Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Okei . Nyt on sikäli nolo juttu, että olet varmasti oikeassa.Viipurin valtauksessa kesäkuussa 1710. Venäläiset siis asialla.
Muutenhan 1700-luvun sodissamme tykkien käyttö tapahtui vain pienissä osastoissa.
Napuen taistelu ainakin täyttää ehdon. Taistelu käytiin naapurikylän, Laurolan, puolella.Sisämaassa ei kovin kiivaita tykistötaisteluita voitu käydä kun ei ollu teitä, mitä pitkin tykkejä ja kuulia olisi voinu kuljettaa. Viipurin valtauksessa venäläiset pysty hyödyntämään merikuljetuksia.
Mun kysymys on: Maamme sotahistoria tuntee taisteluita, joita ei käyty siellä millä nimellä taistelu myöhemmin tunnetaan. Jotta vastauksia ei tule liian kanssa niin ainoastaan 1700-luvulla käydyt kamppailut hyväksytään.
Lällättelen jo ratkaistuun kysymykseen ja väitän, että oli heikosti muotoiltu (kuten jotkut omista kysymyksistänikin). Eikös tähän olisi ollut oikea vastaus mikä tahansa 1.1.1700 (tai 1.1.1701 riippuen miten 1700-luku määritellään) käyty taistelu, jossa ammuttiin tykillä? Sehän olisi ollut 1700-luvulla siihen mennessä kiivain tykistövalmistelu?Suomessa kun sodittu aina ja paljon, ja usein joku tapahtuma ylitti jonkun aikaisemman. Tali-Ihantalan tykistön määrä on kaikille tuttu.
Mutta missä taistelussa ammuttiin 1700-luvulla siihen mennessä kiivain tykistövalmistelu?
Kohteliaimmin ilmoitan, että olet nro 21.Lällättelen jo ratkaistuun kysymykseen ja väitän, että oli heikosti muotoiltu (kuten jotkut omista kysymyksistänikin). Eikös tähän olisi ollut oikea vastaus mikä tahansa 1.1.1700 (tai 1.1.1701 riippuen miten 1700-luku määritellään) käyty taistelu, jossa ammuttiin tykillä? Sehän olisi ollut 1700-luvulla siihen mennessä kiivain tykistövalmistelu?
Gangut. Tai siis Hankoniemen meritaistelu, jota kutsumme Riilahden taisteluksi. Jälkimmäinen, suomalainen nimi, lienee paremmin kohdillaan alueellisesti - mutta venäläisessä maailmassa tuo on varsinaisesti tunnettu (ja ylimitoitettu).Sisämaassa ei kovin kiivaita tykistötaisteluita voitu käydä kun ei ollu teitä, mitä pitkin tykkejä ja kuulia olisi voinu kuljettaa. Viipurin valtauksessa venäläiset pysty hyödyntämään merikuljetuksia.
Mun kysymys on: Maamme sotahistoria tuntee taisteluita, joita ei käyty siellä millä nimellä taistelu myöhemmin tunnetaan. Jotta vastauksia ei tule liian kanssa niin ainoastaan 1700-luvulla käydyt kamppailut hyväksytään.
I Am not A free man! I Am A Number!Minä en ole numero! Olen vapaa mies!
Voi jestas, kun tässä ketjussa on tullut niin levottomia .. naurattaa nämä veli Fremenin vastaukset niin että eihän tässä saa edes henkeä, saati pidettyä punkkua lasissa.Jahah... ja nti. Pedersenin jälkeläisille pahoittelut että väitin mummia Herman Göringiksi.
Taas tuli vastaus jota kysyjä ei ajatellu. Pitää siis ryhtyä tutkimustyöhön:Napuen taistelu ainakin täyttää ehdon. Taistelu käytiin naapurikylän, Laurolan, puolella.
Riilahden taistelu on oikein. Sinne on rakennettu muistomerkki mutta taistelua ei käyty lähimaillakaan. Perimätiedon mukaan aallot toivat laivojen kappaleita sinne mutta tämäkin lienee väärä tieto. Muistomerkin sijainnin lienee ratkaissut asialle myötämielinen maanomistaja. Kansainvälisesti tappelu tunnetaan nimellä Hankoniemen taistelu ja se on Venäjän laivaston perinnetaistelu vielä tänäänkin. Pietari Suuri rakennutti laivastonsa suurin ponnistuksin ja Riilahti oli sen ensimmäinen voitto. Siten tätä pienehköä taistelua suurennettiin poliittisista syistä samalla tavoin kun Kustaa III Porrassalmen voittoa.Hankoniemen meritaistelu, jota kutsumme Riilahden taisteluksi
Kyllä minä sitten heitän peliin Utin taistelun.Taas tuli vastaus jota kysyjä ei ajatellu. Pitää siis ryhtyä tutkimustyöhön:
Napuen taistelussa Armfelt sijoitti joukkonsa molemmin puolin Kyröjokea, jonka toisella rannalla oli Napuen ja toisella Laurolan kylät. Kun joukot lähti taistelun aluksi hyökkäämään jäätyneen joen yli, tapahtuivat taistelut todella Laurolan puolella. Mutta joukot oli ollu 3 vrk Napuen kylässä jossa oli myös Armfeltin komentopaikka. Molemmat kylät ovat osa samaa aukeaa, joten vastaus hylätään. Auktoriteettina voi vielä tukeutua Museovirastoon joka on sijoittanu Napuen taistelualueen molempiin kyliin.
https://kartta.museoverkko.fi/?action=showRegistryItem&id=1736®istry=rky2000&mapLayers=20
Riilahden taistelu on oikein. Sinne on rakennettu muistomerkki mutta taistelua ei käyty lähimaillakaan. Perimätiedon mukaan aallot toivat laivojen kappaleita sinne mutta tämäkin lienee väärä tieto. Muistomerkin sijainnin lienee ratkaissut asialle myötämielinen maanomistaja. Kansainvälisesti tappelu tunnetaan nimellä Hankoniemen taistelu ja se on Venäjän laivaston perinnetaistelu vielä tänäänkin. Pietari Suuri rakennutti laivastonsa suurin ponnistuksin ja Riilahti oli sen ensimmäinen voitto. Siten tätä pienehköä taistelua suurennettiin poliittisista syistä samalla tavoin kun Kustaa III Porrassalmen voittoa.
Toinenkin vastaava "maantieteellinen virhe" löytyy 1700-luvun taisteluista. Ennen seuraavaa kysymystä voisimme vielä etsiä sitä!
Utin taistelu on toinen vastaus. Oikeasti se käytiin 5 km Utista Kouvolan suuntaan. Suurin tai ainakin suuri osa forumilaisisa on taistelualueella käynytkin tietämättään...Nykyaikaan nimittäin on säilyny ruotsalaisten tykistön sijoituspaikan Tykkimäen nimi. Taistelu voitettiin (harvinaista Hattujen sodassa) ja vihollista ajettiin takaa tuo 5 km itäänpäin. Paikassa johon takaa-ajo lopetettiin sijaitsi ja sijaitsee yhä armeijan leirialue asuinparakkeineen. Leirit oli ennen sotia pitkiä joten 3 D:n sotilaat muurasivat joutoaikanaan sinne komean muistomerkin, joka on edelleen paikallaan.Kyllä minä sitten heitän peliin Utin taistelun.
Aijai, kuinkas nyt näin kävi. Olen viimeaikoina ollut huonossa terässä tämän topiikin kanssa. Enpä kuitenkaan siirrä kapulaa suoraan, vaan esitän helpon: saksalaiset kärsivät strategisen tappion, merkittävissä määrin kiitos aseveljiensä tehokkaan suorittamisen.
Keitä olivat aseveljet ja mikä oli syynä tappioon ?
Nyt sekuntikello kouraan ja jään odottamaan ...