Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
No sillä ratsuväki aina länkkäreissä toitottaa kun saapuu paikalle pelastamaan viime hetkessä päähenkilön skalpin inkkareilta...Minäkin haluaisin palata edelliseen kysymykseen eli what the blazes on signaalitorvi?
Olisiko sallittua palata vielä edellisen kysymyksen oikeaan vastaukseen. Siltä osin, että Suomen PV:llä ei ole ollut signaalitorvien kanssa mitään tekemistä. Huutoketju taas oli krh:n tulikomentojen
välitysmetodi vielä 1970 -luvulla. Ei tietenkään pää- sellainen.
Pikainen ja lyhyt ettei ketju katkea:
Milloin Suomi antoi vakinaisessa sotapalveluksessa oleville kansalaisilleen äänioikeuden?
Aivan oikein, Vonka jatkaa.
Eräässä amerikkalaisessa suurkaupungissa syntyi ilmapuolustuksen tulipaniikki kaksi kuukautta Pearl Harborin jälkeen. Tunnissa ammuttiin 1400 kranaattia taivaalle. Viisi kaupungin asukasta kuoli epäsuorasti: kolme autokolareissa ja kaksi sydänkohtaukseen.
1) Mikä kaupunki ja
2) mikä aiheutti tulipaniikin?
Oliskohan niin kutsuttu "Los Angelesin taistelu" 24.-25.2.42 ?
Ilmatorjunnan tulitus taisi alkaa kun havaitsivat ensin säähavaintopallon.
https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Los_Angeles
Katso liite: 8376 Katso liite: 8377
Katso liite: 8378
Tuohon aikaan USA:n länsirannikolla monella oli hermot kireällä ja liipasinsormi herkkänä.
Tapaus mitä ilmeisimmin esiintyy myös Steven Spielbergin elokuvassa "1941," tosin fiktiivisesti.
Neil Armstrong.Kysäistäänpä tällainen kuvatunnistustehtävä. Syyskuussa 1951 Korean sodassa laivaston lentäjänä palvellut muuan nuori aliluutnantti törmäsi matalalla lentäessään vihulaisen asettamaan ilmatorjuntakaapeliin. Tämä aiheutti koneeseen pahat vauriot. Oli selvää, ettei sillä voinut enää laskeutua turvallisesti. Kyseinen nuori lentoupseeri sai kuitenkin pidettyä koneen hallinnassa niin kauan, että pääsi rintamalinjojen yli omalle puolelle. Tämän jälkeen hän pelastautui heittoistuimella.
Eli kysymys kuuluu, kenestä lentäjästä on kyse ? Hän lensi Koreassa laivaston Grumman F9 Panthereilla.
Katso liite: 8379
Tässä kuvassa kyseinen henkilö näkyy oikealla.
Katso liite: 8380
Neil Armstrong.
Tuossa oli täpärä paikka, mutta sehän oli koko Apollo-ohjelman toinen nimi.Joo. Eikä muuten ollut ainoa kerta kun tämä joutui käyttämään heittoistuinta hätätilanteessa. Henki meinasi mennä tässäkin tapauksessa. Mutta taitoa ja harkintakykyä riitti.
Mutta tällainen kyssäri:
Mikä Suomessa käyty taistelu päättyi antautumiseen kivilouhoksella Ruotsin lipun liehuessa?
Avainsana on tämä kivilouhos ja siellä tapahtunut antautuminen. Tapahtuma-aikaan Suomi ei ollut enää Ruotsin vallassa, ja tarinaan liittyy myös kaksi kartanoa, joista toisesta ei sitten ollut muutaman viikon päästä jäjellä kuin kivijalka.Enpä uskalla lukita mitään vastausta, mutta Ruotsin lipun otti käyttöön Juhana III vuonna 1569, joten jäljelle jää ainakin helkkarin monta sotaa, mistä etsiä...
Avainsana on tämä kivilouhos ja siellä tapahtunut antautuminen. Tapahtuma-aikaan Suomi ei ollut enää Ruotsin vallassa, ja tarinaan liittyy myös kaksi kartanoa, joista toisesta ei sitten ollut muutaman viikon päästä jäjellä kuin kivijalka.
Mainittakoon vielä, että hyökkääjät erään epäonnistuneen hyökkäyksen jälkeen uhkasivat palata tykkien ja zeppeliinien kanssa. Toinen uhkauksista toteutui.
Tarpeeksi lähellä. Suitia ja Sigurds olivat kartanot. Sigurds, Humaljärven länsirannalla Kirkkonummen kk:n luoteispuolella, paloi.Ettei vain Siuntion taistelu helmikuussa 1918? Svidjan kartano?
Tarpeeksi lähellä. Suitia ja Sigurds olivat kartanot.
Hyvä että Suitia säästyi.
Tässä näet toisen kotimaisen osaamisen tasoni .Niin, siis tuo Siutia on Svidja på svenska. Ward miehineen torjui siellä ensimmäisen hyökkäyksen, jolloin punaiset lähtivät hakemaan tykkejä. Komea on. Laitan kohta kyssärin.
On se, se on nykyään Sibelius-lukio.Helsingin Liisankadun ruotsalaiseen lyseo. Vieläköhän lyseon rakennus on olemassa?