Kurskin kohdalla minusta "paljastui" se, että Saksa pystyi edelleen voittamaan vaikeitakin taisteluja, mutta MATERIAALISOTA oli jo kääntynyt selvästi NL:n eduksi. Voittiko Saksa aikaa sillä, että otti aloitteen käsiinsä ja antoi vastustajaa loimeen? Jossain määrin ehkä, mutta lkm ylivoima oli jo liian suuri, uutta pukkasi tilalle heti taistelun jälkeen.
Kysymys- ja vastaustopiikki
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
baikal kirjoitti:
Tuo on totta ja itseasiassahan homma meni hyvin pitkälti niin jopa hyvin lähelle loppua. Wehrmacht + Waffen SS voitti taistelun taistelun perään, mutta resurssipulan takia ei pystynyt hyödyntämään voittojen suomaa aloitetta yhtään sen pidemmälle.
Mutta koska olet kysymysvuorossa niin heitäpä pureskeltavaksi joku Itärintama-aiheinen kysymys.. Niitä on aina mielenkiintoista pohdiskella.
Vanha veteraani
Kersantti
Saksan 6.A
Puna-armeijasta saattaisi löytyä muitakin ehdokkaita.
Puna-armeijasta saattaisi löytyä muitakin ehdokkaita.
Vanha veteraani
Kersantti
baikal kirjoitti:
Suomalaiset sotilaat ovat saavuttaneet useinkin hiukan kyseenalaista mainetta juomatavoillaan.(Petroskoi, Kotka, Kajaani ja Tornio) Milloinka he pääsivät ensimmäisen kerran kirjoitettuun historiaan vähintäin pataljoonan kokoisen joukko-osaston ”ryyppykekkereillä”. Vuosi, taistelu ja maininta minkä valtion sotapoliisit selvittivät tilanteen erinomaisen hienotunteisesti.
Vanha veteraani
Kersantti
baikal kirjoitti:
Varmasti kunniakkaita suomalaisia soturiperinteitä on vaalittu jo Joutselän ajoista saakka. Sodankylässä alokkaat suorittavat valan Joutselän taistelun muistomerkin ääressä. (PPP1:n perinteitä) Kuitenkin haettu tapahtuma sattui noin 200 vuotta sitten ja nykyisen Suomen rajojen ulkopuolella.
schassen
Alikersantti
Jos pääsin oikeaan käsitykseen niin ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa kysmystä. KOska tämä oli kuitenkin hieno ja suosittu topic myös edellisellä forumilla ja täälläkin ollut alku hyvä ennen vaikenemista niin herätetääs tää uudelleen henkiin.
Kysytääs siis että keitä olivat ns. Singerin kauppiaat, mitä mainittavaa he tekivät helatorstaina -33, missä, kenen käskystä ja kuka oli kuuluisin kyseisen joukkion jäsen?
Eli kysymys on viisi osainen ja selvyyden vuoksi sanon jo etukäteen, että mikäli joku osaa vastata kolmeen kohtaan nniin annan kysmysvuoron hänelle, mikäli taas kohtien vastaukset putoilevat yksittäin tai pareittain niin kysymysvuoro siirtyy sille joka ensimmäisenä vastaa hyväksyttävästi viimeisenä avoimena olevaan osioon. Ja koska kysymys ei ole ja jämähtämisen välttämiseksi mikäli vastaus ei ole ratkennut sunnuntaihin puoleen päivään mennessä siirrän kysymysvuoron sille, joka on siihen mennessä ratkeissut eniten kohtia (eli yksi tai kaksi ohtaa) ja mikäli saman määrän ratkaisseita on useampia niin sille joka on saanut kyseisen määrän täyteen ensimmäisenä.
Kysytääs siis että keitä olivat ns. Singerin kauppiaat, mitä mainittavaa he tekivät helatorstaina -33, missä, kenen käskystä ja kuka oli kuuluisin kyseisen joukkion jäsen?
Eli kysymys on viisi osainen ja selvyyden vuoksi sanon jo etukäteen, että mikäli joku osaa vastata kolmeen kohtaan nniin annan kysmysvuoron hänelle, mikäli taas kohtien vastaukset putoilevat yksittäin tai pareittain niin kysymysvuoro siirtyy sille joka ensimmäisenä vastaa hyväksyttävästi viimeisenä avoimena olevaan osioon. Ja koska kysymys ei ole ja jämähtämisen välttämiseksi mikäli vastaus ei ole ratkennut sunnuntaihin puoleen päivään mennessä siirrän kysymysvuoron sille, joka on siihen mennessä ratkeissut eniten kohtia (eli yksi tai kaksi ohtaa) ja mikäli saman määrän ratkaisseita on useampia niin sille joka on saanut kyseisen määrän täyteen ensimmäisenä.
schassen
Alikersantti
Eihän näissä oliskaan mitään mieltä jos vastauksen löytäis googlaamalla viidessä sekunnissa.
Helatorstai oli vuonna 1933 toukokuun 25. ja SDP:llä oli Tampereella puoluepäivät.
Singerin kauppiaiksi kutsuttiin Tampereella suojeluskuntalaisia heidän mustakeltaisen S-hihamerkkinsä perusteella. Pohjois-Hämeen suojeluskunnan päällikkö oli Aaro Pajari (myöhemmin kenraali ja Mannerheim-ristin ritari). SDP oli laittanut hämeenkadulle juhlaliputuksen, jossa oli samassa tangossa aina Suomen lippu ja SDP:n punalippu. Suojeluskuntalaiset repivät punaliput Pajarin käskystä alas. Tunnetuin osallistuneista suojeluskuntalaisistä oli kymmenottelun kaksinkertainen olympiahopeamitalisti ja kaksinkertainen maailmanennätysmies Akilles Järvinen (saavutti vielä seuraavana vuonna eli 1934 EM-hopeaa 400metrin aidoissa).
Samana päivänä sattui hänen veljensä Matti heittämääm ensimmäisen keihään maailmanennätyksensä Mikkelissä.
Tehdäänpä toinen hieman helpompi Suomen urheiluhistorian ehkä menestyksekkäimpään perhheeseen eli Järvisiin liittyvä kysmys.
Järvisen perheen viidestä miehestä laskettiin haudan lepoon kolme vuosina 1941-43 eli jatkosodan aikana. Ketkä kolme? Kaikkien viiden Järvisen hautamuistomerkit löytyy Kalevankankaalta mutta yhtä heistä ei ole sinne haudattu, ketä heistä? Ja miksi kaikki noina vuosina haudatut Järviset on kirjattu kuolleina eikä kaatuneina?
Josko nyt olisi vähän enemmän vastuaksia. Kysymys on kolmeosainen, säännöt vastaavat kuin aiemminkin vastausaikaa sunnuntaihin kello kahteentoista.
Helatorstai oli vuonna 1933 toukokuun 25. ja SDP:llä oli Tampereella puoluepäivät.
Singerin kauppiaiksi kutsuttiin Tampereella suojeluskuntalaisia heidän mustakeltaisen S-hihamerkkinsä perusteella. Pohjois-Hämeen suojeluskunnan päällikkö oli Aaro Pajari (myöhemmin kenraali ja Mannerheim-ristin ritari). SDP oli laittanut hämeenkadulle juhlaliputuksen, jossa oli samassa tangossa aina Suomen lippu ja SDP:n punalippu. Suojeluskuntalaiset repivät punaliput Pajarin käskystä alas. Tunnetuin osallistuneista suojeluskuntalaisistä oli kymmenottelun kaksinkertainen olympiahopeamitalisti ja kaksinkertainen maailmanennätysmies Akilles Järvinen (saavutti vielä seuraavana vuonna eli 1934 EM-hopeaa 400metrin aidoissa).
Samana päivänä sattui hänen veljensä Matti heittämääm ensimmäisen keihään maailmanennätyksensä Mikkelissä.
Tehdäänpä toinen hieman helpompi Suomen urheiluhistorian ehkä menestyksekkäimpään perhheeseen eli Järvisiin liittyvä kysmys.
Järvisen perheen viidestä miehestä laskettiin haudan lepoon kolme vuosina 1941-43 eli jatkosodan aikana. Ketkä kolme? Kaikkien viiden Järvisen hautamuistomerkit löytyy Kalevankankaalta mutta yhtä heistä ei ole sinne haudattu, ketä heistä? Ja miksi kaikki noina vuosina haudatut Järviset on kirjattu kuolleina eikä kaatuneina?
Josko nyt olisi vähän enemmän vastuaksia. Kysymys on kolmeosainen, säännöt vastaavat kuin aiemminkin vastausaikaa sunnuntaihin kello kahteentoista.
Akilles Järvinen, kuoli lento-onnettomuudessa 1943 Tampereella.
Verner "Isä" Järvinen, kuoli Tampereella 1941
Kalle Järvinen, häntä ei ole haudattu Tampereelle, mutta hän kuoli sodassa, muttei kaatuneena (ei löydy kirjaa: Järviset – legendaarinen suomalainen urheilijaperhe).
Syy ettei kaatuneena haudattu on se, että kaikki heistä kuoli onnettomuuksissa ja Isä Järvinen vanhuuteen.
Verner "Isä" Järvinen, kuoli Tampereella 1941
Kalle Järvinen, häntä ei ole haudattu Tampereelle, mutta hän kuoli sodassa, muttei kaatuneena (ei löydy kirjaa: Järviset – legendaarinen suomalainen urheilijaperhe).
Syy ettei kaatuneena haudattu on se, että kaikki heistä kuoli onnettomuuksissa ja Isä Järvinen vanhuuteen.
schassen kirjoitti:
Kysymys oli kerrassaan loistava! Mietin kovasti vastausta, mutten sitä keksinut..nyt vasta kun luin oikean vastauksen, alkoi muistikin toimia.
Sen verran kuitenkin on tässä kohtaa pakko tarkentaa että AO Pajarihan ei ollut vain Mannerheimristin ritari, vaan kaksinkertainen Mannerheimristin ritari. No, se toki varmaan oli tiedossakin..mutta kuitenkin.
schassen
Alikersantti
madmax kirjoitti:
Vastaus on lähes oikein, joten hyväksyn sen.
Aki (kaksinkertainen olympiahopeamitalisti) kuoli todellakin lento-onnettomuudessa Pyry-koneen koelennolla Tampereella.
Verneri (antiikkisen kiekonheiton olympiakultamitalisti 1896) kuoli sydänkohtaukseen.
Kalle (kuulan EE-mies) kuoli omien keskinäisessä tappelussa Stm Nurmelan ampumana ja haudattiin tuntemattomaan paikkaan Ruskealassa.
Madmax jatkaa