Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
tulikomento kirjoitti:
Mutta kysytäänpä sitten vaikka tällainen, että mikä oli maantieteellisesti pohjoisin paikka jossa puolustusvoimat viime sodissa operoi ? Itselleni tulee pari vaihtoehtoa mieleen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jälleen vaikea kysymys, mieleen tulee ensimmäisenä ErP 4 Petsamo, joka toimi jäämeren rannikolla asti, mutta onhan toki mahdollista että Suomalaisia yhteysupseereita on ollut Norjan puolella vielä pohjoisemmassakin.
 
crane kirjoitti:
Jälleen vaikea kysymys, mieleen tulee ensimmäisenä ErP 4 Petsamo, joka toimi jäämeren rannikolla asti, mutta onhan toki mahdollista että Suomalaisia yhteysupseereita on ollut Norjan puolella vielä pohjoisemmassakin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Maavoimien puolelta minäkin sanoisin että Petsamon alueella. Mutta entä muut puolustushaarat ?
 
tulikomento kirjoitti:
Maavoimien puolelta minäkin sanoisin että Petsamon alueella. Mutta entä muut puolustushaarat ?
Klikkaa laajentaaksesi...
Taikka Nuorgamihan se taitaa pohjoisempana olla, mutta tuota iteki mietin. Merivoimilla ei kyllä aluksia tuolla ollut ellei sitten käytetty jotaki kalastusvenettä tai rahtilaivaa missä olis merivoimien henkilöstöä ollu. Paha kysymys kyllä
 
Sanoisin, että tuo Petsamo on se pohjoisin paikka, koska merivoimilla ei ollut aluksia Jäämerellä ja sen mukaan, mitä olen löytänyt, niin ilmavoimien pohjoisin lentopaikka oli jossain Kaamasen - Aksujärven tiellä. Tiedustelulento Lapin sodan aikana. En tosin tiedä tarkkaan, missä tuo Aksujärvi on, mutta sinne asti ilmavoimat ei lentänyt. Ainoastaan jonkun verran Kaamasesta pohjoiseen ja Kaamanen on selkeästi Petsamoa etelämpänä.
 
Bodyguard kirjoitti:
Sanoisin, että tuo Petsamo on se pohjoisin paikka, koska merivoimilla ei ollut aluksia Jäämerellä ja sen mukaan, mitä olen löytänyt, niin ilmavoimien pohjoisin lentopaikka oli jossain Kaamasen - Aksujärven tiellä. Tiedustelulento Lapin sodan aikana. En tosin tiedä tarkkaan, missä tuo Aksujärvi on, mutta sinne asti ilmavoimat ei lentänyt. Ainoastaan jonkun verran Kaamasesta pohjoiseen ja Kaamanen on selkeästi Petsamoa etelämpänä.
Klikkaa laajentaaksesi...

OK. Sanotaan näin että vastauksessa on pitkälti tulkinnanvaraa. Minulle riittää esim. tuo Lapin sodan tiedustelulento. Muistan lukeneeni että ilmavoimat olisivat tuolloin käyneet Altassa. Paikka on käsittääkseni Petsamoa pohjoisempana. Lännessähän tiedusteltiin sitten myös jonkin verran Kilpisjärven tasan länsipuolella. Jotain näistä olen vuosia sitten lukenut Hannu Valtosen kirjasta Pohjoinen ilmasota. Joten mielestäni kun vastauksissa on tulkinnanvaraa ja ilmasodankäyntiä hain, niin jatka vain ole hyvä.
 
OK, kiitos. Mun lähteeni mukaan tuo Kaamasen - Aksujärven tie olisi ollut se pohjoisin kohta, missä ilmavoimat kävi. Ainakin virallisesti. Mainintaa Altasta en löytänyt, mutta voi toki olla, että sinne on joku lento tehty hyshys periaatteella eikä sitä lentoa ole sitten kirjattu tarkemmin. Katsotaan, jos jotain fiksua kysyttävää löydän...
 
Pikakysymys liittyen tuohon edellä esittämääni vastaukseen. Mikä yksikkö, milloin ja millä kalustolla suoritti tuon aiemmin mainitsemani tiedustelulennon Kaamasen - Aksujärven tielle.
 
Mikä on pitkäaikaisin Suomessa edelleen ilmestyvä kirjasarja? Ja kyllä, tämä on sotilaallinen kysymys (kuten vastauskin).
 
Lähteeni ei tue tuota vastausta, olisiko katsottava ettei ole "sama kirja" vaikka aihepiiri ja luonne onkin säilynyt. 1917 on kyllä aikaisempi kuin hakemani kirjasarjan aloitus 1928....:unsure:
 
No, oliskos sitten YlPalvO, eli Yleinen Palveluohjesääntö. Ensimmäinen ilmestyi muistaakseni noihin aikoihin.
 
Näyttää kiinnostus hiipuneen, niin pannaan poikki. Ruotuväen mukaan tämän määritelmän täyttää RUK:n kurssikirja. Ensimmäinen vuonna 1928, 2 x vuodessa vuodesta 1956 ja ilmestyy edelleen.

Nopein /kiinnostunein jatkakoon!
 
Sepeteus kirjoitti:
Näyttää kiinnostus hiipuneen
Klikkaa laajentaaksesi...
Näin on käynyt; vastaajia ei ole joskus ollut kuin muutama. Ehkä vika on ollu kysymyksissäkin, mutta tämänkertaisen olisi voinut ainakin jokainen RUK:n käynyt tietää. Ruotuväki tosin ei ole kovin hyvä lähde, koska toimittajat ovat parikymppisiä varusmiehiä; osa tosin itse ko koulun käyneitä.

Eka kurssijulkaisu syntyi 10. kurssin päätteeksi vuonna 1926 (ei siis 1928) eikä yhtäjaksoinen ilmestymisehto täyttynyt, sillä viimeisen julkaisun teki 60. kurssi marraskuussa 1944. Kurssi 61 keskeytyi heti alussa vuodenvaiheessa 1944-45 Valvontakomission vaatimuksesta. Seuraava 62. kurssi valmistui vasta 1948, kun tämä itsenäisyyttämme rajoittanut elin oli poistunut.

Oma ääneni PV:n pisinpään ilmestyneestä kirjasta menee julkaisulle nimeltä "Vakinaisen väen upseeriluettelo". Ilmestyi vuosittain aina jotain 1920 alkaen. Ei tosin ollut yleisölle saatavissa, mutta ei RUK:n kurssijulkaisuakaan kirjakaupoissa myyty.
 
Ja olihan vuoden 1956 jälkeen myös aikoja, jolloin oli kolme kurssia vuodessa, joten kurssikirjojakin ilmestyi vuodessa kolme.
 
Kokeilenpa pämäyttää tiukan knopin:
13.9.1944 komentaja Eino Pukkila sai puhelun Tallinnasta. Langan toisessa päässä oli Saksan laivaston itäisen Itämeren alueen esikuntapäällikkö, komentajakapteeni Forstman.

Mitä asiaa Forstmanilla oli?
 
Forstman kiitti kuluneista yhteistyön vuosista ja ehdotti että voisiko suomalaiset "luovuttaa " Suursaaren saksalaisille ilman suurempaa verenvuodatusta.Tämä oli puhdas arvaus.
 
Jäähyväistoivotusten lisäksi hänellä oli tärkeämpääkin asiaa: Saksalaiset halusivat psl Väinämöisen siirtyvän Tallinnaan heidän puolelleen.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top