Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kuvassa keskellä paksu Hermanni, eli 1. Fallschirm-Panzer Division Hermann Göring. Paikka jossain Kiova/ Bryansk -suunnalla, 1942 keväällä ennen kuin läksivät Afrikkaan. Nainen vasemmalla on joku sani, oikealla tk-kuvaaja upseeri tjms tyhjännauraja?
 
Tai Joensuu. Jossain jämä-Karjalassa. Hotelli Kimmelin parkkipaikka.
 
Hallinkorva kirjoitti:
(y) Oli siinä kerran Joensuun kaupunginkirjastokin (1960-1992), mutta sitä ennen jotain muuta, ja nyt tietysti etsitään, mitä siinä oli sodan aikana ja erityisesti tammikuussa 1940, jolloin kuva on otettu. Siitä voi päästä joukon jäljille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tosin tuota rakennusta käyttivät majoittumiseen. Varsinainen työmaa oli rakennuksessa, joka nykyisin on Joensuun taidemuseo.
 
Voisi kuvitella, että valkokypäräiset lauloivat "- - - og det är netop derfor, vi alle maa avsted."

Kuvaa sotkin sen verran, että kaikkia ei edes konkari-Fremen tunnistanut naisiksi. Vain oikealla oleva on mies.
 
Fremen kirjoitti:
Tanskan Punaisen Ristin Ambulanssi, Joensuu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niinpä. Hyvin päätelty.

He majoittuivat ensin tyttölyseossa mutta ambulanssiväki rakensi tammikuun alussa kenttäsairaalan lähellä olleeseen Jyväskylän lyseoon. Sinne tuotiin haavoittuneita Ilomantsin rintamalta. Tanskalaiset lääkärit saivat alkuvaiheessa tuekseen lottia ja lääkintämiehiä, tarvikkeita ja neljä kuorma-autoa. Kenttäsairaalassa oli 100 sairaspaikkaa. Sodan lopussa henkilökuntaa liikkuvalla kenttäsairaalalla oli jo 130 henkeä.

Kuvassa ovat vasemmalta lukien hoitajat Ndit Brünniche, Milla Christensen ja Milla Pedersen ja kirurgi Halfdan Léfevre. Valkoisiksi sairaalaväen suojakypärät ilmeisesti maalattiin, ja ne laitettiin päähän ulos poistuttaessa.

Jatkosodan aikana siinä oli sitten sotasairaala / kenttäsairaala 22, mutta se oli eri tarina.

Jatkahan.
 
Hallinkorva kirjoitti:
Niinpä. Hyvin päätelty.

He majoittuivat ensin tyttölyseossa mutta ambulanssiväki rakensi tammikuun alussa kenttäsairaalan lähellä olleeseen Jyväskylän lyseoon. Sinne tuotiin haavoittuneita Ilomantsin rintamalta. Tanskalaiset lääkärit saivat alkuvaiheessa tuekseen lottia ja lääkintämiehiä, tarvikkeita ja neljä kuorma-autoa. Kenttäsairaalassa oli 100 sairaspaikkaa. Sodan lopussa henkilökuntaa liikkuvalla kenttäsairaalalla oli jo 130 henkeä.

Kuvassa ovat vasemmalta lukien hoitajat Ndit Brünniche, Milla Christensen ja Milla Pedersen ja kirurgi Halfdan Léfevre. Valkoisiksi sairaalaväen suojakypärät ilmeisesti maalattiin, ja ne laitettiin päähän ulos poistuttaessa.

Jatkosodan aikana siinä oli sitten sotasairaala / kenttäsairaala 22, mutta se oli eri tarina.

Jatkahan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jahah... ja nti. Pedersenin jälkeläisille pahoittelut että väitin mummia Herman Göringiksi.

Toivottavasti seuraava ei ratkea heti kättelyssä:

- mikä kuuluisa meritaistelu on nimetty lähellä olleen atollin mukaan, joka puolestaan on nimetty kirjaimellisesti maantieteellisen sijaintinsa mukaan?
 
Fremen kirjoitti:
Jahah... ja nti. Pedersenin jälkeläisille pahoittelut että väitin mummia Herman Göringiksi.

Toivottavasti seuraava ei ratkea heti kättelyssä:

- mikä kuuluisa meritaistelu on nimetty lähellä olleen atollin mukaan, joka puolestaan on nimetty kirjaimellisesti maantieteellisen sijaintinsa mukaisesti?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tsushima?
 
Ei ole Tsushima, koska se on puhdas erisnimi. Lisäksi se on saariryhmä eikä atolli.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top