Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Pandahki kirjoitti:
Tämä on oikein. Uskomatttomin suoritus oli JG77:n Ernst-Wilhelm Reinertin pako istuen pilotti Lt. Bäumelin päällä ja mekaanikko Walter rungossa. Matkalla Sisiliaan hän nimittäin ampui alas Amerikkalaisen Wildcatin!
Klikkaa laajentaaksesi...
Yhden pisteen vinkillähän se sokea kanakin lopulta osui kohdalleen. Pitääpä miettiä seuraavaa kysymystä.

Perustuiko tämä muuten johonkin kirjaan? Mielenkiintoinen tarina, lukisi mielellään lisää.
 
Pandahki kirjoitti:
Tämä on oikein. Uskomatttomin suoritus oli JG77:n Ernst-Wilhelm Reinertin pako istuen pilotti Lt. Bäumelin päällä ja mekaanikko Walter rungossa. Matkalla Sisiliaan hän nimittäin ampui alas Amerikkalaisen Wildcatin!
Klikkaa laajentaaksesi...

Olikohan vielä niin, että Bäumel hoiti polkimia ja Reinert ohjaussauvaa.
 
Panssari Salama kirjoitti:
Yhden pisteen vinkillähän se sokea kanakin lopulta osui kohdalleen. Pitääpä miettiä seuraavaa kysymystä.

Perustuiko tämä muuten johonkin kirjaan? Mielenkiintoinen tarina, lukisi mielellään lisää.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tunnettu alan historioitsija Marek Murawski on kirjoittanut aiheesta useammankin teoksen (englanniksi). Kansa taisteli -lehtisarjassa oli myös jotain stooria mutta en löytänyt kun nopeasti etsin. Jochen Prien on tehnyt mm. historiikin JG77:n herttaässistä. Varmaan mikä tahansa kattava teos Afrikan Luftwaffesta tai Saksan ässistä ainakin mainitsee asian.
 
Otetaan kysymys Tuntemattoman hengessä.

Jatkosodan alussa Hietanen pysäyttää Sotkan heittämällä miinan sen telaketjun alle. Sitä ennen leffassa Lahti pst-kivääriryhmä yrittää ensin, mutta pst-kiväärin luoti ottaa vain kimmokkeen, ja pieni paniikki on valmis.

Muistaakseni Linnan kuvaamassa aidossa tilanteessa tiellä pysäytetty oikea höökivaunu olisi ollut Klimi, eikä Sotka.

Kysymys kuuluukin: kuinka monta klimiä pst-kiväärimiehet tuhosivat Jatkosodan aikana? Pelkkä numeroarvuuttelu ei riitä, vaan tarinaa tarvitaan mukaan.
 
Olisikohan 1.

Tämän tarinan todenperäisyydestä ei tietoa.

http://www.guns.connect.fi/gow/kysvast3.html

Räjähtävät tai sytyttävät ammukset olivat tietenkin halutuimpia tulikorsujen pommitukseen, mutta sinisillä luodeilla saatiin aikaan turmelusta, tai ainakin taistelumoraalia näivertävä vaikutus. Kolmannen Vapaussotamme aikaan (1941 - 44) olivat vihollisen taisteluvaunut jo liian paksukuorisia tuhottaviksi 20 mm:n läpäisyammuksilla, mutta joitakin kepposia voitiin tehdä myös niille, jos ampuja oli tarkkasilmäinen ja kylmäverinen. Laukaus vaunun tykinputken suusta sisään vaati erityistä rohkeutta ja moukantuuriakin. Jotkut yrittivät. Tavanomainen seuraamus oli oman hengen menetys, kun "Jehkimä" ampui takaisin tykillä. Parista onnenkantamoisesta on kuitenkin perimätietoa. Kerran jumittui SOTKA T-34:n tykin kiilalukko liikkumattomaksi. (Vaunu saatiin lopulta sotasaaliiksi muilta osin ehyenä.

Toinen onnenlaukaus räjäytti KLIM VOROSILOV-vaunun tykissä olleen sirpaleammuksen ja tykin sulun, tappaen tai muuten lamauttaen koko miehistön. Sekin vaunu jatkoi palvelustaan tykin uusimisen jälkeen, kansallisuustunnuksen vaihtuessa punatähdestä hakaristiksi, mutta kovaonninen Klim jäi lopulta "kentälle".
 
Sardaukar kirjoitti:
Olisikohan 1.

Tämän tarinan todenperäisyydestä ei tietoa.

http://www.guns.connect.fi/gow/kysvast3.html

Räjähtävät tai sytyttävät ammukset olivat tietenkin halutuimpia tulikorsujen pommitukseen, mutta sinisillä luodeilla saatiin aikaan turmelusta, tai ainakin taistelumoraalia näivertävä vaikutus. Kolmannen Vapaussotamme aikaan (1941 - 44) olivat vihollisen taisteluvaunut jo liian paksukuorisia tuhottaviksi 20 mm:n läpäisyammuksilla, mutta joitakin kepposia voitiin tehdä myös niille, jos ampuja oli tarkkasilmäinen ja kylmäverinen. Laukaus vaunun tykinputken suusta sisään vaati erityistä rohkeutta ja moukantuuriakin. Jotkut yrittivät. Tavanomainen seuraamus oli oman hengen menetys, kun "Jehkimä" ampui takaisin tykillä. Parista onnenkantamoisesta on kuitenkin perimätietoa. Kerran jumittui SOTKA T-34:n tykin kiilalukko liikkumattomaksi. (Vaunu saatiin lopulta sotasaaliiksi muilta osin ehyenä.

Toinen onnenlaukaus räjäytti KLIM VOROSILOV-vaunun tykissä olleen sirpaleammuksen ja tykin sulun, tappaen tai muuten lamauttaen koko miehistön. Sekin vaunu jatkoi palvelustaan tykin uusimisen jälkeen, kansallisuustunnuksen vaihtuessa punatähdestä hakaristiksi, mutta kovaonninen Klim jäi lopulta "kentälle".
Klikkaa laajentaaksesi...
Oikea vastaus on tietääkseni juurikin yksi, mutta tämä ei ole se tapaus jonka poimin aikoinaan kirjalähteestä. Jatketaan vielä, kun tämä kerran vaikuttaa "vahvistamattomalta tapolta."
 
Olen lukenut jostain, että osuma runkokonekiväärin pallokalottiin irroitti sen ja sen jälkeen aukosta saatiin useita osumia sisälle. Mutta silloin ehken muistin mukaan oli kyseessä 37mm pst-tykki.
 
Panssari Salama kirjoitti:
Otetaan kysymys Tuntemattoman hengessä.

Jatkosodan alussa Hietanen pysäyttää Sotkan heittämällä miinan sen telaketjun alle. Sitä ennen leffassa Lahti pst-kivääriryhmä yrittää ensin, mutta pst-kiväärin luoti ottaa vain kimmokkeen, ja pieni paniikki on valmis.

Muistaakseni Linnan kuvaamassa aidossa tilanteessa tiellä pysäytetty oikea höökivaunu olisi ollut Klimi, eikä Sotka.

Kysymys kuuluukin: kuinka monta klimiä pst-kiväärimiehet tuhosivat Jatkosodan aikana? Pelkkä numeroarvuuttelu ei riitä, vaan tarinaa tarvitaan mukaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Koska tämä on melkoinen knoppikysymys, niin vinkkinä että vastaus kysymykseen löytyy (ainakin) tästä kirjasta:

i16818542w800h465.jpg
 
Panssari Salama kirjoitti:
Koska tämä on melkoinen knoppikysymys, niin vinkkinä että vastaus kysymykseen löytyy (ainakin) tästä kirjasta:

i16818542w800h465.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos ei kukaan muu vastaa, niin Klimintappaja alikersantti Väinö Sokka, JR 50. Ritari.
Melkoisella tuurilla kaveri osui tornin juureen, jolloin se jumiutui ja vaunun mentyä ohi, osui peräsuunnasta todnäk lisäpolttoainesäiliöihin, jotka syttyivät tuleen ja sytyttivät moottorin. Lopuksi se ajoi vielä miinaan.
Ei anneta hyvän kysymyksen mennä haaskiolle :)

1547481144204.png
 
JR49 kirjoitti:
Jos ei kukaan muu vastaa, niin Klimintappaja alikersantti Väinö Sokka, JR 50. Ritari.
Melkoisella tuurilla kaveri osui tornin juureen, jolloin se jumiutui ja vaunun mentyä ohi, osui peräsuunnasta todnäk lisäpolttoainesäiliöihin, jotka syttyivät tuleen ja sytyttivät moottorin. Lopuksi se ajoi vielä miinaan.
Ei anneta hyvän kysymyksen mennä haaskiolle :)

Katso liite: 26879
Klikkaa laajentaaksesi...

Pasila ja Porilaisten marssi, olkaa hyvä :salut:

Klimin tuho myös Mannerheim ristin esityksessä:

”Ylipäällikkö on pvm:llä 12.10.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi alikersantti Antti Väinö Sokan, joka [Juttulammen] taistelussa 13.7.41 pst.-kiväärillä tuhosi useita kuorma-autoja ja yhden hyökkäysvaunun, joka oli tietä varmistamassa, avaten siten tien pataljoonan hyökkäykselle.

Taistelussa 21.8.41 [Suvilahdessa] hän tuhosi pst.-kiväärillä lukuisia hyökkäysvaunuja ja vikuutti osan ampumakyvyttömäksi. Nämä hyökkäysvaunut muodostivat hyökkäävän vihollisen läpimurtokärjen ja niiden tuhoutuminen tyrehdytti koko pataljoonan hyökkäyksen.

Taistelussa 5.9.41 [Kinnasvaarassa] alikersantti Sokka hidastutti pst.-kiväärillä hyökkäysvaunun kulkua siinä määrin, että se saatiin tuhotuksi pst.-tykillä.

Taistelussa 8.9.41 [Prääsässä] hän pst.-kiväärillä tuhosi pakoon yrittävän vihollisen useita kuorma-autoja miehistöineen aiheuttaen tielle läpipääsemättömän ruuhkan ja tukkien siten vihollisen ainoan perääntymistien. Samassa taistelussa hän osoitti henkilökohtaista kylmäverisyyttä päästämällä vihollisen erikoispanssaroidun hyökkäysvaunun kahden metrin päähän itsestään ja ampumalla sen sitten pst.-kiväärillä tuleen.

Lisäksi alikersantti Sokka on monissa taisteluissa 11.7.–8.9.41 tuhonnut useita kk- ja pk-pesäkkeitä miehistöineen avaten siten pataljoonansa kärjessä kulkien hyökkäystien vihollisen vahvasti varustettuihin asemiin.”
 
Koska olen juuri lukemassa kirjaa RFC:n historiasta, niin kysytään vähän samantyyppinen trivia-kysymys kuin äskeinenkin, mutta tämä selviää selailemalla nettisivuja.
Mikä oli RFC:n hitain täydessä etulinjakäytössä ollut lentokone Länsirintamalla syksyllä 1917? Haetaan yhtä konetyyppiä, jolla oli varustettu useita laivueita. Ei siis mitään yksittäisiä kappaleita joitain sotavanhuksia.

Edit: ja ei, RFC ei tarkoita tätä :D
https://fi.wikipedia.org/wiki/RFC
 
F.E. 2? 80kn. Alunperin päivähävittäjäksi suunniteltu, käytettiin myöhemmin urallaan kuitenkin pääasiassa yöllä, myös pommikoneena.
 
Farman ei ollut syksyllä -17 enää Länsirintamalla etulinjassa, vaan koulutuskoneena ensisijaisesti.
Rajataan yökäytössä olleet laitteet pois, sinnehän tosiaan kelpasi vielä huonompikin kalusto. Joten tarkennan vielä alkuperäistä kysymystäni; päiväkäytössä.
Passendalen tai Ypresin kolmannen taistelun aikaan rintamalinjan yläpuolella ja syvyydessä pyöri vähintään kymmeniä, jollei satoja koneita aina kun mahdollista. Nopeus, liikehtimiskyky ja tulivoima oli valttia, ja kun lentäjä- ja kalustotappiot olivat muutenkin hirvittäviä, hitaimmalla koneella lentäminen oli sitten erityisen hengelle käypää. Ensimmäistä kertaa oltiin vuoden -17 aikana tilanteessa, jossa modernia sodan aikana suunniteltua oikeasti tehokasta konetta alkoi virrata rintamalaivueisiin, eikä ollut enää pakko tehdä taistelulentoja päivällä koneilla, jotka eivät sen hetkiseen ilmataistelutaktiikkaan ja tekniseen kehitykseen enää soveltuneet. Mutta joku jää aina viimeiseksi. Vähän kuin Riponit meillä.
Vihje antaa summittaista suuntaa:

1547500007494.png

https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Passchendaele
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top