Kysymys- ja vastaustopiikki

Luettelosta puuttuu vielä ruotsalaisvapaaehtoisten käyttämä Hawker Hart. Sille kehitettiin Ruotsissa syöksypommitustekniikka 30-luvulla vaikka kone ei alunperin ollutkaan siihen suunniteltu.
 
Ripon oli alun perin torpedopommittaja ja meritiedustelukone, ei hyväksytä, valitan @Erkki .

Vihje:
Kun kone tuli Suomeen, kk-aseistuksen asentamisen kanssa oli ongelmia. Jotta eivät aivan joutilaina olisi olleet, lentäjät pistettiin harjoittelemaan syöksypommittamista. Mikä konetyyppi siis oli kyseessä?
 
:DFouga Magister:rolleyes: (iipot käyttivät sitä 6 päivän sodassa rynnäkkökoneena)
 
Ripon oli alun perin torpedopommittaja ja meritiedustelukone, ei hyväksytä, valitan @Erkki .

Vihje:
Kun kone tuli Suomeen, kk-aseistuksen asentamisen kanssa oli ongelmia. Jotta eivät aivan joutilaina olisi olleet, lentäjät pistettiin harjoittelemaan syöksypommittamista. Mikä konetyyppi siis oli kyseessä?

Koolhoven FK 52 ?

fk52-c1.jpg



Näillä rotiskoilla taidettiin lentää jopa sotalentoja Viipurinlahdelle maaliskuussa 1940. Oletan että välirauhan aikana syöksypommitusta ainakin treenattiin.
 
Omien ilmavoimien konetta haetaan, suomalaisten lentäminä.

Koolhovenista en ole lukenut moiseen käytetyn. Maataistelulentoja ne tekivät 14 kpl Talvisodassa, mutta pommeja lienee pudotettu enempi liussa kuin syöksyssä. Silloisissa viholisen hävittäjien täyteisessä ilmatilassa viisain taktiikka lienee tulla lujaa ja matalalla paikalle, ja poistua edelleen pinnoissa. Jos maininta syöksypommituksesta löytyy, toki lisätään listaan.
----------------------------------------------
Annetaan lisää vihjeitä.
Vuonna 1933 Laatokan jäälakeuksilta pelastettiin kuuluisassa operaatiossa joukko lentäjiämme. Kaksi Sääskeä menetettiin jäihin, mutta henkilötappioita ei koettu. Toinen pääosissa ollut rohkea ja palkittu pilotti liittyy tähän konetyyppiin.

Ja jos ketään lohduttaa, niin minäkin törmäsin haettuun tietoon vasta rakkaan vaimoni ostamassa joululahjakirjassa. Mutta eihän tältä porukalta auta helppoja kysellä, kyssäri oli ratkaistu parissa minuutissa :)
 
Omien ilmavoimien konetta haetaan, suomalaisten lentäminä.

Koolhovenista en ole lukenut moiseen käytetyn. Maataistelulentoja ne tekivät 14 kpl Talvisodassa, mutta pommeja lienee pudotettu enempi liussa kuin syöksyssä. Silloisissa viholisen hävittäjien täyteisessä ilmatilassa viisain taktiikka lienee tulla lujaa ja matalalla paikalle, ja poistua edelleen pinnoissa. Jos maininta syöksypommituksesta löytyy, toki lisätään listaan.
----------------------------------------------
Annetaan lisää vihjeitä.
Vuonna 1933 Laatokan jäälakeuksilta pelastettiin kuuluisassa operaatiossa joukko lentäjiämme. Kaksi Sääskeä menetettiin jäihin, mutta henkilötappioita ei koettu. Toinen pääosissa ollut rohkea ja palkittu pilotti liittyy tähän konetyyppiin.

Ja jos ketään lohduttaa, niin minäkin törmäsin haettuun tietoon vasta rakkaan vaimoni ostamassa joululahjakirjassa. Mutta eihän tältä porukalta auta helppoja kysellä, kyssäri oli ratkaistu parissa minuutissa :)

Lentäjä johon viittasit on melko varmasti Pentti Tevä. Tämä kun oli Lentolaivue 26:n ohjaajia, niin kysytty konetyyppi on sitten joko Bristol Bulldog tai Aero A-32.
 
Lentäjä johon viittasit on melko varmasti Pentti Tevä. Tämä kun oli Lentolaivue 26:n ohjaajia, niin kysytty konetyyppi on sitten joko Bristol Bulldog tai Aero A-32.
Kyllä, Bulldog oli kyseessä. Jatka, ole hyvä!

Lähteenä Harmon-lentäjät -kirja, jota voin muuten lämpimästi suositella. Tekijä on löytänyt paljon ilmavoimien varhaisista ajoista kertovia juttuja, joista minä ainakaan en ollut kuullut mitään.
Köyhiä kun oltiin, tai liekö ajatuksena ollut tukea kotimaista aseteollisuutta, Bulldogit ostettiin ilman aseistusta. Lentolaivua 26 sai ne keväällä -35. Aimo Lahden suunnittelemat kookoot niihin saatiin asennettua vasta vuonna 1937.:eek:
No, mitäpä hävittäjä aseistuksella tekisi... Laivueen tehtävä oli muuten Suur-Merijoen kentältä käsin suojata Viipuria....
Lentäjät eivät olleet kuitenkaan jouten. Kaikki taitolentoliikkeet käytiin läpi, joista edettiin muodostelmalentoon kolmen koneen partioina ja lopuksi yhdeksän koneen laivueena. Koska jotain sotaistakin piti tehdä, koneilla harjoiteltiin todellakin syöksypommitusta. Vasemman siiven alla oli pommiripustin neljälle huikean massiiviselle 12,5 kilon pommille. Näitä sitten aluksi pystysyöksyllä vietiin maaliin.
Pystysyöksy vaatii suhteellisen korkean aloituskorkeuden. Syöksykulmaksi muutettiin 60 astetta. Osasyynä loivennukseen oli luutnantti Carlsonin kokemus, jossa hän irrotti jyrkässä syöksyssä pommin, huomaten yllätyksekseen sen jatkavan matkaa koneen seuralaisena, vain käsivarren mitan päässä lentäjästä...

Kysymyksenasettelulla yritin tarkoituksella jallittaa kaikkien ajatukset sodanaikana tehtyihin pommituksiin. Bulldog oli hävittäjätorjunnassa talvisodassa ja koulutuskäytössä jatkosodassa. Eli osallistui sotaan Ilmavoimien riveissä, mutta pommitukset olivat lyhyt jakso koneen saapuessa 30-luvulla.
Mainittu Tevä ampui tyypillä alas ainakin yhden SB-2:n. Yhteensä sillä ammuttiin kuusi vihollisen konetta alas.
Ennen sankarikuolemaansa Gladiatorin ohjaamossa 25.2. Tevä ampui kohtalokkaalla lennolla kaksi R-5:sta alas. Kolmas oli jo piikillä, mutta kohtalo päätti toisin.

BU-59 Hallinportti-museossa Kuorevedellä. Suosittelen museota.
220px-Bristol_Bulldog.jpg
full
Vasemman siiven alla taitavat näkyä ripustimet.
 
OT:
En malta olla mainitsematta, että kyläkoulun kirjaston Laatokan lentäjät, Erkki Rekimiehen kirjoittamana, oli varmaankin ensimmäisen kymmenen lukemani kirjan joukossa opittuani lukemaan marraskuussa 1981. Tämä kirja saattaa olla osasyynä lento- ja armeijamyönteisyyteeni. Opettajani vielä muuten tunsi kirjailijan, ja ukkikin oli Sortavalan läheisestä saaresta. Oli poikasena nähnyt paljon Käsinhännän porukan koneita ilmassa.
Löytyy kirjahyllystä.
laatokan_lentajat.jpg

Erkki Rekimies: Laatokan lentäjät, WSOY 1963, Nuorten Toivekirjasto n:o 150. Sivumäärä 118.

Erkki Rekimiehen (1923 - 1995) Laatokan lentäjät -kirja kertoo takakannen mukaan tositapahtuman vuodelta 1933, jolloin lumimyrsky yllätti Valamon saarelta postia kuljettaneen armeijan lentokoneen sekä sitä auttamaan tulleen lentokoneen.
Pentti Tevä, nuori huimapää ja tarinan sankari, on lentokiellossa lenneltyään Sortavalassa siltojen alta ja aiheutettuaan torikauppiaiden keskuudessa kauhua ja epäjärjestystä.
Tevän lentokiellon aikana lumimyrskyssä Valamon luostarisaarelta lähtenyt lentokone tekee pakkolaskun, kuten sitä pelastamaan tullut lentokone. Miehet ovat jäälautoilla kaukana rannasta. Aatelismies ja upseeri Espoo, eräs haaksirikkoisista, pääsee kiinteälle jäälle ja tarpoo hälyttämään apua tai hätä on tiedetty, mutta Espoo pystyy kertomaan sijaintitietoja.
Pentti Tevä lähtee lopulta pelastamaan lentokiellostaan huolimatta hädässä olevia ja saa miehet jäälautoilta Laatokalta turvaan. Viimeisessä luvussa mainitaan, että Pentti Tevä Talvisodan aikana lempinimellä Ax, murskaantui koneeseensa sodassa.
Tarinassa Valamon luostari -saarta kuvaillaan varsin vähän, mutta todetaan että luostarin toimintaa olisi ollut muillakin Laatokan saarilla. Haaksirikkoiset olivat Markatsimaan saaren lähellä, josta paikasta on useita viittauksia netissä.
Nuorelle lukijalle varsin jännittävä kirja, jossa armeijan hierarkia, mutta toisaalta reilu kumppanuus ja huimapäisyys hakevat sijaa pelastusoperaatiossa.
 
Tämäkin saattaa olla kompa, mutta kysytään että onko ilmavoimilla ollut palveluskäytössä Il-2 -lentokonetta ?
 
Ilmailuvoimien Lentokonetehtaan tuotos Hansa Brandenburg. IL-2.

Edit: tajusin vasta löydettyäni parin vuoden takaisesta joululahjakirjasta "Albatrosista Pilatukseen, Suomen sotilaslentokoneet 1918-2010, tuon tunnuksen, että tätähän sinun on ollut pakko tarkoittaa? Suomen ilmailumuseon näyttely.

Helsinki_Mus_IVL_Hansa.JPG
 
Ilmailuvoimien Lentokonetehtaan tuotos Hansa Brandenburg. IL-2.

Edit: tajusin vasta löydettyäni parin vuoden takaisesta joululahjakirjasta "Albatrosista Pilatukseen, Suomen sotilaslentokoneet 1918-2010, tuon tunnuksen, että tätähän sinun on ollut pakko tarkoittaa? Suomen ilmailumuseon näyttely.

Helsinki_Mus_IVL_Hansa.JPG

No hemmetti, sehän tuli nopeasti :D

Yritin harhauttaa sillä, että kyseisen Hansan lisäksi sota-aikaan Utin mekaanikkokoululla oli käytössä opetusvälineenä alasammuttu Il-2 Sturmovik. Mutta tätä Hansaa toki haettiin.

24.jpg
 
Olen just kahlannut läpi 430 sivua ilmavoimien varhaisvuosien historiaa. Hyvä etten näe uniakin Bregueteista, Sorsleveista ja Hansoista.:D

Kyssäri:
Miten solmioon kiinnitettävä silkkiäistoukka-merkki liittyy maamme ilmailun historiaan?
 
Kyseessä on laskuvarjokerhon "jäsenmerkki". Sen saa kun on hypännyt sotilaslentokoneesta pakkotilanteessa.
 
Kyseessä on laskuvarjokerhon "jäsenmerkki". Sen saa kun on hypännyt sotilaslentokoneesta pakkotilanteessa.
Kyllä, Der Alte jatkaa.
CaterpillarClubPin.jpg

Jenkkiyhtiö nimeltä Irvin Air Chute Companyn perustaja Leslie Irvin teki vuonna 1919 ensimmäisen laskuvarjon vapaapudotuksen. Yleinen varjo aikanaa. Irvin-varjoihin turvautuneet ehdottivat yhtiölle erityisen klubin perustamista niille, jotka olivat pelastautuneet yhtiön tuotteella. Caterpillar-klubi perustettiin 1922. Klubin tunnus oli silkkiäistoukka ja motto: "Elämä on silkkilangan varassa."
Vuoteen 1945 jäsenyyttä oli hakenut 34.000 henkilöä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Caterpillar_Club
https://en.wikipedia.org/wiki/Caterpillar_Club

Leslie_Irvin.jpg

https://en.wikipedia.org/wiki/Leslie_Irvin_(parachutist)
"Irving Air Chute had become the largest parachute manufacturer in the world. By 1939, 45 foreign countries were using Irving parachutes, including Germany, which had confiscated an Irving plant and bought its patents in 1936. During the Second World War, Irving parachutes alone saved over 10,000 lives"
 
Vanhat sotavarustenimikkeet herättivät mielenkiintoa, joten jatketaan siitä:

Mikähän mahtoi olla vanhin Talvisotaan osallistunut ase käytössämme? Nyt ei siis ole kyse taloustavarasta eikä viestilaitteista, vaan aseesta, jolla oli tarkoitus tuhota vihollinen. Tilapäisvälineitä ei myöskään hyväksytä,
vaan aseen on kuuluttava jonkin joukon varustukseen ja sillä on oltava vuosimalli tai ainakin tiedossa oleva käyttöönottoaika.
 
Jos tarkoitetaan etulinjan käytössä ollutta kalustoa, niin heitän muutaman tykin esille.
90 K 77 -kalustoa oli II/KTR 21:lla neljä, I/KTR 5:lla kahdeksan, I/KTR 3:lla kahdeksan ja I/KTR 12:lla kaksi. Sivutykkeinä, mitä sitten tarkoittaakaan.
107K 77 oli 3 kpl II/KTR 2:lla asematykkeinä.
Raskas Peesto 3 käytti 107 K 77-piirk -kalustoa. Eli raskas piirityskanuuna.

Ja ei ole kaukaa haettu, että Berdan-kiväärejä, joita lienee jaettu kodinturvalle, olisi otatellut ja vanginnut vihollisen lentäjiä tai desantteja ne käsisään. Vm. 1870. Oman armeijan kirjanpitoon -18.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Berdan
 
Varuste, jota ajattelin vastaukseksi oli kyllä etulinjajoukkojen kalustona. Viimeksikin tuli yllätyksiä, joten ei tehdä mitään alueellisia rajauksia.
Berdan kelpaa siis vastaukseksi. Ne oli ainakin periaatteessa jakokamaa ja poistettiin vasta v 1941. Tarkemmin en kyllä tiedä jaettiinko niitä todellisuudessa kenellekään. Vastaus kuitenkin väärä; vanhempikin
ase löytyy.

Tykeistä voisi kommentoida, että sivutykki tarkoitti patterin mukana kulkevaa vanhempaa ja kevyempää tykkiä jota ei käytetty patterin normaalissa tulitoiminnassa. Se oli etulinjassa ja mukaan annettiin 1-2 tykkimiestä.
Käytettiin suora-ammuntaan ja tietysti voitiin sijoittaa lähipuolustusaseeksikin.

Mustasaaressa perustetun Raskas Psto 3:n yksi ptri käytti 107 K/77 kalustoa, muilla oli joustolavettinen tykki. Sodan aikana perustettiin vielä RsPsto 5, jonka koko kalusto oli vm 1877. Yksi tykki on vielä muistona
entisen Taistelukoulun pihalla Tuusulassa.
 
Back
Top