Kysymys- ja vastaustopiikki

Laitetaanpa vastaus kun ei enää ole tullut uusia yrityksiä:

Kuvassa oli runsaasti vihjeitä, jotka rajasivat vaihtoehdot vähiin. Laivat ovat pre-dreaghnouth tyyppiä eli suunniteltu ennenkuin kuuluisa HMS Dreaghnought otettiin käyttöön v 1906. Havaitsee selvästi koska kaikki tykkitornit eivät sijaitse aluksen keskilinjalla. Meri on jäässä joten jäljelle jää Saksan Itämeren divisioonan tulo Suomeen 1918. Ei kuitenkaan tässä Ahvenanmaalle vaan kuvassa näkyy Harmajan majakka. Laivat ovat siis saapumassa Helsinkiin 12.4.1918. Mukava hämäys oli mustaristinen Saksan laivastolippu joka taulussa muistuttaa Suomen myöhempää siniristilippua. Tuolloin huhtikuussa 1918 sitä ei vielä ollut olemassa. Isot alukset ovat linjalaiva SMS Posen ja SMS Westfalen ja laivasto-osastoa komensi amiraali Hugo Meurer.

Tekijän signeeraus löytyy alakulmasta. Hän on kuuluisa merimaalari Adolf Bock, joka saapui Suomeen maalauksen laivoilla palvelevana merisotilaana. Tämä taulu löytyy huolintayhtiö Nurmisen pääkonttorista, jossa tilaisuuden tullen kävin sen kuvaamassa.

@Erkki jatkaa!
 
Viimeksi muokattu:
Sivuhuomiona että dreadnought-tyypin taistelulaivoissakin saattoi olla pääaseistus 'siipitorneissa' sivuilla, näin oli myös HMS Dreadnoughtissa. Noita Nassau-luokan aluksia on kutsuttu myös 'semi-dreadnoughteiksi' koska niissä oli vanhanmalliset mäntäkoneet ja muutenkin vähän tuonaikaisia brittialuksia jäljessä.
 
Sivuhuomiona että dreadnought-tyypin taistelulaivoissakin saattoi olla pääaseistus 'siipitorneissa' sivuilla, näin oli myös HMS Dreadnoughtissa. Noita Nassau-luokan aluksia on kutsuttu myös 'semi-dreadnoughteiksi' koska niissä oli vanhanmalliset mäntäkoneet ja muutenkin vähän tuonaikaisia brittialuksia jäljessä.
Tämä pitää paikkansa. Sotalaivojen kehitys oli tuolloin nopeaa. Siipitornit katosivat nopeasti taistelulaivoista. Meidän kirjallisuudessa näitä I MS:n vanhempia aluksia kutsuttiin linjalaivoiksi.
 
Kas, arpa lankesikin minulle. Juohtuipa mieleeni legendaarinen kysymys: Haluaisitko olla kukkakauppias? Pari merkittävää sotaherraamme olisivat vastanneet tähän varmaankin myöntävästi, koskapa sodan jälkeen ryhtyivät ko. alalle. Ketkä nämä kaksi kukkaiskansan edustajaa olivat?
 
Nythän palikkatestin kysymykset on uusittu; ite vastasin aikanaan kieltävästi. Yksi kukista pitävä olisi voinut olla ev Reino Hallamaa, joka toimi Espanjassa neilikanviljelijänä.
 
Jep, Reiska H oli toinen.

Mannerheim-ristin ritari n:o 1.

Ruben Lagus viljeli eläkepäivinään kukkia Pikku-Ojamon tilalla (johon kuului mm. Villa Haikari) ja myi niitä Lohjan torilla.

Tämä menee siis tasan, mutta tuo Vanha Poika oli ensin.

Eli ainakin nämä kaksi piikivenkovaa sotilasta olisivat voineet vastata P2-osioon, että ilman muuta haluaisin.
 
Jospa minä..

Sissit tuntevat sissikiukaan... mutta sehän on vanha keksintö! Rakkaalle lapselle löytyy muita(kin) nimiä. Mikä on ko. historiallisen "viuhkapanoksen" ulkomaalainen nimi? Yksi piisaa! Ja käyttötarkoitus olisi plussaa :)
 
Viimeksi muokattu:
Jospa minä..

Sissit tuntevat sissikiukaan... mutta sehän on vanha keksintö! Rakkaalle lapselle löytyy muita(kin) nimiä. Mikä on ko. historiallisen "viuhkapanoksen" ulkomaalainen nimi? Yksi piisaa! Ja käyttötarkoitus olisi plussaa :)

Periaatteessa katapultti on ensimmäinen myös "viuhkapanoksena" laajasti käytetty. Lisäksi se oli tähysteinen.

Foinikialaisilla oli ensimmäinen kivenheittäjä, mutta egyptiläiset aloittivat kehitystyön n. 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Ensimmäisen todella menestyksekkään katapultin teki Archimedes. Philip II:n (Makedonian kuningas) varustukset lyötiin hajalle juuri näillä.

Ensimmäinen räjähtävä miina oli käytössä vuonna 1403 Pisan ja Firenzen välisessä sodassa. Firenzeläiset kuljettivat ruutia unohdettuun käytävään ja romauttivat Pisan muurin. Sen ajatuksen toteutti muuten nuori pioneeri nimeltään Leonardo Da Vinci. (Tästä olisi saanut hyvän kysymyksen).

Marsalkka Sebastien Le Prestre de Vauban (1630-1707) kuvasi fougassen ja globes de compressionin eli ns. painekuulat (pressure balls). Ruutia käytettiin 2500 kg ja erilaisten kuulien ja romun avulla hajotettiin koko linnoitus / tukikohta.

Schrapnellmine uudella ajalla oli mielestäni jo saksalainen keksintö. Tunnetuimmat olivat SMi-35 ja SMi-44. Kaikki muut ovat tavallaan jonkin sortin kehitelmiä näistä, Claymorea myöten.

Käyttötarkoitushan viuhkapanoksella on enemmän vakavien vammojen tuottaminen ja joukon toimintakyvyn lopettaminen.
 
Viimeksi muokattu:
"Fougasse" on oikein! Maltalla suunniteltiin käytettävän rannikkopuolustuksen osana vihollisen laivoja ja rantautuvaa jalkaväkeä vastaan.

image223.jpg


@Hallinkorva jatkaa ole hyvä!
 
Viimeksi muokattu:
Monet vapaussodan ja talvisodan pojat saavat kiittää hengestään tätä rohkeaa Pohjolan vapauden ystävää (kuvassa takana). Kuka hän on?

20180709_143334.jpg
 
Kuvasssa taitaa olla tanskalainen lääkäri Ole Chievitz, joka osallistui sekä vapaussotaan että talvisotaan.

Ehdin juuri ennen hommiani aamukahvilla piipahtaa tässä. Kyllä, Ole Chievitz koki velvollisuudekseen auttaa suomalaisia. Hän toi talvisotaan satapaikkaisen sotasairaalan. Se joutui aika kovillekin eli lentopommituksen kohteeksi Nurmeksessa. 21 kuoli, mukaan lukien kaksi lääkäriä. Kuva jonka laitoin, ei ole aikaisemmin ollutkaan netissä.

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/tanskamb.htm
 
Minua aina järkyttää, että sisäistämmekö koskaan edes, miten nuoret pojat siellä haavoittuivat ja kuolivat? Kenen harteilla oli se suomalainen kunnia ja koko kansan elämä?

Mutta Old Boy jatkanee.

20180710_050702.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Kuka suomalainen on ottanut osaa useinpaan sotaan? Rajataan niin, että osanottaminen tarkoittaa aktiivista toimintaa sodan jonkun osapuolen palveluksessa. Siten kaikkien muistama eläkkeellä oleva toimittaja Rauli Virtanen ei kelpaa vastaukseksi. Ajallisestikin täytyy rajoittaa, jotta vastaus perustuisi historiallisiin faktoihin. Siispä nyt etsitään kandidaatteja alkaen vuodesta 1808 kohti nykyaikaa.
 
Kuka suomalainen on ottanut osaa useinpaan sotaan? Rajataan niin, että osanottaminen tarkoittaa aktiivista toimintaa sodan jonkun osapuolen palveluksessa. Siten kaikkien muistama eläkkeellä oleva toimittaja Rauli Virtanen ei kelpaa vastaukseksi. Ajallisestikin täytyy rajoittaa, jotta vastaus perustuisi historiallisiin faktoihin. Siispä nyt etsitään kandidaatteja alkaen vuodesta 1808 kohti nykyaikaa.

Lasketaanko maailmasota aina yhdeksi sodaksi eli esim. talvisota, jatkosota ja Lapin sota = yksi sota?
 
Back
Top