Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kranaatinheittimien soveltamisessa jalkaväen tulitukiaseena Suomi oli myös ensimmäinen maailmassa, sekin Nenosen aloitteellisuuden ansiosta.
Mitenköhän lienee tämän väittämän kanssa. Kun muistamme Minenwerferit, Stokesit ja Brandtit ensimmäisen maailmanpalon ajalta, niin pitäisin tuota kohtaa kyseenalaisena.
 
Mitenköhän lienee tämän väittämän kanssa. Kun muistamme Minenwerferit, Stokesit ja Brandtit ensimmäisen maailmanpalon ajalta, niin pitäisin tuota kohtaa kyseenalaisena.
Itse ymmärsin tämän siten, että heittimet on sisällytetty taistelevan jv yksikön sisään, eikä esim. tykistön alaisuuteen tai ylempään portaaseen. Toisaalta mm. Japanilla oli käytössä ns. "polviheittimet" jo 20-luvun alkupuolella, joka mahdollisti heittimen tulituen ihan ryhmätasolta alkaen.
 
"Tykkien, ja siten patteristojen määrää ei rajoita mikään. Myöskään muunninta ei käytetä suoranaisesti maalin osoitukseen vaan tulen nopeaan korjaamiseen."
Korjausmuuntimella ei ollut yhteyttä tulen keskittämiseen muuten kuin yhden pston (silloin 12 tykkiä) osalta. Virheellistä tietoa julkaistaan tosin jatkuvasti, joten tästä ehkä ei voine kirjoittajaa syyttää.

"Toinen juttu mikä särähti korvaan on saattoammunta"
Saattoammunta on tosiaan tässä yhteydessä väärä käsite, sehän tarkoitaa jalkaväen hyökkäyksen mukana etenevää "tulijyrää". Teksti tarkoitti Nenosen suurinta antia kenttätykistöllemme eli jalkaväen mukana kulkevaa liikkuvaa tulenjohtuetta, joka koko ajan mittaa omaa sijaintiaan ja on siten aina valmiina johtamaan tulta kohtaamistaistelussa. Tällaista ei v. 1920 ollu missään muussa tykistössä. Tekstin oikein ymmärtämistä helpottaa kovasti, jos asian sattuu tuntemaan ennalta.

"Kranaatinheittimien soveltamisessa jalkaväen tulitukiaseena Suomi oli myös ensimmäinen maailmassa, sekin Nenosen aloitteellisuuden ansiosta."
Ihan oikein, tämäkin on selkeä virhe! Tosin Minenwerfer eli miinanheitin oli kokonaan eri ase. Se oli varustettu raskaalla pohjalevyllä joka ulottui etutuen etupuolelle. Mutta tästä myöhemmin aateloitu sir Stokes kehitti ns Stokes -heittimet, joita käytettiin jo I MS:ssa ja maailmansotien välillä niillä sodittiin Väli-Amerikan "banaanisodissa". Tämä on itse asiassa aika ihmeellinen väite, joka toistuu julkaisusta toiseen. Ekana sen kaiketi esitti ev Matti Alajoki 1970 elämänkerrassa, joka Nenos-ylistyksessään olisi kelvannut julkaistavaksi Nliitossakin Stalin-aiheisena diktaattorin vielä eläessä. Organisaatioista ei siten ollu kysymys, vaan Nenonen oli aloitteentekija joka ajoi läpi heittimien kokeilut ja lopulta hankinnat. Ennen sotia niillä ampui Perkjärvellä myös tykistö ja sodan aikana muodostettiin krh-pstokin, joka tosin ei ehtiny rintamalle.

Tämä ei vielä ollut loppupuheenvuoro. Sellainen on luvassa illalla, sillä vieläkin on löytämättömiä virheitä.
 
Viimeksi muokattu:
Vaikka hänen topografiaan, ilmakuvaukseen, radioviestintään, ballistiikkaan ja meteorologiaan liittyvät keksintönsä ja hankkeensa palvelivat aina ensisijassa kenttätykistön tarpeita, hän tuli perustaneeksi muun muassa ilmakuvaukseen perustuvan maastokartoituksen.
Toinen ihan käsittämätön väite! Pienen Suomen niukkojen määrärahojen kanssa taistelevan kenttätykistön vetäjä keksii sivuhomminaan ilmakuvakartoituksen??? Tosiasiassa tämä homma aloitettiin ilmapalloilla
ja jatkettiin ilmalaivoilla jo ennen Nenosen tuloa Suomeen. I MS aikana oli Euroopassa kehitetty ekat versiot laitteista, joita sitten käytettiin digitaalitekniikan tuloon asti.
Kukin kenttäkäyttöön otettava tykki tarvitsee koeammunnoilla saatavat osumien hajontataulukot eri ammustyypeille, jotta kaaritulella voidaan säällisesti osua johonkin. Nenonen havaitsi erään kanuunan ammuksen laskukaavassa ilmanvastukseen liittyvää klappia, ja hänen esityksensä uudeksi hajontakaavaksi otettiin laitoksella käyttöön välittömästi.
Ilmanvastus vaikuttaa kranaatin lentorataan. Se muuttuu mm ilman tiheyden ja lämpötilan muuttuessa. Hajonta taas tarkoittaa kaikkien satunaisten lentorataa muuttavien tekijöiden yhteisvaikutusta. Ne ovat siis eri käsitteitä.
Itsenäistyneen Suomen ylempää päällystöä kaipaava armeija sai Nenosesta ensimmäisen tykistön tarkastajansa keväällä 1920.
Nenonen oli vasta kolmas Tykistön tarkastajamme. Tosin hänen kaksi edeltäjäänsä olivat toimessaan vain vähän aikaa.
Nenosen helpottava idea oli kamera, joka kuvasi paitsi maaston myös horisontin kahdesta suunnasta.
Näin saaduin tiedoin kameran kallistuma voitiin kompensoida myöhemmissä työvaiheissa paljon yksinkertaisemmin.
Zeissin optisiin välineisiin keskittynyt kuuluisa tehdas kieltäytyi ensin rakentamasta Nenosen esittämää laitosta vedoten Hollannissa epäonnistuneisiin samanlaisiin kokeisiin.
Ensimmäinen Zeissin tekemä ”Nenon”-horisonttikamera oli valmis vasta vuonna 1930, tosin Metsähallituksen rahoilla. Ilmakuvakartoitus levisi tästä myös siviilikäyttöön
Kameran patentti ei ollut Nenosen vaan insinöörimajuri Löfströmin nimissä. Nenonen oli taitava hankkimaan vähälukuisista osaajistamme itselleen päteviä alaisia, mutta hän myös herkästi omi itselleen syntyneet keksinnöt, joissa hänellä oli ainoastaan alkunpanijan ja rahoittajan rooli.
Ranskan oppiin kuului ammunnan maalikohtainen meteorologinen valmistelu, mutta Nenonen halusi siitä yleispätevämmän.
Suomen kenttätykistö ampuikin alueellisin säätiedoin vuodesta 1924 lähtien. Menetelmää paranteli professori Rolf Nevanlinna juuri talvisodan alla.
Matemaatikko Rolf Nevalinnalla ei ollut tämän asian kansa mitään tekemistä. Hänen työnsä littyi ns normaalilentoratoihin, joita en tässä ryhdy tarkemmin selostamaan.
Sama matemaatikko antoi panoksensa myös Helsingin ilmatorjunnan sulkuammuntojen suunnitteluun. Ne pelastivat pääkaupungin vuoden 1944 suurpommituksilta.
Eikä tämänkään asian kanssa. Tarvittava matematiikka oli itse asiassa niin yksinkertaista että rutiinilaskuja suorittivat lukiopojat.
Ilmakuvauksen yhteydessä Nenonen toteutti yksinkertaisen, mutta tarkan korkeusmittarin yhdessä professori Vilho Väisälän kanssa. Jääveden käyttöön perustuvan nestestatoskoopin turvin lentokorkeus voitiin säätää muutaman metrin tarkkuudella.
Tämän keksinnön kanssa Nenosella oli tekemistä sen verran, että hän yritti aluksi itse rakentaa laitetta, kuitenkaan onnistumatta siinä. Prof Väisälä sen sitten yksin kehitti. Toimintaperiaate on oikein kuvattu.
Murtoa tukenut saksalaisdivisioona ei kyennyt tykistöllään tukemaan tätä Suomen armeijan historian suurinta tulivalmistelua
Engelbrekt-divisioonan tykistö ei kyennyt vaihtamaan maalia yhtä nopeasti kun oma tykistömme. Mutta osallistui silti Tuuloksen tulivalmisteluun eli väite on väärä.
Koko talvisodan ajan kestäneellä aseidenhankintamatkalla Yhdysvalloissa Nenonen onnistui aina jostain löytämään vanhoja tykin louskuja, joilla sitten koeammutti milloin mitäkin kranaatteja.
Nenonen toi USA:sta ihan käyttökelpoista kalustoa, joilla itekin olin ampumassa vielä 1970-luvulla. Järjesti kyllä vastaanottokokeita niinkuin oltaisiin ostamassa rauhan aikana.

Ja lopuksi vielä artikkelin lähdehenkilöistä. Nykyisin matkaoppaana toimiva Ilmari Hakala oli Taistelukoulun pitkäaikainen ja sattuneesta syystä SKK:n lyhytaikainen sotahistorianopettaja. Hänen sotilasarvonsa on kuitenkin everstiluutnantti eikä eversti. Itse artikkelista voisi sanoa siis, että lukuunottamatta ylläolevia sekä aikaisemmin lueteltuja virheitä, ihan hyvä artikkeli.

@Hallinkorva ole hyvä!
 
Viimeksi muokattu:
Enhän tiennyt juuri mitään.

Otetaan tällainen vanha kuva ja siihen liittyvä tulkintahaaste.

Kuten tiedetään, italoralli on sellainen, missä on Ducateja, Fiateja ja Ferrareita, Moto Guzzeja ym. Trumpparallissa on Triumpheja jne. Sitten on etappiralleja, joissa ajetaan joku matka, kuten Pariisi-Dakar aikanaan.

Tässä on menossa yksi raskaimmista, Tuulos-Aunus Run 27.7. - 6.9.1941. Mutta miksi voisimme kuvien perusteella kutsua tätä leikkisästi brittiralliksi? Puoli vastausta ei riitä.

61475_r500.jpgVehkeitä sota-ajalta.png
 
BSA moottoripyörä ja alunperin Vickersin tekemä panssarivaunu?
 
Enhän tiennyt juuri mitään.

Otetaan tällainen vanha kuva ja siihen liittyvä tulkintahaaste.

Kuten tiedetään, italoralli on sellainen, missä on Ducateja, Fiateja ja Ferrareita, Moto Guzzeja ym. Trumpparallissa on Triumpheja jne. Sitten on etappiralleja, joissa ajetaan joku matka, kuten Pariisi-Dakar aikanaan.

Tässä on menossa yksi raskaimmista, Tuulos-Aunus Run 27.7. - 6.9.1941. Mutta miksi voisimme kuvien perusteella kutsua tätä leikkisästi brittiralliksi? Puoli vastausta ei riitä.

Katso liite: 26629Katso liite: 26630
Käytössä Vickersit ja Trumpat jne., lisäksi britti-tyylisessä rallyssä tavoitteena oli tietty keskinopeus tarkastuspisteiden välillä reitillä jota kilpailijat eivät saaneet tietoonsa ennen kilpailun alkua?

Tuli muuten luettua lisää tuosta Nenos-kamerasta ja kartoituksesta, mielenkiintoista tietoa tärkeästä toiminnasta korpimaastoissa:
(https://foto.aalto.fi/seura/julkaisut/pjf/pjf_e/2011/PJF2011_3_Haggren.pdf)

Nenon- kameran runkona oli Zeissin sarjavalmisteinen ilmakuvauskamera RMK P 10. Kamerassa oli Zeiss-Tessar -objektiivi, jonka polttoväli oli 165 mm ja kuvakoko oli 15 x 15 cm. (Löfström, 1946; Paulaharju, 1997).
Ilmakuvakartta soveltui suurimittakaavaiseen kartoitukseen 1:10000–20000. Horisonttimittaus- kameran kuvista koottu karttalehti ei vääristynyt, jos se valmistettiin oikaistuista pystykuvista. Menetelmä soveltui nopeaan kartoitukseen, koska maastossa mitattuja kiintopisteitä tarvittiin vain koordinaattiruuduston sijoittamiseen kartalle. Jatkosodan aikana suomalaiset valmistivat ilmakuvapikakarttoja, jotka olivat joukkojen käytössä runsaan vuorokauden kuluttua kuvaamisesta. (Paulaharju, 1983)

Kuva 6. Nenosen horisonttikamera vuodelta 1929 Tykistömuseossa Hämeenlinnassa. Kameran vieressä on Vilho Väisälän konstruoima statoskooppi. (Tykistömuseo, 2007)
1546640235694.png
 
Viimeksi muokattu:
Koitin etsiä tietoa netistä, mutta en onnistunut siinä. Kuinka iso henkilöstömäärältään Ilmavoimat olivat talvi - ja jatkosodan aikoihin? Nykyisellään ne ovat siinä 38000 tienoilla sodanajan vahvuudeltaan. Olivatko suunnilleen samaa luokkaa?
 
@Sardaukar @Fremen

Vickers oikein, mutta moottoripyörä ei ole Triumph eikä BSA. Ensin ajattelin, että se olisi joku 1930-luvun Royal Enfield, mutta ei se ole sekään... sylinterin kulmasta ja pakoputken muodosta ja tankin "koristelusta" päättelisin, että tämä pakko-otolla napattu siviilipyörä on britti juu, mutta ei mikään edellä mainittu. Tehtävää hankaloittaa se, että pyörää on korjattu (etuhaarukka ei taida olla alkuperäinen). Meinasin pudota siinä aivan kärryiltä.

Olen 97% varma, että se on XXXXX :)
 
@Sardaukar @Fremen

Vickers oikein, mutta moottoripyörä ei ole Triumph eikä BSA. Ensin ajattelin, että se olisi joku 1930-luvun Royal Enfield, mutta ei se ole sekään... sylinterin kulmasta ja pakoputken muodosta ja tankin "koristelusta" päättelisin, että tämä pakko-otolla napattu siviilipyörä on britti juu, mutta ei mikään edellä mainittu. Tehtävää hankaloittaa se, että pyörää on korjattu (etuhaarukka ei taida olla alkuperäinen). Meinasin pudota siinä aivan kärryiltä.

Olen 97% varma, että se on XXXXX :)

Norton? :) Vai Royal Enflield? :)

Aika paha kun brittipyörät on aikalailla samanlaisia.
 
Norton? :) Vai Royal Enflield? :)

Aika paha kun brittipyörät on aikalailla samanlaisia.

Selasin vähän katalogia. Nyt tähän tuli virhemuuttuja.

Olen 97% varma, että pyörä on Ariel, joita pakko-otettiin paljon, kuten Royal Enfieldejäkin. Sylinteri ja putki on täysin samanlainen kuin Arielin joissakin 1930-luvun malleissa. Niitä oli kaikkein eniten. Armeijan hankinnat taas olivat DKW ja Zündapp. Mutta etujousi on erilainen.

Etujousi on harvinainen, hiukan kuin yhdessä Ardien erikoismallissa (Silberpheil) vuodelta 1931. Olisi siis pienen pieni mahdollisuus, että siinä olisikin nürnbergiläinen Ardie, mutta kun niitä oli meillä muutamia sotamalleja aivan uutena (1939-1940), niissä on ihan erilainen etuhaarukka ja putki.

Koska tämä vaatii minulta uuden varmistuksen, sovitaan, että teet uuden kysymyksen. Minä sukellan tutkimaan tätä viikoksi.

POIKKI TÄMÄ KYSSÄRI
 
Ariel on kyllä kovaa settiä kyssärin vaikeudessa. Koskaan ole moisesta kuullutkaan :D
 
Nopeampi voi jatkaa, ei tule nyt just mitään mieleen...hieman pöhnässä eilisen U20-matsin kattomisen jäljiltä ;)
 
Enhän tiennyt juuri mitään.

Otetaan tällainen vanha kuva ja siihen liittyvä tulkintahaaste.

Kuten tiedetään, italoralli on sellainen, missä on Ducateja, Fiateja ja Ferrareita, Moto Guzzeja ym. Trumpparallissa on Triumpheja jne. Sitten on etappiralleja, joissa ajetaan joku matka, kuten Pariisi-Dakar aikanaan.

Tässä on menossa yksi raskaimmista, Tuulos-Aunus Run 27.7. - 6.9.1941. Mutta miksi voisimme kuvien perusteella kutsua tätä leikkisästi brittiralliksi? Puoli vastausta ei riitä.

Katso liite: 26629Katso liite: 26630


Toivottavasti ei hirveästi haitanne jos tähän kysymykseen annan lisävalaistusta.

Kuvissahan on selkeästi kaksi eri pyörää. Ylemmässä on käsivaihteet, vivusto näkyy tankin oikealla puolella. Siinä ei ole myöskään kromattua tankkia, niinkuin alemmassa on.

Ylemmästä pyörästä en nyt niin selvää saa mutta alempi on NSU 251 osl, vm joku '39.

Sitä en kyllä tiedä, että mitä sakemanni pyörä brittirallissa tekee:)
 
NSU 251 osl, vm joku '39.

Sitä en kyllä tiedä, että mitä sakemanni pyörä brittirallissa tekee:)

Et sitten lukenut muista viestejä. Se näkyvämpi voisi joiltakin osin (mm. tankki) olla NSU, joita tuli sotakalustona mutta se tuotu oli mallia 1937. Etuhaarukka silti vielä kummitttelee. NSU:ssa on kaikissa edelleen kai erilainen.
 
Et sitten lukenut muista viestejä. Se näkyvämpi voisi joiltakin osin (mm. tankki) olla NSU, joita tuli sotakalustona mutta se tuotu oli mallia 1937. Etuhaarukka silti vielä kummitttelee. NSU:ssa on kaikissa edelleen kai erilainen.

Luinhan minä. Brittirallista koetin jatkaa "vitsiä".

Jos katsot kvg nsu 251 osl 1939 niin huomaat ettei ko. vehje ole Arielia nähnytkään. Ylemmän kuvan mp voi kyllä Ariel olla.

Ei se minun vika ole jos NSU:ta Arieliksi luulet ;)
 
Luinhan minä. Brittirallista koetin jatkaa "vitsiä".

Jos katsot kvg nsu 251 osl 1939 niin huomaat ettei ko. vehje ole Arielia nähnytkään. Ylemmän kuvan mp voi kyllä Ariel olla.

Ei se minun vika ole jos NSU:ta Arieliksi luulet ;)

Se oikeanpuoleinen kuva oli sekoittava täydennyskuva, mutta en voinut enää poistaa sitä, vaan keskeytin kisan.

Suomeen tuotiin NSU:n mallia 1937, ja se on todennäköisesti aika identtinen 1939 mallin kanssa. NSU:n 1930-luvun lopun etuhaarukka sopi myös yhtälöön.

Minä tutkin putkea, tankkia ja pyttyä tuosta toisesta kuvasta, mutta en lyö sitäkään lukkoon vielä.

Mutta vastaukseen... NSU on saksalainen ja britti. Saksalaiset palkkasivat ennen sotia Nortonilta Walter Mooren, jonka kädenjälki alkoi näkyä malliston englantilaistyylisissä piirteissä. Moore vastaisi OHC-kilpureiden SS500/600 jälkeen nimenomaan malleista 251, 501, 601 OSL ja 351 OT.

Motowikin mukaan yhtäläisyys Nortoneihin meni jopa niin pitkälle, että vaihde- ja käynnistyspoljin siirtyivät oikealle puolelle ja samaten myös brittipyörien vaivat, eli seisontapaikkansa merkkaaminen öljytipoilla.

Tästä olisit @vz saanut väkerrettyä oikean ja upean vastauksen. Kiitos myöhästyneestä avusta! Nyt on jo uusi kysymys menossa.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top