Bodyguard
Kenraali
22.Armeijakunta, joka käsitti 4 nelirykmenttistä prikaatia (?). 22.AK kuului Pietarin puolustuksesta vastuussa olevaan 6. Armeijaan.
Kysymys- ja vastaustopiikki
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
John Hilly
Ylipäällikkö
Oikein! Jatkakaa!
Bodyguard
Kenraali
Kiitos, kiitos. Jatketaanpa samasta aiheesta. Eli tuo 22.Ak siirrettiin pois Suomesta ( itärintamalle ) ja viimeiset sen yksiköt poistuivat maasta 7.9.1914. Tilalle saapui kaksi 6.A kakkosluokan divisioonaa ja yksi kasakkarykmentti. Samanaikaisesti kaikille Suomessa oleville joukoille, siis noille maavoimien yhtymille ja myös merivoimien joukoille nimitettin yksi komentaja, Suomen joukkojen komentaja. Mihin erikoiseen tilanteeseen tuo nimitys johti ja kuka oli nimitetty herra...?
Ihan varmistukseksi; siis neljännen vai kuudennen A:n komentajalle ?
Ite ainakin muistan hyvin radiossa luetut varoitukset merialueiden ajomiinoista. Radiota myös kuunneltiin tuolloin nykyiseen verrattuna moninkertaisen paljon.
Viimeksi muokattu:
Bodyguard
Kenraali
Ainakin Axel von Fersen osallistui Yhdysvaltojen vapaussotaan ollessaan Ranskan armeijan palveluksessa. Toimi siellä mm. tulkkina washingtonin ja ranskalaisten komentajan neuvotteluissa. Toimi Ranskan vallankumoouksen aikoihin kuninkaan puolella Ranskassa ja ehkä taisteli myös Napoleonia vastaan. Mutta tietojeni mukaan on syntynyt Tukholmassa, joten ei liene oikea vastaus...
JR49
Respected Leader
https://fi.wikipedia.org/wiki/Curt_von_Stedingk
Tervehdin menneisyyden Savon Prikaatin komentajaa.
Ja odotan mielenkiinnolla, löytyykö tästä mitään uutta tulevaisuudessa:
Suomen Kansallisarkisto osti 2013 Stedingkin suvun arkiston ja maksoi siitä 465 000 euroa. Arkistoon kuuluu 76 000 sivua asiakirjoja, muun muassa Curt von Stedingkin papereita, jotka liittyvät Haminan rauhanneuvotteuihin. Arkisto oli Ruotsissa d'Otrante-suvun omistuksessa. Arkistoa ei ole juuri tutkittu, sillä sen olemassaolosta ei ole ollut tietoa kovin laajalti. Ruotsin valtionarkisto digitoi aineiston, ennen kuin se saapui Suomeen, kesällä 2013. Sen jälkeen se on vapaasti käytettävissä. Arkistossa on muun muassa 14 kansiota Savon prikaatin historiaa ja everstiluutnantti Berndt Johan Hastferilta takavarikoidut asiakirjat.
Tervehdin menneisyyden Savon Prikaatin komentajaa.
Ja odotan mielenkiinnolla, löytyykö tästä mitään uutta tulevaisuudessa:
Suomen Kansallisarkisto osti 2013 Stedingkin suvun arkiston ja maksoi siitä 465 000 euroa. Arkistoon kuuluu 76 000 sivua asiakirjoja, muun muassa Curt von Stedingkin papereita, jotka liittyvät Haminan rauhanneuvotteuihin. Arkisto oli Ruotsissa d'Otrante-suvun omistuksessa. Arkistoa ei ole juuri tutkittu, sillä sen olemassaolosta ei ole ollut tietoa kovin laajalti. Ruotsin valtionarkisto digitoi aineiston, ennen kuin se saapui Suomeen, kesällä 2013. Sen jälkeen se on vapaasti käytettävissä. Arkistossa on muun muassa 14 kansiota Savon prikaatin historiaa ja everstiluutnantti Berndt Johan Hastferilta takavarikoidut asiakirjat.
Olisikin maailmakirjat ihan sekaisin, jos veli @JR49 ei olisi tuntenu Savon prikaatin entistä komentajaa. Axel von Fersen oli niin lähellä, että melkein polttaa, mutta sotilas hän ei ollu. Isänsa, Axel von Fersen vanhempi oli yksi Ruotsin viimeisiä marsalkoita.
Stedingt suvun komea empirelinna vaati korjausta, johon kellään suvussa ei ollu varoja. Silloin päättivät tarjota arkistoa Suomeen, joka tarttuikin asiaan. Kaupantekoaikaan hintaa ei julkistettu vaan puhuttiin ainoastaan yli 100.000 eurosta. Wikipedian mukaan peräti 450.000. Mahtoiko kauppa kannattaa sillä jos arkisto digitoitiin samalla on se kaikkien käytössä. Tuloksia ei kannata odottaa henkeä pidätellen. 1700-1800 lukujen vaihde kiinnostaa tutkijoita vähän eikä tuloksia kannata suomeksi julkaista. Vieraskieliset taas jäävät tiedotusvälineidemme ja esim HAIKin seurannan ulkopuolelle.
Stedingk-arkistoa hyödynsi jo Turun Yliopiston emeritusproffa Jussi T Lappalainen muutama vuosi sitten suomeksi ilmestyneessä kirjassaan, joka ei saanu juuri lainkaan huomiota. Ruotsissa aineistoa on hyödynnetty jo aikaisemmin. Sikäläisistä lähteistä löytyy mm tieto, että Stedingk ollessaan Ruotsin rauhanneuvottelijana v 1809 sairastui vakavasti. Aleksanteri I joutui kiirehtimään neuvotteluiden päättymistä ja myöntyi sen vuoksi rajaan Tornionjoella. Aikaisemmin Venäjä vaati maata Kalix-joelle asti. Jälkimmäinen olisi merkinnyt Ruotsin rautamalmialueiden jäämistä Venäjälle ja 1918 sitten Suomelle. Silloin olis luultavasti 1900-luvun historia ollut toisenlainen.
Tämä Curt von Stedingt oli sitten se Ruotsin toistaiseksi viimeinen marsalkka. @JR49 jatkaa.
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=14&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiM0PP0iMncAhVmJ5oKHSHbA0w4ChAWMAN6BAgDEAE&url=https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/09/27/suomi-jai-ilman-malmirikasta-kiirunaa-perin-inhimillisesta-syysta&usg=AOvVaw3oWtu2rT3WgkRaY4UNjLI0
Stedingt suvun komea empirelinna vaati korjausta, johon kellään suvussa ei ollu varoja. Silloin päättivät tarjota arkistoa Suomeen, joka tarttuikin asiaan. Kaupantekoaikaan hintaa ei julkistettu vaan puhuttiin ainoastaan yli 100.000 eurosta. Wikipedian mukaan peräti 450.000. Mahtoiko kauppa kannattaa sillä jos arkisto digitoitiin samalla on se kaikkien käytössä. Tuloksia ei kannata odottaa henkeä pidätellen. 1700-1800 lukujen vaihde kiinnostaa tutkijoita vähän eikä tuloksia kannata suomeksi julkaista. Vieraskieliset taas jäävät tiedotusvälineidemme ja esim HAIKin seurannan ulkopuolelle.
Stedingk-arkistoa hyödynsi jo Turun Yliopiston emeritusproffa Jussi T Lappalainen muutama vuosi sitten suomeksi ilmestyneessä kirjassaan, joka ei saanu juuri lainkaan huomiota. Ruotsissa aineistoa on hyödynnetty jo aikaisemmin. Sikäläisistä lähteistä löytyy mm tieto, että Stedingk ollessaan Ruotsin rauhanneuvottelijana v 1809 sairastui vakavasti. Aleksanteri I joutui kiirehtimään neuvotteluiden päättymistä ja myöntyi sen vuoksi rajaan Tornionjoella. Aikaisemmin Venäjä vaati maata Kalix-joelle asti. Jälkimmäinen olisi merkinnyt Ruotsin rautamalmialueiden jäämistä Venäjälle ja 1918 sitten Suomelle. Silloin olis luultavasti 1900-luvun historia ollut toisenlainen.
Tämä Curt von Stedingt oli sitten se Ruotsin toistaiseksi viimeinen marsalkka. @JR49 jatkaa.
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=14&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiM0PP0iMncAhVmJ5oKHSHbA0w4ChAWMAN6BAgDEAE&url=https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/09/27/suomi-jai-ilman-malmirikasta-kiirunaa-perin-inhimillisesta-syysta&usg=AOvVaw3oWtu2rT3WgkRaY4UNjLI0
Viimeksi muokattu:
Bodyguard
Kenraali
( Hans ) Axel von Fersen oli kyllä sotilas. Sitä en tiedä, millaista sotilaskoulutusta hän sai, mutta siirryttyään ranskan armeijan palvelukseen 1779 hän sai everstin arvon ja ns. ruotsalaisrykmentin ( Regiment Royal Suedois ) komennon. Yhdysvaltain vapaussotaan hän osallistui niin ikään everstin arvoisena.
Viimeksi muokattu:
Kaikki aatelissäädyn terveet poikalapset sai nuorena muun opin ohella sotilaan peruskoulutuksen, mutta nuorempi von Fersen tunnettiin enemmän hovi- ja naistenmiehenä. Everstinarvon 26 vuotiaana Ranskan armeijaan silloin kuuluneessa ruotsalaisrykmentissä sai (tai voidaan myös sanoa joutui) ostamalla. Asiassa varmaan auttoi, että isäukko sattui olemaan Ruotsin suurimpia maanomistajia. Joukkoja kuitenkin johti ja koulutti muut miehet, everstin oli ehkä edullisempaa ollakin juonittelevassa hovissa. Rykmentin sotilaat värvättiin Saksasta ja upseereista iso osa tuli Ruotsista. Mitään sotakouluja von Fersen ei käynyt ja USA:n sisällissodassa hänet muistetaan tulkkina George Washingtonille, joka (kumma kyllä) ei osannu ranskaa. Jonkinlaisen mitskun sai Yorktownin taistelusta, mutta sekin saattaa olla enemmän honorus causa. Uuden valtion piti toki palkita auttajiaan.
Viimeksi muokattu:
Bodyguard
Kenraali
No, joo ei tietysti sotilas nykyisen mittapuun mukaan, mutta toki sen ajan hengen mukaisesti oli sotilas. Toki enemmän hoviveijari ja poliitikko kuin "oikea sotilas". Aikanaanhan upseerin valtakirjan osto oli yleistä aateliston piirissä. Käytännössähän lähes kaikki aatelispojat olivat aikanaan "upseereita", elleivät olleet muita virkamiehiä...
Sotilaskoulutus ei tarkoittanu vielä upseerikoulutusta. Sitä annettiin kadettikouluissa. Sekä Ranskassa että Ruotsissa niissä vasta suoritettiin upseerintutkinto. Tällaista tutkintoa ei von Fersenillä tiettävästi ollut. Tutkinnon jälkeen piti vielä ostaa vapautuva virka. Rauhan aikana niitä tuli "kaupan" kun joku lähti eläkkeelle kauppahinnan ollessa osa eläkettä. Alempiarvoisia vakansseja vapautui samalla ketjussa kuten nykyäänkin. Von Fersenin isän paksu lompakko mahdollisti siis everstin vakanssin jo nuorena. Nämä Ranskan "muukalaisrykmentit" olivat ennen vallankumousta vähän kun Millog meillä.
Mutta tosiaan, oli von Fersen sotilas eli aikaisemmin vähän turhan suoraviivaisesti sanottu. Hyvä kun korjasit!