Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Leaderwolf kirjoitti:
eversti Scheiber joka oli joukkojen komentaja. Mutta kahta muuta en tiedä.

E. Siis kertoi että olivat pelastaneet ne ja piilottaneet hautausmaalle
Klikkaa laajentaaksesi...

1/3

Eversti Schreiber oli 6. SS-Vuoristodivisioona Nordiin kuuluneen 12. Vuoristojääkärirykmentin komentaja. Rykmentti oli XVIII Vuoristoarmeijakunnan jälkijoukko, kun Nord vetäytyi Kuusamon kautta Rovaniemelle. Armeijakunnan komentaja oli kenraali Hochbaum. Kuusamo oli tyhjä siviileistä, kun saksalaiset poistuivat.

Schreiber saapui uudelleen Kuusamoon heinäkuussa 1959. Schreiber kertoi tietonsa Kuusamon kirkkoherralle. Mukanaan hänellä oli kirje kellot hautausmaahan kaivaneeelta pioneerilta. Saksalaiset ovat antaneet jo 1950-luvulla Kuusamon tapahtumista todistuksen, jota voi pitää täysin luotettavana mutta jota Kekkosen aikana ei koskaan kerrottu. Huhut elävät vieläkin.

Vähän pitäisi yrittää lisää vielä.

Muihin kysymyksiin vastaukset ovat Gebirgsjäger-lehden numerossa 4/1960 :cool: mutta uskon, että päättelykyky riittää.
 
Viimeksi muokattu:
Muistelen, että kirkon tuhosivat kai venäläiset. Veikkaisin, että kellot löytyivät vasta, kun paikalle oli saatu jostakin metallinilmaisin.
 
Erkki kirjoitti:
Muistelen, että kirkon tuhosivat kai venäläiset. Veikkaisin, että kellot löytyivät vasta, kun paikalle oli saatu jostakin metallinilmaisin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on oleellista. Venäläiset tuhosivat Kuusamon kirkon, tapulin ja hautausmaan. Saksalaiset ovat antaneet siitä täysin luotettavan todistuksen jo 1950-luvulla. Jostain merkillisestä syystä saamme ajoittain lukea, että asia olisi muka jotenkin "kiistanalainen". Ei se ole. Tarvitaan kuulemma lähde. Sellainen on!

Eversti Franz Schreiberin todistus suomeksi Sampo Ahton kääntämänä ja minun referoimanani.

Suunnilleen syyskuun puolivälissä vastustaja oli noin 15 kilometrin päässä Kuusamon kirkonkylästä ja kykeni ampumaan sitä tykistöllä. - - Me tiesimme, että Kuusamon kirkon tapulissa oli hyvin vanhat ja arvokkaat kellot vuodelta 1611, jotka eivät saaneet joutua venäläisten käsiin. Divisioonan pioneerit saivat käskyn irroittaa kellot ja viedä turvaan. - - Molemmat kellot kaivettiin viereiseen hautausmaahan, ja paikka naamioitiin haudaksi.

Vuoristojääkärirykmentti 12:n viimeiset osat pääsivät Kuusamosta irti ilman vihollisen painostusta: ne marssivat Posion ja Pekkalan suuntaan - - Joukkojemme tietoon ei tullut se, että venäläiset eivät hävittäneet ainoastaan hautausmaata vaan myös kirkon ja sen viereisen tapulin.

(1959)

Olin tuonut mukanani Saksasta kirjeen eräältä pioneerialiupseerilta, joka oli ollut mukana hautaamassa kelloja ja joka oli kirjoittanut minulle: kellot ovat kolmannessa rivissä, kolmas hauta vasemmalta. - - Koska venäläiset olivat hävittäneet hautausmaan, ei ollut enää selvitettävissä, missä olivat kolmas rivi ja kolmas hauta. - - Ehdotin seurakunnan herroille, että pyydettäisiin Suomen armeijan pioneereja jatkamaan etsimistä miinaharavoilla - - Huonevarausten vuoksi ryhmäni matkaa ei voitu keskeyttää enää pitemmäksi aikaa, ja niin meidän oli lähdettävä Kuusamosta. - - Parin vuorokauden kuluttua minut tavoitti uutinen, että kellot oli löydetty heinäkuun 17. päivänä."

SS-Standartenführer Franz Schreiber

(ja tämä on siis Schreiber, ei Scheiber kuten lehdissä on välillä ollut)

Miinaharavoita todella käytettiin. Perussyy oli, että kellojen sijainti oli lopultakin epävarma.

Minusta @Erkki kertoi nyt tärkeimmän.
 
No, tämmöinen pikainen: Ranskalainen tykki saksalaisesta laivasta upotti venäläisen aluksen. Tapaus jäi historiaan, vaan mikä juttu oli kyseessä?
 
  • Tykkää
Reactions: krd
Hyvä kysymys. Jotenkin ajatus karkaa Canet tykkeihin, joita on voitu käyttää rannikkopuolustuksessa. Ei vaan tule mieleen mikä tapaus voisi olla kyseessä. Nyt sitten tällä vien muidenkin ajatukset aivan väärille vesille...
 
krd kirjoitti:
Hyvä kysymys. Jotenkin ajatus karkaa Canet tykkeihin, joita on voitu käyttää rannikkopuolustuksessa. Ei vaan tule mieleen mikä tapaus voisi olla kyseessä. Nyt sitten tällä vien muidenkin ajatukset aivan väärille vesille...
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin ja pitäisi olla laivatykki, "saksalaisesta laivasta". Paha kysymys.
 
Jatkona veli @krd :n ajatuksen karkailuun; Canet suunnitteli myös laivatykkejä, esimerkiksi 320mm järkäleen joka oli käytössä Matshushima -luokan risteilijöissä, vm 1888.(järjettömän kokoinen tykki kokoiseensa alukseen).
Ja tästä tietenkin päästään näppärästi uponneeseen venäläisalukseen, sillä risteilijät osallistuivat tietenkin (jo pahasti vanhentuneina toki) Tshushiman -meritaisteluun ja osallistuivat yhteenottoon risteilijöiden Auroran ja Olegin kanssa ja samassa yhteenotossa meni pohjaan myös Kamtsatka (huoltoalus) ja Borodino-luokan upouusi linjalaiva Knjaz Suvorov (tai "taistelulaiva" .. kumpi nyt lienee parempi), erityisesti viimeinen toki lähinnä torpedoveneiden saaliina.

.. mutta siis - hmm ei nyt osunut tuo saksalaisen laivan vaatimus.

Canet on kuitenkin aseena mahdollinen sen puolesta että niitä kyllä laivoilla oli.
 
Tosiaan ranskalainen sotasaalistykki, jonka merkistä ei kyllä ole hajua, kaliperiksi mainitaan 75 milliä, (jossain lähteessä vain 25), mutta isompi lienee todennäköisempi. Ja kuten kirjoitin, tapaus oli eräässä mielessä historiallinen.
 
Erkki kirjoitti:
Tosiaan ranskalainen sotasaalistykki, jonka merkistä ei kyllä ole hajua, kaliperiksi mainitaan 75 milliä, (jossain lähteessä vain 25), mutta isompi lienee todennäköisempi. Ja kuten kirjoitin, tapaus oli eräässä mielessä historiallinen.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://www.waffenlager.net/pak/75pak97.html
Laivan kannelle asennettu 7.5 cm pak 97/38, tykin putki oli ranskalainen. Tykistä arvaukseni, itse tapahtuma minulle tuntematon.
 
Laiva oli esikuntalaivaksi muutettu siviilialus. Se joutui taisteluun venäläistä torpedoveneosastoa vastaan ja voitti, mikä oli tietysti saavutus sinänsä, mutta tapahtuman historiallisuus ei johdu siitä.
 
Liittyisikö tämä saksalaisten Itämerellä 1945 suorittamiin Itä-Preussin evakuointeihin. Helan niemihän oli saksalaisten hallussa 9.5.1945 asti. Laivaa en kyllä pysty nimeämään... Tuo Helan niemi toimi merievakuointien pääpaikkana maaliskuusta 1945.
 
Bodyguard kirjoitti:
Liittyisikö tämä saksalaisten Itämerellä 1945 suorittamiin Itä-Preussin evakuointeihin. Helan niemihän oli saksalaisten hallussa 9.5.1945 asti. Laivaa en kyllä pysty nimeämään... Tuo Helan niemi toimi merievakuointien pääpaikkana maaliskuusta 1945.
Klikkaa laajentaaksesi...
Liittyyhän se. Hakusessa oli saksalaisten (ja kaiketi myös Itämeren ) viimeinen meritaistelu 9.5. Laiva oli Rugard, joka tykillään torjui saattueensa kimppuun hyökänneet moottoritorpedoveneet lähellä Ruotsin aluevesiä. Tämä tapahtui sodan jo virallisesti päätyttyä ja oli siis merisodan päätepiste Euroopassa. Jatkaos, ole hyvä.
 
Erkki kirjoitti:
Liittyyhän se. Hakusessa oli saksalaisten (ja kaiketi myös Itämeren ) viimeinen meritaistelu 9.5. Laiva oli Rugard, joka tykillään torjui saattueensa kimppuun hyökänneet moottoritorpedoveneet lähellä Ruotsin aluevesiä. Tämä tapahtui sodan jo virallisesti päätyttyä ja oli siis merisodan päätepiste Euroopassa. Jatkaos, ole hyvä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kiitos. Katsotaan, jos huomiseksi keksisin jotain...
 
Olen lintsannut monta kysymystä aiemmin, joten korjataan kysymyksellä:

Mikä traarin Venäjän yhtymä oli Suomessa I MS:n syttyessä?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top