Kysymys- ja vastaustopiikki

Pikainen roiskaisu:

Kyösti Pietiläinen Zaire, Tsad, Djibouti, Belgian Kongo, Ruanda, Bosnia = 6
Ensio Siilasvuolle laskin pikaisesti myös kuusi eri sotaa.
Mannerheim (Japani, I maailmansota, vapaussota, II maailmansota) = 4 / toisella laskentatavalla (maailmansota erillissotina) kahdeksan
 
Joo, pahoittelut. Kun sulla oli kaksi vastausta niin huomasin ainoastaan ekan. Ei ihme että oli haudanhiljaista....

Ensio Siilasvuo ei kelpaa vastaukseksi sillä hänen aikanaan YK ei ollut konfliktien osapuoli. Ennen Siilasvuon palvelua näin oli, kuten esim Koreassa ja Kongossa. Eikä sotien lukumääräkään riittäisi tässä kisassa.

Mannerheim on tietysti henkilö, joka ekaksi tulee mieleen. Ja, kuten arvata saattaa, ei ole oikea vastaus. Lasketaan vielä M:n sodat: Japani vs Venäjä, I MS, vapaussota, kolme omaa sotaamme. Mä saan vastauksesksi siten kuusi sotaa.

Kyösti Pietiläista tarkastellessa määritellään ensiksi mitä on sota. Mulle on opetettu, että sota on aseellisten osapuolten toimi/toimet, jossa väkivaltaisesti menettää henkensä vähintään 500 ihmistä vuodessa.
Täyttävätkö KP:n kaikki sodat tämän kriteerin?Lisäksi hänen toiminnastaan ei ole historiallisia lähteitä; ainoastaan omaelämänkerralliset romaanit. Ja vaikka nämä kaikki lasketaan ei saada kuin 6 sotaa hänellekin.

Ei siis mikään "roiskaisu" vaan hyvä perusteltu vastaus, joka ei valitettavasti vielä sisältänyt haettua henkilöä.
 
Old Boy ratkaiskoon, mutta Isotalo oli Misajoella (I maailmansota), vapaussodassa, Aunuksen retkellä, talvi- ja jatkosodassa (vähäisissä tehtävissä). Ei tästä tule kuin viisi. Mistä Jussi Niinistö saa seitsemän sotaa?
 
Juuri kirjoittamassa samaa asiaa. Wikipedia käyttää jostain syystä jääkärien vakiintuneesta Misse-joesta paikallista nimeä. Talvi- ja jatkosodan tehtävätkin näyttää todella vähäisiltä. Eihän talvisodan koulutuskeskusten väkeäkään laskettu sodan osallistujiin. Niinistön kirjaa ei ole luettu joten en tiedä mistä hän on määrän saanut. Jos lasketaan osallistuminen Viron vapaussodan taistelijoiden värväämiseen niin päästään lukumäärään kuusi.
 
Leaderwolf kirjoitti:
Antti Isotalo (1895–1964) oli mukana ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla 1916, Suomen vapaussodassa 1918, Aunuksen retkellä 1919, Porajärven suojelusjoukoissa 1919–1920, Vienan Karjalassa 1921–1922 sekä talvi- ja jatkosodassa

https://www.tiedekirja.fi/default/isontalon-antti.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Porajärven hetkellinen miehitys oli tavallaan Aunuksen retken jatke. Puhutaan "heimosodista" mutta sitä samaa pikkukahakoiden ketjua se on. Ammuttiinkohan Porajärvellä laukaustakaan enää 1921? Sinnehän yritettiin nimenomaan Aunuksen retken yhteydessä (ensimmäisellä yrittämällä ei päästy, sitten ihan lopussa se kaapattiin).

Minäkin mietin Mannerheimista, että Puola 1914, Galitsia 1915 ja Romania 1917 olisivat eri sotia, mutta kyllä kai kyse on ens. maailmansodasta.

Isotalon aika kului 1919 - 1922 heimosodassa, Aunuksessa ja sitten viimeiseksi Itä-Karjalan kansannousussa, joka kuului sekä heimosotiin että Venäjän sisällissotaan.
 
Vastaus vosi löytyä myös jostain lääkäristä. Suomessa on muutamia, jotka ovat olleet kenttäsairaalassa liki joka kriisissä ja sodassa, mitä tuolla hitihatimaissa on saatu aikaan.
 
Kaikkitietävä wikipedia on luetellut Suomen sodat. Listalta löytyy kymmenkunta jo ennen vuotta 1000, jolta ajalta ei ole lähteitä. Yhdessäkin sodassa Suomen joukkoja johti "myyttinen velho Frost". Mitä taas tulee Isotalon sotiin niin heimosodista ainoastaan Aunuksen retki täyttää sodan määritelmän ehdot. Oikea vastaus puuttuu siten edelleen.
 
Kaarlo Kurko?
 
Moneenkohan kaikista maailman Venäjän sodista Anders Edvard Ramsay ehti osallistua 1800-luvulla?

Tai pienemmät kihot. Kauhavan sosiaaliset ongelmat 1860-luvulla kovin ottein rauhoittanut "ruma vallesmanni" Hägglund sen isokokoisen apurinsa kanssa olivat molemmat Krimin sodan veteraaneja ja ties missä mukana olleita. Joku kenraalitason tyyppi ehti mahdollisesti jo tosi moneen sotaan.
 
Viimeksi muokattu:
Hallinkorva kirjoitti:
Moneenkohan kaikista maailman Venäjän sodista Anders Edvard Ramsay ehti osallistua 1800-luvulla?
Klikkaa laajentaaksesi...
Palvelus sattui 1800-luvun Napoleonin sotien jälkeisiin rauhallisempiin aikoihin jolloin Euroopassa ei juuri sodittu. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita osui virkauraan, esimerkiksi hän sattui toimimaan Talvipalatsin vartiopäällikkönä 1825 Dekabristikapinan aikana. Poikakin oli Venäjän kenraali ja niinpä Munkkiniemessä on Hesa säilyttänyt Ramsaynranta-kadunnimen.

Ei nouse siis korkealle sotaretkien lukumäärän listalla.
 
Juuri näin....useinpiin sotiin osallistunut sotasankarimme on todellakin sotakirurgi Richard Faltin.

Mannerheimin ikätoveri ja läheinen ystävä lapsuudesta alkaen. Suomen historiaan liittyvä sotakirurgiatehtävä tuli vastaan nuorena lääkärinä, kun yritti pelastaa ammutun Bobrikoffin. Tätä ei vielä lasketa mutta kaikkiaan sotia kertyi 7 kappaletta. Kaikissa niissä hän sattui olemaan hävinneella puolella, vuonna 1918 hoiti Helsingissä punaisten haavoittuneita. Taistelutehtävissä ei ehkä hävinneellä puolella olisi näin monta kertaa ollut terveellistäkään taistella.

Faltin kuuluu myös maamme kulttuurihistoriaan sillä musikaalisestikin lahjakas Faltin omisti viulun, jota luultiin Stradivariuksen tekemäksi. Sellaisena sen osti Suomen Kulttuurirahasto mutta viulu paljastui pian toisen, tosin myös kuuluisan rakentajan tuotteeksi. Soittimen arvo kuitenkin puolittui ja iltapäivälehdet saivat kirjoitettavaa.

Ole hyvä ja jatka!

richard_faltin_resized.jpg
 
Otetaan välillä Lapin sotaa.

Mika Kulju on kertonut, että Kuusamon kirkonkellot pelasti saksalaisen upseerin ja suomalaisen lotan rakkaus. Tarinan mukaan Mannhard -niminen luutnantti rakastui tamperelaiseen lottaan, jonka kanssa hän ihastui Kuusamon kirkonkellojen sointiin. Luutnantti halusi tavata lotan samassa paikassa sodan jälkeen.

Kun saksalaisilla tuli jatkosodan päätyttyä kiire perääntyä paikkakunnalta, Mannhard sai suostuteltua pioneerijoukkoja johtavan upseerin kätkemään hänelle rakkaat kellot ennen kirkon tuhoa. Mannhardin haave paluusta Kuusamoon ei koskaan toteutunut, sillä hän kaatui Tornion taisteluissa kolme viikoa myöhemmin.

Näin siis Kulju, ja onhan tuo kaunis tarina. Se vie vain hiukan harhakäsityksiin helposti. Saksalaisten arkistot antavat kuitenkin kattavamman kuvan. Vastaukset kaikkiin seuraaviin kysymyksiin tarkkoina:

- Ketkä hävittivät Kuusamon kirkon ja tapulin?
- Kuka kertoi Kuusamon kirkkoherralle, että kellot ovat hautausmaan kolmannessa rivissä (kolmas hauta vasemmalta)?
- Miksi kellojen löytämiseen meni silti muutamia päiviä?
 
Hallinkorva kirjoitti:
Otetaan välillä Lapin sotaa.

Mika Kulju on kertonut, että Kuusamon kirkonkellot pelasti saksalaisen upseerin ja suomalaisen lotan rakkaus. Tarinan mukaan Mannhard -niminen luutnantti rakastui tamperelaiseen lottaan, jonka kanssa hän ihastui Kuusamon kirkonkellojen sointiin. Luutnantti halusi tavata lotan samassa paikassa sodan jälkeen.

Kun saksalaisilla tuli jatkosodan päätyttyä kiire perääntyä paikkakunnalta, Mannhard sai suostuteltua pioneerijoukkoja johtavan upseerin kätkemään hänelle rakkaat kellot ennen kirkon tuhoa. Mannhardin haave paluusta Kuusamoon ei koskaan toteutunut, sillä hän kaatui Tornion taisteluissa kolme viikoa myöhemmin.

Näin siis Kulju, ja onhan tuo kaunis tarina. Se vie vain hiukan harhakäsityksiin helposti. Saksalaisten arkistot antavat kuitenkin kattavamman kuvan. Vastaukset kaikkiin seuraaviin kysymyksiin tarkkoina:

- Ketkä hävittivät Kuusamon kirkon ja tapulin?
- Kuka kertoi Kuusamon kirkkoherralle, että kellot ovat hautausmaan kolmannessa rivissä (kolmas hauta vasemmalta)?
- Miksi kellojen löytämiseen meni silti muutamia päiviä?
Klikkaa laajentaaksesi...
eversti Scheiber joka oli joukkojen komentaja. Mutta kahta muuta en tiedä.

E. Siis kertoi että olivat pelastaneet ne ja piilottaneet hautausmaalle
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top