John Hilly
Ylipäällikkö
Kaapelikela?
Kysymys- ja vastaustopiikki
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
Parikaapeli ei ole ikivanha sotavaruste, sillä muovi keksittiin vasta II MS:n jälkeen. Koska kelaan mahtuu sopivasti 500 m kaapelia, voisi kuvitella, että kela on tullut käyttöön samaan aikaan. Ehkä jollakin on
tietoakin asiasta? Nykyäänhän datamäärät ovat lisääntyneet ja vedetään valokaapelia lakun sijasta.
Erkki
Ylipäällikkö
JR49
Respected Leader
Duoda duoda. Edelllisissä mainittu lähdeteokseni sanoo kelankantolaitteista, että käyttökelpoinen kalusto oli valmis 30-luvulle tultaessa. "Suomalainen kaapelikela oli rautapeltiä ja sen akseli oli varustettu rattaalla. Kelankantolaitteessa oli veivillä varustettu ratas, jonka muodostama vaihde nopeutti kelaamista. Lisäksi oli kahden kelan kantolaite ilman kelausmekanismia.
Kaapelikelan ja kantolaitteen malli pysyi samana yli 50 vuotta.... 80-luvun lopulla Viestivarikolla aloitettiin ergonomisemman kelankantolaitteen valmistus. Samalla vanhojen kantolaitteiden messinkisiä rattaita alettiin vaihtaa muovisiin."
Eli teksti antaa ymmärtää, että mentäisiin 20-luvun puolelle keloissa. Malli on ollut iänkaiken sama, ja rahatilanne huomioden, varmasti olisi edelleen jaossa vanhaa. Itse on vetänyt kilsan kaapelia tuollaisella kelalla, ja olin todella tyytyväinen, etten joutunut viestiin.
Samasta kirjasta löytyi kuitenkin voittajasuosikki, mitä en ollut aikaisemmin huomannut. Johdintanko.
"Johdintanko vastasi saksalaista 1. mmsodan mallia. Materiaali vain vaihteli umpipuun, vaneritangon ja vaneriputken välillä." Suomalaisissa kantolaitteissa, keloissa ja johdintangoissa ei muuten sitten ole valmistusmerkintöjä.
"80-vuotias johdintanko eli oravakeppi alkoi väistyä vuonna 1996. Silloin käytöön otettiin kotimainen Exelin valmistama lasikuituinen teleskooppinen johdintanko, jonka nykyvarusmiehet tuntevat Gandalfin sauvana."
Eli lopullinen ehdotukseni vanhimmaksi jakomateriaaliksi on johdintanko. Ei varmasti ole ollut rahaa korvata tykkänään kaikkia vanhoja tankoja, ja mihinkäs umpipuu menee tuossa käytössä. Kirjan (Yhteys jne) mukaan olisi peräisin jopa 20-luvun ihan alusta.
" vJohdintankos
JR49
Respected Leader
Ai niin. Kaapeleita oli niin paljon erityyppisiä, etten jaksa kirjoittaa niin montaa sivua tänne. Sotien jälkeen yksinomaan oli kuitenkin lähes 20 kenttäkaapeliksi luokiteltavaa johdintyyppiä. Kaapelin päällyksenä oli mm. tervaa, raakakuminauhaa, vahattua puuvillasukkaa jne.
Kenttäkaapeliksi kävi hädän ollessa suurin muuten myös paalaukseen tarkoitettu rautalanka sekä piikkilanka, jota käytettiin puhelinjohtimena.
. Tutkimattomia ovat viestimiehen tiet, näin jääkärin silmin.
Kenttäkaapeliksi kävi hädän ollessa suurin muuten myös paalaukseen tarkoitettu rautalanka sekä piikkilanka, jota käytettiin puhelinjohtimena.
. Tutkimattomia ovat viestimiehen tiet, näin jääkärin silmin.Kelalla se kirkasjohtokin varastoitiin ja kuljetettiin. Tosin tätä kelaa ei kukaan selkäänsä nostanut...
Sodan aikana kaapeli oli yksijohtoinen vaihtelevilla eristysaineilla, kuten veli @JR49 kirjoitti. Yksikin johto riitti, toisena kävi paremman puutteessa alkeissähköopin mukaan kirjaimellisesti "maa". Jos haluttiin parempi
kuuluvuus eikä tarjota viholliselle mahdollisuutta liittyä seuraan kuuntelemaan, niin vedettiin toinen yksijohtokaapeli, joista muodostui 2-johdinlinja. Kun kerran kaapelit olivat erilaisia, niin olettaisin että kelatkin tehtiin
eri mitoilla. Tietysti riitti uusi akseli, joten voihan mallin ajatella samaksikin. Muoviset rattaat ovat mielestäni sitten eri juttu. Näyttääkö miehen selässä oleva kela @Erkki n kuvassa leveämmältä kun myöhemmät mallit?
Kun tässä myös vertaillaan kokemuksia vanhoista laitteista, täytyy todeta, ettei
Sen sijaan johdintanko täyttää ehdon. Lähde ajoittaa vimpaimen 20 -luvulle ja on vaikea uskoa, että kaikki olisi korvattu Exellin high-tech tuotteella, vaikka joukkoja onkin vähennetty.
Samovarius
Ylipäällikkö
Kyllä muovit ovat paljon toista maailmansotaa vanhempi keksintö. Esmes bakeliitti on kehitetty jo 1907.
Muovirattaat olivat muuten heikennys metallisiin, sillä niillä oli tapana murentua rikki. Muovirattaiset kelat ja kantolaitteet yritettiin yleensä vaihtaa pois.
Olisi kyllä hauska löytää jostain tutkimus tai historia viestivälineistön ja viestitaktiikan kehittymisestä ensimmäisen maailmansodan aikana. Nykyaikaisen aselajien yhteistoiminnan periaatteet ovat tuolta ajalta.
JR49
Respected Leader
Mielenkiintoinen yksityiskohta! Eli vanha kunnon rauta toimi paremmin.
Tätä kirjaa sitten voin suositella lämpimästi. Painopiste on kaluston yksityiskohdissa, mutta koska Suomi on käyttänyt jokseenkin melko tarkkaan kaikkea mahdollista tavaraa kummastakin maailmansodista, ja koska laitteiden yhteydessä käsitellään myös niiden käyttöä tosioloissa, luulen sinun löytävän tästä paljon mielenkiintoista. Yksi parhaimmista hankinnoistani.
Tuossa kuvassa muuten kun tarkkaan tihrustaa, näkyy juuri tämä kaapelikela ja johdintanko. Valitettavasti en saanut isompana kuvaa. Johdintankohan on puu, jonka päässä on koukku langan nostamista ja ohjailua varten.
Kirjan tietoa on sekin, että ennen Talvisotaa kenttäkaapelilinjat rakennettiin ylös puihin. Eli johdintanko on ollut hyvin tärkeässä asemassa, kun Vapaussodan jälkeen ovat alkaneet välineistöä kehittää. Talvisota sitten osoitti, että räjähdysten paineaallot ja sirpaleet tekivät hallaa, ja maaemo kutsui nykyiseen tapaan.
Edit: siis todella vanhaa kamaa käsitellään. Muun muassa kenttäkeskusten kehittyminen tulee hyvin ilmi.
http://www.koalakustannus.fi/kirjat/kirja.php?id_prd=198
Yhteys! Tiedonanto- ja viestivälineitä Suomen Puolustusvoimissa
Ensimmäinen kattava teos niistä välineistä, jotka tekevät etulinjasta rintaman ja yhdistävät aselajit
armeijaksi. Tämän kaluston olemassaolo on monesti huomattu vasta sen puuttuessa.
Kirja esittelee muun muassa 60 radiota, 25 puhelinta, 15 puhelinkeskusta sekä erilliset radiolinkki- ja tutkajärjestelmät koko itsenäisyyden ajalta. Lisäksi perehdytään tärkeimpiin sotien ajan lennättimiin, kaukokirjoittimiin, panssarivaunu- ja lentokoneradioihin sekä merivoimien lähiradioihin.
Yksittäisillä esimerkeillä tutustutaan koko viestityksen kirjoon, aina vilkusta valopistooliin ja
viestikoirasta kyyhkyseen.
tulikomento
Supreme Leader
1. Junkers Ju 88
2. Fokker C X
3. MS 406 ?
https://www.facebook.com/airforcemu...2668834503/755401704498594/?type=3&permPage=1
2. Fokker C X
3. MS 406 ?
https://www.facebook.com/airforcemu...2668834503/755401704498594/?type=3&permPage=1
StepanRudanskij
Respected Leader
Folland Gnat kai jotenkin olisi soveltunut, liekö sitten koskaan harjoiteltu.
Pitäisikö mukaan laskea ainoastaan koneet joissa oli syöksypommitustähtäimet? Vai kaikki lentovehkeet, joista on joskus tiputettu jotain nokka maata kohti.
Fokker CV:llä pudotettiin pommeja Talvisodassa ja Westland Lysander kuuluu myös listalle. MiG 21:llä suoritettiin pommikokeiluja ja tuskin vaakalennossa; eihän silloin olisi mihinkään osuttu.
Jälkimmäisen ehdon mukainen lista saattaa olla aika pitkä.
Fokker CV:llä pudotettiin pommeja Talvisodassa ja Westland Lysander kuuluu myös listalle. MiG 21:llä suoritettiin pommikokeiluja ja tuskin vaakalennossa; eihän silloin olisi mihinkään osuttu.
Jälkimmäisen ehdon mukainen lista saattaa olla aika pitkä.
JR49
Respected Leader
Nyt olen anteeksipyynnön velkaa. Tarkoitin sodan aikana käytössä ollutta kalustoa, mutta jäi sitten yksilöimättä se rajaus.
Ja jos kirjallisuudessa on maininta, että sillä on suoritettu syöksypommitusta edes kokeiluluontoisesti, se riittää.
Saab 17 hankittiin meille maalinhinaukseen, eikä tiettävästi käytetty syöksypommitukseen. Morane oli uusi juttu minulle! Karhusen kirjoissa on kuvaus siitä puupommituksesta, eikä syöksypommitus ole siinä muistissa minulla.
Ju 88, ok.
Fokker C X, ok.
Fokker CV, ok.
Lysander, ok.
Minulla on vielä tiedossa ainakin yksi konetyyppi. Katsotaan löytääkö joku sen.
edit: syöksypommitus siis 60 asteen syöksykulma tai jyrkempi.
Ja jos kirjallisuudessa on maininta, että sillä on suoritettu syöksypommitusta edes kokeiluluontoisesti, se riittää.
Saab 17 hankittiin meille maalinhinaukseen, eikä tiettävästi käytetty syöksypommitukseen. Morane oli uusi juttu minulle! Karhusen kirjoissa on kuvaus siitä puupommituksesta, eikä syöksypommitus ole siinä muistissa minulla.
Ju 88, ok.
Fokker C X, ok.
Fokker CV, ok.
Lysander, ok.
Minulla on vielä tiedossa ainakin yksi konetyyppi. Katsotaan löytääkö joku sen.
edit: syöksypommitus siis 60 asteen syöksykulma tai jyrkempi.
Viimeksi muokattu:
JR49
Respected Leader
tulikomento
Supreme Leader
Hämärä muistikuva, että LeLv 34 Eino Luukkasen johdolla joskus 1943 Mersujen saavuttua harjoitteli syöksypommituksia. Taistelutilanteessa näin ei kyllä tietääkseni toimittu ikinä. Lensivät Kymistä Suomenlahdelle ja syöksypommittivat jotain luotoa siellä ?
Nyt heitän muistini syövereistä, että tästä oli mainintoja Luukkasen / Karhilan muistelmissa ja Tuomo Soirin kirjoissa "Mersut tulevat" ja "Mersulaivue."
Nyt heitän muistini syövereistä, että tästä oli mainintoja Luukkasen / Karhilan muistelmissa ja Tuomo Soirin kirjoissa "Mersut tulevat" ja "Mersulaivue."
JR49
Respected Leader
Tätä en hakenut, mutta lisätään listalle minun puolestani. Olet johdossa tällä hetkellä.
Kertaan vielä kysymyksen kaikille tarkennetussa muodossa.
Eli, luetelkaa ilmavoimiemme riveissä sodan aikana palvelleet konetyypit, joilla lentäjämme ovat harjoittaneet syöksypommitusta. Kysymykseen sisältyy pienen pieni kompa.
Eipä tiettävästi sekään. Taisi olla tiedusteluhommissa pääosin.