002 kertoo käytössä olleen sekä tuo uudempi veivattava, että alustaan kiinni ruuvattava vanha Maxim-täyttäjä.
Tämä on se malli, jollaisia näkyy sotakuvissa ja se on edelleenkin käytössä:
Kysymys- ja vastaustopiikki
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
JR49
Respected Leader
Juuri tätä paaria tarkoitin. Ja voin vahvistaa myös tuon Maximin vyöntäyttäjä-asian, minulla on sama vihko. Sen mukaan Maximin vyöntäyttäjä on edelleen käytössä, joten kuuluu listaan.Reserviläisen vuosikirja 2002 kertoo käytössä olleen sekä tuo uudempi veivattava, että alustaan kiinni ruuvattava vanha Maxim-täyttäjä.
Tämä on se malli, jollaisia näkyy sotakuvissa ja se on edelleenkin käytössä:
Edit: siis vihko vuosituhannen alusta. Tilanne voinut muuttua, hyvinkin.
Viimeksi muokattu:
Juu, kyllä tuo malli minulle tuttu on. Laitetaan tähän vielä nuo uudemmat paarit. Kuvassa artikkelit paarit, nato ja paarienkuljetusteline, nato:Tämä on se malli, jollaisia näkyy sotakuvissa ja se on edelleenkin käytössä:
JR49
Respected Leader
Sen verran offtopikkia, että minulla on hyinen aito kantokokemus tuolla puisella mallilla. Sotaharjoituksessa oli jääkäri loukannut jalkansa aivan oikeasti, ja oli monta sataa metriä lähimmistä tiestä hitonmoisessa pöpelikössä. Meitä oli neljä kantamassa, mutta oli muuten yksi raskaimpia fyysisiä kokemuksia armeijassa. Äijä ei ollut pieni, ja oli vähän kiirekin, polvi oli sökönä ihan tosissaan.
Viimeksi muokattu:
Noita näkee soltujen selässä niin Israelissa kuin Afgoissa, tosin ovat esim 3 osaan taittuvaa mallia. Kulkevat repun päällä ilmeisen hyvin.
chigeen'a
Kapteeni
Jaa, minä kun olin siinä kuvitelmassa että viimeisetkin myytiin surplus markkinoille jokin aika sitten. Onko niitä tosiaan vielä jossain tänäpäivänä käytössä v 2015.
JR49
Respected Leader
Tarkkaan ottaen itsekin aloin miettimään, että tietoni on kyllä yli 10 vee vanhaa. Voin lukita sinun kertomasi, ei siinä mitään. Sehän olisi vain merkki siitä, että jotain on kerrankin ostettu tarpeeksi.Jaa, minä kun olin siinä kuvitelmassa että viimeisetkin myytiin surplus markkinoille jokin aika sitten. Onko niitä tosiaan vielä jossain tänäpäivänä käytössä v 2015.
John Hilly
Ylipäällikkö
Kyllä sitä valkoista sanottiin peltipaidaksi. Sen materiaali oli pesun jälkeen kuin se olisi tärkätty - siitä peltipaita.
JR49
Respected Leader
Löysin lähteen Kyllin iälle, kirjahyllystäni , pitäisiköhän se järjestellä...
P-2-15, VPKNT, Kylli. valmistaja Vahe kommunatoor 1 Liin . nr 401, Tartosta. Otettu käyttöön 30-luvun alussa.
P-2-15A, VPKNP, Kylli, Suomalainen Oy Puhelinteollisuus aloitti saman mallin valmistuksen 1942.
Sitten on vielä saksalaista ja ruotsalaista mallia sodan ajalta.
Kirja: Jussi Harola, Yhteys! Tiedonanto- ja viestivälineitä Suomen puolustusvoimissa. Koala-Kustannus, 2013
, pitäisiköhän se järjestellä...P-2-15, VPKNT, Kylli. valmistaja Vahe kommunatoor 1 Liin . nr 401, Tartosta. Otettu käyttöön 30-luvun alussa.
P-2-15A, VPKNP, Kylli, Suomalainen Oy Puhelinteollisuus aloitti saman mallin valmistuksen 1942.
Sitten on vielä saksalaista ja ruotsalaista mallia sodan ajalta.
Kirja: Jussi Harola, Yhteys! Tiedonanto- ja viestivälineitä Suomen puolustusvoimissa. Koala-Kustannus, 2013
Meille jossain vaiheessa alussa jaettiiin niitä valkoisia paitoja, mutta myös tuttua harmaata. Valkoisia ei tainnut kukaan ylleen laittaa ja muistan ihan varmasti, että harmaan paidan kutsumanimi oli peltipaita.
Kylli -nimen alkuperäkin selvisi, veikkaukseni meni muutamalla vuosikymmenellä pieleen. Ne oli sekä kotimaisia että virolaisia; siinä taas oli kaikki oikeassa. Käyttöönottovuosi vielä puuttuu.
JR49
Respected Leader
Kaivoin jopa Viestimies -käsikirjan vuodelta 1983 esiin, eikä siinäkään puhuta käyttöönottovuodesta mitään. Jos kenellä on Viestimies-käsikirja I painos vuodelta 1955 tai sen jälkeen, niin ne taitavat olla ainut mahdollisuus. Ainoa toistaiseksi löytynyt lähde puhuu tosiaan 30-luvun alusta.
Patu
Kenraali
Tai armeijan pyyhe? Koska se ei ime vettä, se ei tottele siten muutenkaan normaaleja fysiikan lakeja.
Valitettavasti joudun kumoamaan tämän urbaanilegendan. Olen nimittäin nähnyt omin silmin, kuinka repun sivutaskussa, vesilätäkössä ollut PV:n pyyhe imi itsensä likomäräksi. Ja bonuksena jäätyi sitten jääkuutioksi. Kyllä sillä oli mukava "kuivailla" paikkoja saunan jälkeen.
JR49
Respected Leader
Paljastui siis älymateriaalista tehdyksi. Kärsimyksen maksimointi olosuhteiden mukaan.
Uusia esityksiä ei enää ole tullut, joten kymmenen vanhimman sotavarusteen listaa voisi jo alkaa kokoilemaan:
1. Miehistövyö m/30
2. Tuliasemasuuntakehä m/33 Zeiss
3. Tuliasemasuuntakehä m/34 Tampella
4. Krh suuntain m/34 Tampella
5. Keskusosakeskus Kylli vm 1930+
6. Stereoetäisyysmittari Zeiss 0,7 m vm 1930+
7. Marssikompassi m/34 Suunto
8. Puolijoukkueteltta m/36-20
9. Kenttäpakki m/39
Miehistövyo ei selitystä kaipaa, mutta muista voisi todeta tuliasemasuuntakehää käytettävän, ei aseen suuntaamiseen vaan suunnan välittämiseen tuliasemassa. Tykkimiesten nimike näille on häveliäästi m/60-33 ja -34.
"Modernisointi" v 1960 oli kuitenkin ainoastaan täysin kosmeettisia parannuksia sisältänyt peruskorjaus. Krh:ssa nimikkeet ovatkin rehellisemmin m/33 ja -34. Krh suuntain v:lta 1934 taas on laite, jolla suunnataan kaikki
krh-aseemme AMOSta lukuunottamatta.
Keskusosakeskus ja stereoetäisyysmittari ovat kadottaneet vuosilukunsa pitkän palvelusuransa varrelle. Niitä ei ole ollut tarpeen modernisoida; jälkimmäinen ainakin toimii yhtä hyvin, kun nykyisten käyttäjien isoisien kä-
sissä 30-luvulla. Kompassista ei enempää, mutta puolijoukkueteltasta on syytä todeta, ettei luku 20 siinä ole alkuperäinen vuosiliuku, vaan kapasiteetti; ainakin v 1936. Kenttäpakin vuosimalli on peräisin Sotamuseon vit-
riinin esittelytekstistä. Se lienee kyllä virheellinen, teksti "INT 39" pakin kyljessä tarkoittanee, että Intendentuuriosasto on hankkinut juuri kyseisen vimpaimen sinä vuonna.
Aikaisemmin ehdotetun käsisuuntakehän vuosimalli on 1968. Silloin siihen tuli valaiseva radioaktiivinen aine, joka mahdollisti pimeäkäytön. Paarit ja huopa jäivät jatkoselvittelyn varaan. Samanlaiselta vanhoissa kuvissa
näyttävät varusteet eivät ehkä olekaan samoja. Esimerkkinä vaikka aikaisemmin käsitelty kenttäkeitin m/29. Kun useimmille tuttua vanhaa "malli 29:a" vertaa Sotamuseon aitoon, huomaa, että alkuperäisen rosterikattilan
ympärille on kaikki muu rakennettu uudestaan. Siis kuten "kotimaiset" kiväärimme, mutta niille annettiin uusi nimike.
Toivottavasti vielä tulee täydennyksiä, ainakin komentit ovat tervetulleita.
1. Miehistövyö m/30
2. Tuliasemasuuntakehä m/33 Zeiss
3. Tuliasemasuuntakehä m/34 Tampella
4. Krh suuntain m/34 Tampella
5. Keskusosakeskus Kylli vm 1930+
6. Stereoetäisyysmittari Zeiss 0,7 m vm 1930+
7. Marssikompassi m/34 Suunto
8. Puolijoukkueteltta m/36-20
9. Kenttäpakki m/39
Miehistövyo ei selitystä kaipaa, mutta muista voisi todeta tuliasemasuuntakehää käytettävän, ei aseen suuntaamiseen vaan suunnan välittämiseen tuliasemassa. Tykkimiesten nimike näille on häveliäästi m/60-33 ja -34.
"Modernisointi" v 1960 oli kuitenkin ainoastaan täysin kosmeettisia parannuksia sisältänyt peruskorjaus. Krh:ssa nimikkeet ovatkin rehellisemmin m/33 ja -34. Krh suuntain v:lta 1934 taas on laite, jolla suunnataan kaikki
krh-aseemme AMOSta lukuunottamatta.
Keskusosakeskus ja stereoetäisyysmittari ovat kadottaneet vuosilukunsa pitkän palvelusuransa varrelle. Niitä ei ole ollut tarpeen modernisoida; jälkimmäinen ainakin toimii yhtä hyvin, kun nykyisten käyttäjien isoisien kä-
sissä 30-luvulla. Kompassista ei enempää, mutta puolijoukkueteltasta on syytä todeta, ettei luku 20 siinä ole alkuperäinen vuosiliuku, vaan kapasiteetti; ainakin v 1936. Kenttäpakin vuosimalli on peräisin Sotamuseon vit-
riinin esittelytekstistä. Se lienee kyllä virheellinen, teksti "INT 39" pakin kyljessä tarkoittanee, että Intendentuuriosasto on hankkinut juuri kyseisen vimpaimen sinä vuonna.
Aikaisemmin ehdotetun käsisuuntakehän vuosimalli on 1968. Silloin siihen tuli valaiseva radioaktiivinen aine, joka mahdollisti pimeäkäytön. Paarit ja huopa jäivät jatkoselvittelyn varaan. Samanlaiselta vanhoissa kuvissa
näyttävät varusteet eivät ehkä olekaan samoja. Esimerkkinä vaikka aikaisemmin käsitelty kenttäkeitin m/29. Kun useimmille tuttua vanhaa "malli 29:a" vertaa Sotamuseon aitoon, huomaa, että alkuperäisen rosterikattilan
ympärille on kaikki muu rakennettu uudestaan. Siis kuten "kotimaiset" kiväärimme, mutta niille annettiin uusi nimike.
Toivottavasti vielä tulee täydennyksiä, ainakin komentit ovat tervetulleita.
Jokohan kaikki Alfa-keittimet on laitettu poistoon? Keitin taitaa olla lähes samaa ikäluokkaa kuin M/29 soppatykki.
http://yle.fi/uutiset/sotavaen_harvinaisuudet_kiinnostavat_kerailijoita/6108280
http://img.yle.fi/uutiset/incoming/...yrylan_huutokauppa_soppatykki_puolustusvoimat
http://www.sa-kauppa.fi/ap-pics/imagegallery/270/image/alfa_keitin.jpg
http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/339500
http://yle.fi/uutiset/sotavaen_harvinaisuudet_kiinnostavat_kerailijoita/6108280
http://img.yle.fi/uutiset/incoming/...yrylan_huutokauppa_soppatykki_puolustusvoimat
http://www.sa-kauppa.fi/ap-pics/imagegallery/270/image/alfa_keitin.jpg
http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/339500
Saattaa olla vanhempikin, mutta onko kenelläkään tietoa, että niitä yhä olisi sodanajan joukkojen käytössä. Kun huomattavasti monikäyttöisemmät m/29 meittimetkin on poistettu.
Lusikka/haarukka yhdistelmä on taatusti vanha varusesine. Kun se kuitenkin on ainoastaan kaksi aterinta yhteen niitattuna, on myös vuosien varrella tapahtuneet muutokset tutkittava. Tällöin havaitsee, että malli on
muuttunut, eikä siinä ole muuta samaa alkuperäiseen verrattuna, kun mainitut lusikka ja haarukka. Ne taas eivät varmaan ole muuttuneet sitten 1700 -luvun. Kun myös kyse on sodankäyntivälineistä, riittänee, että
talouspuolen kalustoa edustaa pakki. Sille on sentään löydettävissä jonkun vahvistama vuosimalli, joskin ilmeisen virheellinen.
Olisiko kellään vielä mitään lisättävää listalle? Nythän se on kovin epäsuoratuli -painotteinen, vaikka vanhaa kalustoa luulisi olevan vielä muuallakin, Ilmavoimia ja viestijoukkoja lukuunottamatta, käytössä.