Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Veikataan Ratsuväen miekkaa m/1822.
Sapeleista puheenollen, Ruotsin poliisilla oli sapeli käytössä vielä 60-luvulla. Taisivat poistu 1964.
Jotain luin että poliisien sapelit eivät olleet teräviä vaan pyöristetty tylsä oli teräpuoli. Mutta silti varmaan pahaa jälkeä ois tullut lyödessä tylsälläkin terällä, luita poikki jne. Sen takia varmaan lappeella lyötiin.lappeita käytettiin jopa nuorisomellakoiden torjunnassa.
Ratsuväkiprikaatin jalkauttamista 1943 monet pitivät myös virheenä, koska ratsuväen katsottiin sopivan hyvin käytettäväksi niissä osissa Karjalaa, josta kunnollinen tiestö puuttui. Hyvän liikkuvuuden vastapainona oli se, että taistelun ajaksi osa joukosta sitoutui huolehtimaan ratsuista. Ratsailtahan ei enää taisteltu, vaan hevonen oli enää pelkkä liikuntaväline ja tietysti ennenkaikkea kanto-ja vetojuhta. Huollossa toki hevonen säilyi ja kantosatulalla tai purilailla varustettuna se pystyi toimimaan täysin tiettömässä maastossakin. Esimerkiksi Ilomantsissa 1944 olisi JP 6:n huoltopäällikkö antanut kuorma-auton jokaisesta tilalle saadusta hevosesta.Puolustusneuvoston aikana 1931 eteenpäin ei varmaan kukaan uskaltanut ehdottaa ratsuväen lakkauttamista tarpeettomana, kun se oli Mannerheimin oma aselaji.
Ratsain taisteleminen jostain sapelin käytöstä puhumattakaan olisi ollut syytä kyllä unohtaa jo 1930-luvulle tultaessa. Mutta sotaväki tuppaa olemaan vanhoillista ja ne perinteet, ne perinteet..Tässä tarkoitin Hakkapeliittojen aikaisten ratsuväkitemppujen harjoittelua vielä
koko 30-luvun.
Jostain luin, että tämäkin johtui vain maaseudun työhevosten vähenemisestä, joten ottokalustoakaan ei ollut enää tarjolla tykistön tarpeisiin.Kenttätykistökin moottoroitiin kokonaan vasta 1970.
SavPr vuonna 1987. Koulutettiin Suomi-kp ja Ukko-Pekka, kk-miehille myös Maxim. Komppanian varastossa näkyi myös Lahti-Salorantaa ja yhdellä kapiaisella Lahti-pistooli. Samoihin aikoihin pv:ssa annettiin vielä koulutusta hevosalan eläinlääkintä- ja ehkä myös kengitysaliupseeriksi.Olen tuossa miettinyt sellaista topikkia, että jokainen jakaisi tietonsa siitä, mitä vanhoja ja käytöstä poistettuja aseita ja vermeitä on käyttänyt. Ja milloin ne ovat poistuneet koulutuskäytöstä ja myöhemmin jakomateriaalista.
Nimittäin muistan joistain lukeneeni, että viimeinen sodan ajan hevoskuormasto poistui LKP-luetteloista vasta 80-luvun lopulla. Vai oliko peräti 90-luvulla?
Eli tehdään oma topikki, ainakin kahta kiinnostaa .SavPr vuonna 1987. Koulutettiin Suomi-kp ja Ukko-Pekka, kk-miehille myös Maxim. Komppanian varastossa näkyi myös Lahti-Salorantaa ja yhdellä kapiaisella Lahti-pistooli. Samoihin aikoihin pv:ssa annettiin vielä koulutusta hevosalan eläinlääkintä- ja ehkä myös kengitysaliupseeriksi.
ne perinteet, ne perinteet..
tuossa miettinyt sellaista topikkia, että jokainen jakaisi tietonsa siitä, mitä vanhoja ja käytöstä poistettuja aseita ja vermeitä on käyttänyt
Oikein! Talvisodan vanhin ase todellakin oli ratsuväen miekka m/1822. Rannikkotykistön pääase 152 mm Canet -tykki oli 1890 -luvulta, tosin vain putki, koska suurin osa oli modernisoinnin yhteydessä muuttunut
eri malliksi. Muita 1800 -luvun aseita olivat rannikkotykistön 47 mm Hotchiss ja Nordenfeld -kanuunat 1880-luvulta. Jälkimmäisiä oli aivan etulinjassa Patoniemen sulkulinnakkeella Vuoksen varrella.
Meillä menneinä vuosikymmeninä naureskeltiin (virheellisiin tietoihin perustuvalle) puolalaisten ratsurynnäköille v. 1939. Ei muistettu, että Lappeenrannassa oma ratsuväkemme laukkasi pitkin kenttiä ja silpoi
olkiukkoja sapelit välkkyen aina Talvisotaan asti. Ennen tätä vaihetta oikeita otteita harjoiteltiin tietenkin puuhevosen selässä, kuten vanhoista valokuvista voi nähdä. Kun aikaa luoda toimiva puolustus oli vain
20 vuotta, eivät kaikki toimet olleet järkeviä edes aikalaisten mielestä. Miekka sivuaseena oli v. 1919 pukeutumisohjessäännön mukaan ratsumiesten lisäksi ratsastavilla tykkimiehillä sekä jopa panssarimiehillä.
Puolustusneuvoston aikana 1931 eteenpäin ei varmaan kukaan uskaltanut ehdottaa ratsuväen lakkauttamista tarpeettomana, kun se oli Mannerheimin oma aselaji.
V. 1918 maassa oli sekalaisia venäläisiltä jääneitä sapeleita. Niitä ei haluttu ottaa käyttöön "ryssänaseina" ja mallikirjavuuden vuoksi. Siksi Ranskasta ostettiin 4000 kpl sapeleita mallia 1822. Olivat varmaan tyyty-
väisiä kun pääsivät eroon! Vehkeitä jopa "modernisoitiin" 1920 -luvun puolivälissä. Tarve johtui siitä, että suomalaiset olivat lyhytjalkaisia ja taistelivat myös maassa eikä ainoastaa hevosen selässä. Ratsumiehelle
suunniteltu sapeli oli liian pitkä, joten sitä lyhennettiin varikkotyönä. Sapelit säilyivät ratsuväellä vuoteen 1941, jonka jälkeen ne poistettiin käytöstä. Varikkoihin jääneet aseet myytiin pois vasta 1960 -luvulla.
Ei miekoilla varmaan yhtään venäläistä keihästetty! En ole tutkinut kirjallisuutta, miten niiden suhteen Talvisodan alkaessa toimittiin; jakokamaa ne kuitenkin olivat.
@EK jatkaa.
Ei ollutkaan Keinonen! Ei pitäisi laittaa tietoja muistista tarkistamatta. Hänen ylennyspäivämääränsä oli 23.9.1944 ei Välirauhan jo alettua.
Ehdon täyttää Jukka Malmivaara, joka ylennyshetkellä oli armeijan nuorin majuri. Hän komensi JR 50:a Portinhoikassa jossa haavoittui. Sodan jälkeen oli asekätkijöitä sekä jatkoi loppuun teologian
opintonsa päättäen uransa Kuopion piispana.