Kysymys- ja vastaustopiikki

Kaukasuksella mm. Elbrusille kiivenneillä erikoisjoukoilla oli laviinien (lumivyöryjen) laukaisuun tarkoitettu heitin, jossa ajastettu a-tarvike, monestakin syystä (lähinnä että ehti pahassa paikassa alta pois)?
 
Sen verran hiljaista on ollut, että paljastetaan ase. Kyseessä nimittäin on propaganda-sellainen! Propagandawerfer 41 oli 7,3cm raketin ampumiseen kehitetty melko primitiivinen metallikehikko, josta projektiili lähti aina n. 45 asteen kulmassa. Itse raketti oli systeemin mielenkiintoinen osa, siinä nimittäin oli jousi joka sinkosi ympärilleen käärityn paketin lippulappuja n. 100-150m korkeudessa, joita laitteeseen mahtui 200kpl kerrallaan. Levityksen aloittamiseksi raketissa oli pieni ajastinpanos. Jos ajastus ei syystä tai toisesta toiminut, raketin 250 m/s lähtönopeus lennätti sen yli 3km päähän. Ase oli Wehrmachtin ja Waffen-SS:n propagandatruppenin käytössä kaikilla rintamilla vuodesta 1941 alkaen. Sen etuina oli viestin nopea kohdentaminen ja levitys, verrattuna esim. lentokonelevitykseen. Suurin haitta oli aseen jättämä laukaisuvana, joka altisti laukaisijan vastaiskulle, lyhyt kantama, sekä materiaalin vähäinen määrä lentokonelevitykseen verrattuna.

Tiedossa ei ole että kukaan olisi koskaan kuollut tai loukkaantunut propagandawerferin osumasta, mutta aseen käytön jatkuminen koko sodan läpi kaikilla rintamilla osoittaa sen tehokkuuden kohdennetun propagandan levityksessä.

Otetaan toinen kysymys, jos vaikka nyt tärppäisi.
Kuinka monta miestä mahtuu Messerschmitt Bf-109:n kyytiin ja missä yhteydessä tätä kuljetusmetodia tiettävästi ensikerran käytettiin?
 
Sen verran hiljaista on ollut, että paljastetaan ase. Kyseessä nimittäin on propaganda-sellainen! Propagandawerfer 41 oli 7,3cm raketin ampumiseen kehitetty melko primitiivinen metallikehikko, josta projektiili lähti aina n. 45 asteen kulmassa. Itse raketti oli systeemin mielenkiintoinen osa, siinä nimittäin oli jousi joka sinkosi ympärilleen käärityn paketin lippulappuja n. 100-150m korkeudessa, joita laitteeseen mahtui 200kpl kerrallaan. Levityksen aloittamiseksi raketissa oli pieni ajastinpanos. Jos ajastus ei syystä tai toisesta toiminut, raketin 250 m/s lähtönopeus lennätti sen yli 3km päähän. Ase oli Wehrmachtin ja Waffen-SS:n propagandatruppenin käytössä kaikilla rintamilla vuodesta 1941 alkaen. Sen etuina oli viestin nopea kohdentaminen ja levitys, verrattuna esim. lentokonelevitykseen. Suurin haitta oli aseen jättämä laukaisuvana, joka altisti laukaisijan vastaiskulle, lyhyt kantama, sekä materiaalin vähäinen määrä lentokonelevitykseen verrattuna.

Tiedossa ei ole että kukaan olisi koskaan kuollut tai loukkaantunut propagandawerferin osumasta, mutta aseen käytön jatkuminen koko sodan läpi kaikilla rintamilla osoittaa sen tehokkuuden kohdennetun propagandan levityksessä.

Otetaan toinen kysymys, jos vaikka nyt tärppäisi.
Kuinka monta miestä mahtuu Messerschmitt Bf-109:n kyytiin ja missä yhteydessä tätä kuljetusmetodia tiettävästi ensikerran käytettiin?

Olisiko neljä (1+3 luullakseni, 1+2 tiedän varmaksi). Itärintamalla ainakin mekaanikkoja ja koneettomia lentäjiä kuljetettiin usein koneiden rungoissa mukana. Missä käytettiin ensimmäisen kerran en osaa sanoa yhtään.
 
Olisiko neljä (1+3 luullakseni, 1+2 tiedän varmaksi). Itärintamalla ainakin mekaanikkoja ja koneettomia lentäjiä kuljetettiin usein koneiden rungoissa mukana. Missä käytettiin ensimmäisen kerran en osaa sanoa yhtään.

1+2 on Mersun osalta oikein, mutta tämä jo vaati koneen osien poistoa (istuinpanssari). Missä 109:n osalta käytettiin ensikerran?
 
Ei ole dokumentoituja keissejä. Vinkki: tässä kannattaa miettiä Saksan sotaonnen kehitystä...
Luftwaffe haki lentäjiään pois Stalingradin motista kun "Tante-Ju":lla ei enää päässyt kovin hyvällä todennäköisyydellä ehjänä läpi..?
 
Luftwaffe haki lentäjiään pois Stalingradin motista kun "Tante-Ju":lla ei enää päässyt kovin hyvällä todennäköisyydellä ehjänä läpi..?
Kyllä, mutta nämä olivat 1+1 tapauksia, useimmin pilotti ja mekaanikko tosin. Suurin osa evakuoinneista hoidettiin Junkkersilla. En ainakaan itse ole törmännyt 1+2 järjestelyyn Stalingradissa, toki se on mahdollinen mutta ottaen huomioon teatterin ei lentoyksiköiden itsensä kohdalla ollut valtavaa evakuointipainetta (suurin osa operoi motin ulkopuolelta, ei jääty mottiin turhaan odottelemaan).
 
Kyllä, mutta nämä olivat 1+1 tapauksia, useimmin pilotti ja mekaanikko tosin. Suurin osa evakuoinneista hoidettiin Junkkersilla. En ainakaan itse ole törmännyt 1+2 järjestelyyn Stalingradissa, toki se on mahdollinen mutta ottaen huomioon teatterin ei lentoyksiköiden itsensä kohdalla ollut valtavaa evakuointipainetta (suurin osa operoi motin ulkopuolelta, ei jääty mottiin turhaan odottelemaan).

No ainakin Hersonnesin niemeltä kuljetettiin noin pois mekaanikkoja kun viimeiset Me:t lähtivät pois Krimin evakuoinnin lopussa.
 
Demianskyn motin tyhjäys?
Njet. Demjansk näytteli toki ilmasodassa isoa roolia siinä, että se sai Hitlerin vakuuttuneeksi siitä että Luftwaffe kykenisi Stalingradinkin motin huoltamaan, vaikka se oli ollut äärirajoilla jo tämän pienemmän motin kanssa.

Tarkennuksena edelliseen vinkkiin: Krimiin liittyy yksi erityinen elementti, joka liittyy oikeaan vastaukseen.
 
Njet. Demjansk näytteli toki ilmasodassa isoa roolia siinä, että se sai Hitlerin vakuuttuneeksi siitä että Luftwaffe kykenisi Stalingradinkin motin huoltamaan, vaikka se oli ollut äärirajoilla jo tämän pienemmän motin kanssa.

Tarkennuksena edelliseen vinkkiin: Krimiin liittyy yksi erityinen elementti, joka liittyy oikeaan vastaukseen.

Tarkoitatko tapausta jossa Tsekkilentäjä loikkasi Me 109:llä Venäläisten puolelle kaverit rungossa? Tapahtui samoilla alueilla ja hieman ennen Saksalaisten perääntymistä Krimiltä?
 
Muistan lukeneeni maataistelulentäjä Hermann Buchnerin kirjasta "Myrskylintu", miten hän evakuoi itsensä mekaanikko rungossaan viimeisenä joltain itärintaman kentältä. Kone toki oli FW--190. Mutta ei ollut vinkiksi tästäkään, kaivoin juuri kirjan eteen ja hän oli sanojensa mukaan viimeinen lentäjä Sevastopolin Hersonesin kentältä, mitä tuossa veli @inscout jo aiemmin tarjosi vastaukseksi.
 
Muistan lukeneeni maataistelulentäjä Hermann Buchnerin kirjasta "Myrskylintu", miten hän evakuoi itsensä mekaanikko rungossaan viimeisenä joltain itärintaman kentältä. Kone toki oli FW--190. Mutta ei ollut vinkiksi tästäkään, kaivoin juuri kirjan eteen ja hän oli sanojensa mukaan viimeinen lentäjä Sevastopolin Hersonesin kentältä, mitä tuossa veli @inscout jo aiemmin tarjosi vastaukseksi.

Samaa kirjaa luimme:). Siinä myös mainittiin Me-109:n tehneen samaa kyseisen paon aikana. Tuo Tsekkijuttu tulee Il-2 lentäjän Emelianenkon muistelmista.
 
Back
Top