Kysymys- ja vastaustopiikki

Olisiko sallittua palata vielä edellisen kysymyksen oikeaan vastaukseen. Siltä osin, että Suomen PV:llä ei ole ollut signaalitorvien kanssa mitään tekemistä. Huutoketju taas oli krh:n tulikomentojen
välitysmetodi vielä 1970 -luvulla. Ei tietenkään pää- sellainen.

Pääpaino olikin siinä Kiinassa.

Saksalaiset ja venäläiset muiden muassa käyttivät ensimmäisessä maailmansodassa signaalitorvia normaalina viestivälineenä. Pohjantähdessä Kankaanpään Elias on torvensoittajana (tietenkin fiktiivinen, mutta kuvaava esimerkki). Kun molemmat Suomen PV:n "kätilöt" käyttivät signaalitorvea, uskoisin myös meikäläisten niin tehneen. Vielä talvisodan aikana vanhempi upseeristo (ei jääkäreitä) höpisi signaalitorvista, mutta en usko niitä meillä tositilanteessa käytetyn, sillä alempi upseeristo oli yleensä järkevää, enkä muista missään mainitoja asiastas nähneeni.

Mutta tarkistetaanpa.
 
Tuplat.
 
Eräässä amerikkalaisessa suurkaupungissa syntyi ilmapuolustuksen tulipaniikki kaksi kuukautta Pearl Harborin jälkeen. Tunnissa ammuttiin 1400 kranaattia taivaalle. Viisi kaupungin asukasta kuoli epäsuorasti: kolme autokolareissa ja kaksi sydänkohtaukseen.

1) Mikä kaupunki ja
2) mikä aiheutti tulipaniikin?
 
Eräässä amerikkalaisessa suurkaupungissa syntyi ilmapuolustuksen tulipaniikki kaksi kuukautta Pearl Harborin jälkeen. Tunnissa ammuttiin 1400 kranaattia taivaalle. Viisi kaupungin asukasta kuoli epäsuorasti: kolme autokolareissa ja kaksi sydänkohtaukseen.

1) Mikä kaupunki ja
2) mikä aiheutti tulipaniikin?

Oliskohan niin kutsuttu "Los Angelesin taistelu" 24.-25.2.42 ?

Ilmatorjunnan tulitus taisi alkaa kun havaitsivat ensin säähavaintopallon.

https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Los_Angeles

1942verson6001.jpg Nimetön.png

laufo003.jpg

Tuohon aikaan USA:n länsirannikolla monella oli hermot kireällä ja liipasinsormi herkkänä.

Tapaus mitä ilmeisimmin esiintyy myös Steven Spielbergin elokuvassa "1941," tosin fiktiivisesti.
 
Oliskohan niin kutsuttu "Los Angelesin taistelu" 24.-25.2.42 ?

Ilmatorjunnan tulitus taisi alkaa kun havaitsivat ensin säähavaintopallon.

https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Los_Angeles

Katso liite: 8376 Katso liite: 8377

Katso liite: 8378

Tuohon aikaan USA:n länsirannikolla monella oli hermot kireällä ja liipasinsormi herkkänä.

Tapaus mitä ilmeisimmin esiintyy myös Steven Spielbergin elokuvassa "1941," tosin fiktiivisesti.

Sepä se. Nyt on sinun vuorosi.
 
Kysäistäänpä tällainen kuvatunnistustehtävä. Syyskuussa 1951 Korean sodassa laivaston lentäjänä palvellut muuan nuori aliluutnantti törmäsi matalalla lentäessään vihulaisen asettamaan ilmatorjuntakaapeliin. Tämä aiheutti koneeseen pahat vauriot. Oli selvää, ettei sillä voinut enää laskeutua turvallisesti. Kyseinen nuori lentoupseeri sai kuitenkin pidettyä koneen hallinnassa niin kauan, että pääsi rintamalinjojen yli omalle puolelle. Tämän jälkeen hän pelastautui heittoistuimella.

Eli kysymys kuuluu, kenestä lentäjästä on kyse ? Hän lensi Koreassa laivaston Grumman F9 Panthereilla.

1.jpg


Tässä kuvassa kyseinen henkilö näkyy oikealla.

2.jpg
 
Kysäistäänpä tällainen kuvatunnistustehtävä. Syyskuussa 1951 Korean sodassa laivaston lentäjänä palvellut muuan nuori aliluutnantti törmäsi matalalla lentäessään vihulaisen asettamaan ilmatorjuntakaapeliin. Tämä aiheutti koneeseen pahat vauriot. Oli selvää, ettei sillä voinut enää laskeutua turvallisesti. Kyseinen nuori lentoupseeri sai kuitenkin pidettyä koneen hallinnassa niin kauan, että pääsi rintamalinjojen yli omalle puolelle. Tämän jälkeen hän pelastautui heittoistuimella.

Eli kysymys kuuluu, kenestä lentäjästä on kyse ? Hän lensi Koreassa laivaston Grumman F9 Panthereilla.

Katso liite: 8379


Tässä kuvassa kyseinen henkilö näkyy oikealla.

Katso liite: 8380
Neil Armstrong.
 
Joo. Eikä muuten ollut ainoa kerta kun tämä joutui käyttämään heittoistuinta hätätilanteessa. Henki meinasi mennä tässäkin tapauksessa. Mutta taitoa ja harkintakykyä riitti.

Tuossa oli täpärä paikka, mutta sehän oli koko Apollo-ohjelman toinen nimi.
Minäkin olen kiinnostunut avaruudesta, ja Kirjat-säikeen mukaan lukeneet samoja kirjoja. Tunsin kuvasta heti kenestä oli kyse :).

Mutta tällainen kyssäri:

Mikä Suomessa käyty taistelu päättyi antautumiseen kivilouhoksella Ruotsin lipun liehuessa?
 
Mutta tällainen kyssäri:

Mikä Suomessa käyty taistelu päättyi antautumiseen kivilouhoksella Ruotsin lipun liehuessa?

Enpä uskalla lukita mitään vastausta, mutta Ruotsin lipun otti käyttöön Juhana III vuonna 1569, joten jäljelle jää ainakin helkkarin monta sotaa, mistä etsiä...
 
Enpä uskalla lukita mitään vastausta, mutta Ruotsin lipun otti käyttöön Juhana III vuonna 1569, joten jäljelle jää ainakin helkkarin monta sotaa, mistä etsiä...
Avainsana on tämä kivilouhos ja siellä tapahtunut antautuminen. Tapahtuma-aikaan Suomi ei ollut enää Ruotsin vallassa, ja tarinaan liittyy myös kaksi kartanoa, joista toisesta ei sitten ollut muutaman viikon päästä jäjellä kuin kivijalka.
Mainittakoon vielä, että hyökkääjät erään epäonnistuneen hyökkäyksen jälkeen uhkasivat palata tykkien ja zeppeliinien kanssa. Toinen uhkauksista toteutui.
 
Avainsana on tämä kivilouhos ja siellä tapahtunut antautuminen. Tapahtuma-aikaan Suomi ei ollut enää Ruotsin vallassa, ja tarinaan liittyy myös kaksi kartanoa, joista toisesta ei sitten ollut muutaman viikon päästä jäjellä kuin kivijalka.
Mainittakoon vielä, että hyökkääjät erään epäonnistuneen hyökkäyksen jälkeen uhkasivat palata tykkien ja zeppeliinien kanssa. Toinen uhkauksista toteutui.

Ettei vain Siuntion taistelu helmikuussa 1918? Svidjan kartano?
 
Ettei vain Siuntion taistelu helmikuussa 1918? Svidjan kartano?
Tarpeeksi lähellä. Suitia ja Sigurds olivat kartanot. Sigurds, Humaljärven länsirannalla Kirkkonummen kk:n luoteispuolella, paloi.
Helmikuussa -18 punaiset sitoivat huomattavia miesmääriä selustansa puhdistamiseen. Tässäkin operaatiossa oli 3000 miestä loppupelissä mukana. Tämä auttoi taas välillisesti paljon valkoisia pohjoisrintamilla.

Ensiksi valkoiset vetäytyivät Suitiasta Sigurdsiin, ja sieltä yrittivät murtautua etelään saariston suojiin. Monivaiheisten käänteiden jälkeen kaikki päättyi antautumiseen Edön kivilouhoksella Obbnäsisä (Upinniemi).
Ruotsin lippu liittyy asiaan siten, että valkoisten ollessa masentuneimmillaan, kuin ihmeen kaupalla louhokseen ratsasti kolme miestä lippua liehuttaen. Ei suinkaan 7. Cavalry Regiment, mutta yhtä hyvää, sillä Ruotsin lähetystön edustajat olivat ottaneet asiakseen verenvuodatuksen estämisen.
Sigurdsin 467 taistelijaa lähtivät nöyryytettyinä "punaisten huligaanien" saattelemana vankeuteen Helsingin Liisankadun ruotsalaiseen lyseoon. Vain ylpeys kärsi, sillä vankeus oli leppeä niissä oloissa.
Vieläköhän lyseon rakennus on olemassa? Täytyisi ottaa ohjelmistoon sotahistoriallisissa reissuissa. Tuosta taisteluvaiheesta on olemassa hyvät kartat Suomen Vapaussodan karttakirjassa asemien tarkkuudella.
Jatka, ole hyvä.

Hyvä että Suitia säästyi.
fi-article_373_2535-Suitian_Kartano_ilmakuva_1.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tarpeeksi lähellä. Suitia ja Sigurds olivat kartanot.

Hyvä että Suitia säästyi.
fi-article_373_2535-Suitian_Kartano_ilmakuva_1.jpg


Niin, siis tuo Siutia on Svidja på svenska. Ward miehineen torjui siellä ensimmäisen hyökkäyksen, jolloin punaiset lähtivät hakemaan tykkejä. Komea on. Laitan kohta kyssärin.
 
Back
Top