Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kamelin kyttyrä, englanniksi hump - The Hump... sorry oli vähän liikaa google-pelon puraisema kyssäri. Jatkakaa kuka haluaa, olen Brightonissa tänään niin taidan polkaista rannalle pällistelemään Atlanttia ja sitten pubiin. Mazel tov!

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Hump

The India-China airlift delivered approximately 650,000 tons of materiel to China at great cost in men and aircraft during its 42-month history.[5] For its efforts and sacrifices, the India-China Wing of the ATC was awarded the Presidential Unit Citation on 29 January 1944 at the personal direction of President Franklin D. Roosevelt,[6] the first such award made to a non-combat organization.

Flying over the Hump proved to be an extremely hazardous undertaking for Allied flight crews. The air route wound its way into the high mountains and deep gorges between north Burma and west China, where violent turbulence, 125 to 200 mph (320 km/h) winds,[23][105] icing, and inclement weather conditions were a regular occurrence. Lack of suitable navigational equipment, radio beacons, and inadequate numbers of trained personnel (there were never enough navigators for all the groups) continually affected airlift operations.

Gen. Tunner's final report stated that the airlift "expended" 594 aircraft.[93][bc] At least 468 American and 41 CNAC aircraft were known lost from all causes, with 1,314 air crewmen and passengers killed. In addition, 81 more aircraft were never accounted for, with their 345 personnel listed as missing. Another 1,200 personnel had been rescued or walked back to base on their own.

 
Kysymyslangassa on ollut hiljaista 72 h, joten sääntöjen mukaan voi laittaa uuden kyssärin. Koetetaan tällä kertaa ihan eri tyylistä, toivottavasti helpompaa kysymystä.

Eli mitähän vikaa on MVH2015 harjoituksessa ampuvan Kainuun Prikaatin tykkiryhmän toiminnassa?


En tiedä tästä aselajista yhtään mitään. No - ehkä poikkeuksena se, että tykistön ukkelit ovat omien muistikuvien mukaan aika persoja alkoholipitoisille nesteille...:).

Pitäisikö tuo asema jotenkin suojata naamioverkoilla?
 
Naamiointi ja tulinopeus
Eipä ollu kumpikaan noista.
130 K54 ampuu iskussa vain 4 laukausta minuutissa. Tämä tykkiryhmä ehtisi kyllä siihen tahtiin. Havainto naamioinnin puuttumisesta on oikea, mutta mitä olen viime vuosina ammuntoja seurannut, niin usein naamiointi ei vaan ole niissä harjoituksen aiheena, ainakaan joka tuliasemassa. Eihän näin pitäisi ola, mutta kun leirit on lyhentyny, niin ehditään enemmän ampumishommia, joita ei voi kotivaruskunnassa treenata.

Oikea vastaus siis puuttuu edelleen. Sen havaitseminen ei vaadi tykkimieskoulutusta ja näkyy niin selvästi, että ite havaitsin heti ekalla puolihuolimattomalla katsomisella. KVG:stä ei nyt ole apua!
 
En näiden toiminnasta tuliasemassa mitään tiedä. Kuitenkin yksi jamppa näyttäisi katsovan laukauksen tullessa väärään suuntaan. Huomaa virheensä ja kääntyy myöhässä laukauksen tullessa. Näkyy videon lopussa.
 
Heh pojillahan tykki hyppii ku nuoren miehen.... pittääkin.
Tuo naamiointi pisti vaan itselläkin silmään heti pysäytys kuvasta, mutta sitä tosiaan voi harjoitella muuallakin kun ampuma-alueella taitaa olla vähänlaisesti rauhanaikana sopivaa jaa luvallista materiaaliaakin.
E: Tarkennan vastausta eli poikien pyssy ei pysy paikallaan, lähettää ranut sinnepäin ois kyllä jännää olla tj:n viestissä
.
 
Viimeksi muokattu:
Oikea vastaus siis puuttuu edelleen. Sen havaitseminen ei vaadi tykkimieskoulutusta ja näkyy niin selvästi, että ite havaitsin heti ekalla puolihuolimattomalla katsomisella. KVG:stä ei nyt ole apua!

Olisiko kyse niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin hlökohtaisen aseen puuttumisesta käden ulottuvilta? Ihan tarkkaa käsitystä ei videosta saa, mutta ei tykkimiehillä rynkkyjä taida ihan käsillä olla?
 

Tarkennan vastausta eli poikien pyssy ei pysy paikallaan, lähettää ranut sinnepäin

Oikea vastaus!
Tykki aina liikkuu ammuttaessa, mutta tässä harvinaisen paljon. Video on peräisin Maavoimien sivuilta MVH2015:sta. Koska kamera on kiinteä näkyy selvästi, kuinka putki poikkeaa vasemmalle noin putkenpaksuuden verran ja molemmilla laukauksilla samalla tavoin. Siitä voi päätellä että vasemman lavettihaaran maakiilat antavat periksi. Kuvista ei tosin näe kuinka paljon se vaikuttaa putken suuntaan kuulan lähtiessä. Rauhanajan ammunnoissa etäisyydet tj -paikalta maaliin ovat pitkiä joten vaaraa tuskin syntyi. Isommalla panoksella asia olisi voinut olla toinen. Varoupseeri joutuu valvomaan kolmea asetta eikä varmasti huomaa noin pientä liikettä. Tykinjohtajan pitäisi tällaisia juttuja tarkkailla, mutta tuppaa unohtumaan ammunnan jännityksessä, kun koko ajan on muuta puuhaa.

Yksi kuula jää ampumatta kun vid loppuu mutta ammuttiin varmasti myöhemmin. Tykkimiehistöllä on sirpaleliivit mutta ei aseita selässä, joka on normikäytäntö. Oikealla mies naputtelee irti kartussin pohjanallia, sillä kartussit menee takaisin tehtaalle, jossa ne tyssätään uudelleen muotoonsa. Tykkimiehistö muistaa kääntyä selin viimeistään ekan laukauksen jälkeen. Suora-ammunnaasa käytetään täyspanosta, joka tällä tykkimallilla ammuttuna onkin unohtumaton kokemus. Itekin muistan vieläkin, kuinka melkein kypärä pyöri päässä! Ylempänä löytyy toinen video nykyisin jo käytöstä poistuneen 155 H55:n ammunnasta. Siinä tykkimiehistö toimii kuin kellon koneisto...

@Betoni esittää seuraavan kysymyksen.
 
Mikä oli Tanskan laivaston ainoa tunnettu sotatoimi toisessa maailmansodassa ? Ja mitä erikoista tuossa tilanteessa ja olosuhteissa joissa kyseinen sotatoimi tapahtui oikein oli ?
 
Lindormen_mineudlaegning.jpg


Kävisikö vastaukseksi suojamiinoitteiden laskui v 1939?
Tosin en osaa sanoa tapahtuman erikoisuuksista.
 
Lindormen_mineudlaegning.jpg


Kävisikö vastaukseksi suojamiinoitteiden laskui v 1939?
Tosin en osaa sanoa tapahtuman erikoisuuksista.

Hyvin hoksattu mutta ei, tätä ei haettu. 1939 Tanskahan ei ollut vielä itse mukana sodassa muodossa tai toisessa. Mutta tämäkin tapaus jota haeskelen tapahtui erikoisissa olosuhteissa.
 
Hmmm.. voisin kuvitella että jotenkin sotatoimeen liittyy Tanskan laivaston ilmavoimat. En tosin keksi miten. Mutta laivastohan sai antautumisensa jälkeen operoida jollain lailla itsenäisesti ja osallistui kai miinanraivaukseen. Tosin yritti myös upottaa itsensä - onko se luokiteltavissa sotatoimeksi?
 
Jostain muistin syövereistä tulee joku hatara muistikuva jostain agenttien kuljetuksesta Tanskan ja Ruotsin välillä. Sen tarkemmin en osaa sanoa.
 
Hmmm.. voisin kuvitella että jotenkin sotatoimeen liittyy Tanskan laivaston ilmavoimat. En tosin keksi miten. Mutta laivastohan sai antautumisensa jälkeen operoida jollain lailla itsenäisesti ja osallistui kai miinanraivaukseen. Tosin yritti myös upottaa itsensä - onko se luokiteltavissa sotatoimeksi?

Olet täsmälleen oikeilla jäljillä. Jo alkaa polttaa. :)
 
No .. sanotaan sitten, että tuo oman laivaston upottaminen vuonna -43, kun saksalaiset olivat lopulta ottamassa sen haltuunsa. Amiraali Aage Helgesen Vede päätti upottaa laivaston elokuun lopussa. Hän esitteli asian puolustusministerille, joka kielsi upottamasta laivastoa, ja luovuttamaan sen koskemattomana saksalaisille. Amiraali päätti toimia vastoin käskyä, mutta säilyttää kunniansa, ja käski laivaston upottamisen. 14 alusta jäi sakemanneille ja 4 pakeni Ruotsiin, 32 pohjaan. Tiukka paikka jossa oli hieman kiire. “The Danish Navy has sunk with honour; long live the Danish Navy.”

??
 
No .. sanotaan sitten, että tuo oman laivaston upottaminen vuonna -43, kun saksalaiset olivat lopulta ottamassa sen haltuunsa. Amiraali Aage Helgesen Vede päätti upottaa laivaston elokuun lopussa. Hän esitteli asian puolustusministerille, joka kielsi upottamasta laivastoa, ja luovuttamaan sen koskemattomana saksalaisille. Amiraali päätti toimia vastoin käskyä, mutta säilyttää kunniansa, ja käski laivaston upottamisen. 14 alusta jäi sakemanneille ja 4 pakeni Ruotsiin, 32 pohjaan. Tiukka paikka jossa oli hieman kiire. “The Danish Navy has sunk with honour; long live the Danish Navy.”

??

Joo, lukitaan vastaus. Tämä yksittäinen tapaus jota hain liittyy juuri tuohon kontekstiin. Panssarilaiva (coastal defence ship) Niels Juel sai laivaston johdolta käskyn pyrkiä Ruotsiin ja jos tämä ei onnistuisi, oli käsky upottaa alus. Pääsivät merelle, mutta joutuivat saksalaisten Stuka-syöksypommittajien kohteeksi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Isefjord

1.webp

Alus vaurioitui ja se ohjattiin maihin. Miehistö tosin yritti vielä upottaa sen itse ettei se olisi joutunut saksalaisten käsiin. Tanskalaisia kaatui yksi ja neljä merimiestä haavoittui. Loput jäivät vangiksi. Saksalaiset nostivat laivan myöhemmin ja ottivat sen omaan käyttöönsä.

Vuoro siis sinulle.
 
Back
Top