Kysymys- ja vastaustopiikki

[noska]

a) The Rastas.
b) LA Lakersin.

 

[Museo]

a) The Rastas.
b) LA Lakersin.

Aivan oikein.

Rastoina tunnettu ilmeisesti useiden satojen taistelijoiden vahvuinen huturyhmittymä todellakin riehui Kivun maakunnissa. Lehtitietojen mukaan heillä olisi ollut päällänsä koripalloseura Los Angeles Lakersin pelipaidat.

Kongon koillisosassa sijaitsevalle Kivun alueelle tunnusomaista oli julma seksuaalinen väkivalta. Toisten lähteiden mukaan eri ryhmittymät pystyi tunnistamaan niille ominaisten tunnusmerkkien mukaan. Esimerkiksi hutujen Interahamwen taistelijat silpovat uhrinsa vaginaan työnnettävillä esineillä, kun taas kombolainen ryhmä sytytti istutti uhrejaan nuotiossa.

Noissa Kongon sodissa ja niiden jälkimainingeissa tapahtui 90-luvun puolivälin jälkeen kai paljon muutakin epämääräistä. Sotaanhan osallistui suoraan yhdeksän Afrikan valtiota ja ainakin pari tusinaa aseellista ryhmittymää. Kaikkiaan kuolonuhreja tuli konservatiivisten arvioiden mukaan vähän alle 3 miljoonaa.

Jos Jugoslavian hajoamissotien tapahtumat menivät suomalaisilta vähän ohi niin Kongon tapahtumista eivät kaikki tavalliset kadunmiehet edes ole kuulleet. Kun seuraavan kerran rastatukka löntystelee vastaan kaupungilla niin muistatte ainakin Kivun maakunnat ja Kongon unohdetut konfliktit.

Noska jatkaa!

 

[noska]

Kiitän.
Tosin mun tietoni mukaan The Rastas käsitti noin 50-60 henkilöä. Tunnusomaista heille oli rastatukat, verryttelyasut ja Lakersin paita.

Ja seuraavaan kysymykssen.
Viesti on aselajina sangen tärkeä ja sen keinot ja välineet nopeasti kehittyviä. Eräs sotilaidenkin lähes päivittäin käyttämä viestintämuoto on sähköposti. Usein epäillään sen sodan aikaisen käytön mahdollisuuksia, mutta ainakin tähän mennessä ovat konfliktit osoittaneet, että jos ei ihan etulinjassa maileja lähetellä niin takarintamassa sillä hoidellaan jo sangen paljon asioita.

Kysymys kuuluukin, että kuka ja milloin lähetti ensimmäisen sähköpostin ja mikä merkittävä silloin määritetty käytännön tekijä on säilynyt käytössä sähköposteissa tähän päivään asti.

 

[Creidiki]

Kysymys kuuluukin, että kuka ja milloin lähetti ensimmäisen sähköpostin ja mikä merkittävä silloin määritetty käytännön tekijä on säilynyt käytössä sähköposteissa tähän päivään asti.

Ray Tomlinson vuoden 1971 lopulla, hän käytti @ merkkiä erottimena käyttäjän ja koneen tunnuksen välillä. Järjestelmä oli ARPANET

 

[vehamala]

Kysymys kuuluukin, että kuka ja milloin lähetti ensimmäisen sähköpostin ja mikä merkittävä silloin määritetty käytännön tekijä on säilynyt käytössä sähköposteissa tähän päivään asti.

Ray Tomlinson vuoden 1971 lopulla, hän käytti @ merkkiä erottimena käyttäjän ja koneen tunnuksen välillä. Järjestelmä oli ARPANET

Kommentti:
No joo, tästähän on useita määritelmiä. Minä voisin olla sitä mieltä, että eka email lähetettiin MIT:n Mailbox-"verkossa". Riippuu miten asian määrittelee...
Ja kuka sen lähetti ? Minulla ei ole hajuakaan.

Tomlinsonilla oli kiistämättä iso rooli varhaisissa vaiheissa.
Jos asia enemmän kiinnostaa, niin seuraavassa URLissa on asiaa hiukan valotettu.
http://www.nethistory.info/History%20of%20the%20Internet/email.html

 

[noska]

Creidikin vastaus on se mitä hain, vaikka vehamala ansiokkaasti protestinsa perustelikin.

Creidiki on hyvä ja jatkaa.

 

[Creidiki]

Kuka 1900-luvun suurista vaikuttajista kertoi motokseen:
"Kaikki monimutkainen on hyödytöntä ja kaikki hyödyllinen on yksinkertaista"

 

[Museo]

Kuka 1900-luvun suurista vaikuttajista kertoi motokseen:
"Kaikki monimutkainen on hyödytöntä ja kaikki hyödyllinen on yksinkertaista"

Kalašnikov? Toivottavasti meni väärin ettei tartte värkätä kyssäriä.

 

[Creidiki]

Kuka 1900-luvun suurista vaikuttajista kertoi motokseen:
"Kaikki monimutkainen on hyödytöntä ja kaikki hyödyllinen on yksinkertaista"

Kalašnikov? Toivottavasti meni väärin ettei tartte värkätä kyssäriä.

Värkkää kyssäri vain, Mihail Timoshevits Kalashnikov se oli.

 

[Museo]

Värkkää kyssäri vain, Mihail Timoshevits Kalashnikov se oli.

Kiitos.

1600-luvulla Karibian vesillä operoineilla merirosvoilla oli tarkat kirjalliset säännöt miehistön palkkausperusteista. Millä nimellä kutsuttiin asiakirjaa mihin palkkausperusteet kirjattiin ja miten palkkaus yleisesti ottaen määräytyi?

 

[jtsaari2004]

A.O. Exquemelinillä (Henry Morganin kumppani) ainakin paperi oli /chasse partie/ ja palkkaus perustui voitonjakoon. Keikan tuloksesta vähennettiin laivan menot, erikoishenkilöstön (välskäri, puuseppä..) menot ja haavoittuneiden korvaukset. Loppu oli voittoa, joka jaettiin siten, että kipparille muutama osuus ja lopuille yksi osuus per mies, pojille puolikas.

Charles Johnsonin mukaan laivoilla oli eräänlainen /yhtiöjärjestys/, josta ilmeni palkkausperusteiden lisäksi monia muita ehtoja.

 

[Museo]

Oikein. Toisin kuin elokuvia katsomalla voisi luulla oli merirosvous liiketoimintaa.

1600-luvun lopun Karibian merirosvojen palkkausperusteet löytyivät asiakirjasta mitä tuohon aikaan yleensä kutsuttiin nimellä Chasse-partie tai Pirate Code. Tämän työsopimukseksi luonnehdittavan asiakirjan mukaan käytössä oli tulospalkkaus. Perusperiaate oli "no prey, no pay". Yleensä miehistön jäsen teki sopimuksen tietyn palkkasumman tienaamiseksi.

Kun saalista saatiin siitä vähennettiin ensin aluksen ylläpitoon kuluneet kustannukset ja maksettiin palkka esim. puusepälle ja lääkärille työmäärän ja aluksen koon mukaan. Seuraavaksi taistelussa haavoittuneille maksettiin könttäsumma tai orjia vamman vakavuuden mukaan. Esimerkiksi vasemman jalan menetys saatettiin katsoa neljän orjan arvoiseksi.

Tämän jälkeen jäljellä oleva ryöstösaalis jaettiin tasan miehistön kesken. Jos saalista ei voinut suoraan jakaa tai sen arvo oli kyseenalainen saalis myytiin ennen jakamista miehistölle. Tehtävän mukaan toiset saattoivat saada kaksi, puolitoista, yhden tai puolikkaan osuuden. Lisäksi pieni summa pidätettiin miehistön elinkustannusten ja muiden juoksevien kulujen kattamiseksi.

Kirjavinkkinä aiheesta Peter Leesonin (2009) teos The Invisible Hook: The Hidden Economics of Pirates.

Jtsaari2004 jatkaa!

 

[jtsaari2004]

Ensimmäisessä maailmansodassa sattui monenlaista. Iso määrä keskieurooppalaisia miehiä mm. vaihtoi puolta Itävalta-Unkarin rullista Venäjän puolelle. Näiden luopioiden tilanne muuttui sittemmin sangen vaikeaksi, kun Venäjä tekikin lopulta Brest-Litovskin rauhan Saksan kanssa.

Eräs kuuluisa joukko tempautui aivan ällistyttävälle seikkailuretkelle pitkin poikin Euraasiaa. Matkassa oli mukana panssarijunia, valkokenraaleja ja bolsevikkeja, vaunulasteittain kultaa ja tsaariperheen ruumiit. Seikkailu päättyi lopulta onnellisesti kotiin ja moni kaveri kohosi kotimaassaan aikanaan ministeriksi. Olipa joukossa yksisilmäinen pääministerikin. Äijien asemaa voi hyvällä syyllä verrata meikäläisiin jääkäreihin I MS:n jälkeisessä maansa itsenäisyyden järjestämisessä.

Kenestä puhutaan? Mitä reittiä nämä miehet lopulta pääsivät kotiinsa?

 

[Bodyguard]

Ns Tsekkiläinen Legioona, noin 60000 tsekkiä piti hallussaan Siperian rataa anastamillaan panssarijunilla. taistelivat valkoisten puolella bolshevikkeja vastaan, koska se oli edellytys heidän kotiinpääsylleen. Huhutaan, että Tsaariperheen improvisoitu pikatewloitus olisi johtunut siitä, että bolsuille tuli kiire, koska tsekit lähestyivät Jekaterinburgia.
Anyway, tsekit kotiutuivat aikanaan Vladivostokin kautta laivoilla. Viimeinen heitä kuljettanut alus lähti Vladivostokin satamasta 2.9.1920. Ensimmäisen kerran tsekit nousivat punaisia vastaan vallatessaan Tseljabinskin 14.5.1918 eli reilu 2 vuotta he "reissasivat" pitkin Venäjää.

 

[jtsaari2004]

Näin on. Monien kohdalla laivamatka Kaukoidästä jatkui aina vaan vielä itään, San Franciscoon. Hommaan liittyy sekä huikeaa historiaa että hirmuisen herkullisia huhuja. Kannattaa googlata. Hyvä hakusanoja ovat mm. Jan Syrový, Panssarijuna Orlik, tsaarin kulta.

Bodyguard jatkaa.

 

[Bodyguard]

Näin on. Monien kohdalla laivamatka Kaukoidästä jatkui aina vaan vielä itään, San Franciscoon. Hommaan liittyy sekä huikeaa historiaa että hirmuisen herkullisia huhuja. Kannattaa googlata. Hyvä hakusanoja ovat mm. Jan Syrový, Panssarijuna Orlik, tsaarin kulta.

Bodyguard jatkaa.

Tarinan mukaan tsekit olisivat saaneet Tsaarin kulta-aarteen, 750 miljoonaa kultaruplaa, jolla he olisivat ostaneet turvatun matkan Vladivostokiin, mutta olisivat kuitenkin pitäneet 8 kultalaatikkoa itsellään. Mene ja tiedä.

Yritän vielä tänään saada kysymyksentynkää aikaiseksi.

 

[Bodyguard]

Ottomaanien Sulttaani Suleiman Suuri lähetti 1565 armeijansa valtaamaan Maltaa kenraali Mustafan johdolla. Valtaus kuitenkin epäonnistui ns. Johanniittaritarien ja heidän apuvoimiensa vastarinnan vuoksi. Ottomaanit perääntyivät eivätkä sen koommin Maltalle enää hyökänneet.
Johanniittaritarit kärsivät kuitenkin myöhemmin tappion ja joutuivat jättämään saarensa.

Kuka löi Johanniitat myöhemmin, milloin ja miksi vihollisuudet alkoivat ja mihin muuhun sotaan ne liittyivät?

 

[jtsaari2004]

Menee muistin varassa, mutta Nappe taisi kollata Maltan matkallaan Egyptiin. Miksi piti kollata? Ranskikset ehkä tarvitsivat sen ihan vaan huoltotukikohdaksi.

 

[Bodyguard]

Menee muistin varassa, mutta Nappe taisi kollata Maltan matkallaan Egyptiin. Miksi piti kollata? Ranskikset ehkä tarvitsivat sen ihan vaan huoltotukikohdaksi.

Hyväksyttäneen, sen verran oikein oli. V. 1798 matkallaan valtaamaan Egyptiä Napoleon pyysi Maltalaisilta lupaa täydentää varastojaan Maltalla, mutta Johanniitat eivät suostuneet. Toiminnan miehenä Nappe sitten pisti konfliktin pystyyn ja valtasi Maltan. Johanniitat hajaantuivat tuon jälkeen pitkin Eurooppaa.
Heidän muistonaan lienee Maltalla ainakin vielä sen pääkaupungin nimi, La Valletta, joka juontunee Ottomaaneja vastaan taistelleiden ritareiden pomosta, Suurmestari Vallettesta.

Jtsaari jatkaa.

 

[jtsaari2004]

Napoleon oli tosiaan toiminnan mies. Hänen paluunsa Elban karkotuksesta aiheutti ymmärrettävästi pientä kireyttä Ranskan kuninkaan liepeillä. Kurko lähettikin Neyn vangitsemaan Napen.

Ney lupasi tuoda Napoleonin kuninkaalle elävänä rautahäkissä. Kuinkas kävi?