Auts... Peukuttaisin, mutta se voitaisiin tulkita väärin. Joten totean vain osanottoni jos jouduit vielä maksamaan
.
Kysymys- ja vastaustopiikki
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
Auts... Peukuttaisin, mutta se voitaisiin tulkita väärin. Joten totean vain osanottoni jos jouduit vielä maksamaan
.Sinulta idean sainkin.
Tosin kyse voi olla myös siitä, että ruokailuvälineitä on hankittu vain puolelle henkilöstöstä. Hieman Enema at the Gate -elokuvan hengessä. Taisteluparin toinen puolikas saa lusikan ja toinen lautasen.
Patu
Kenraali
Olen itsekin käyttänyt leffasta tätä lempinimeä, mutta tässä asiayhteydessä en ole varma onko kyse vitsistä vai jostain muusta...
Suattaapa olla että on, elikkä suattaapa olla ettei oo.Olen itsekin käyttänyt leffasta tätä lempinimeä, mutta tässä asiayhteydessä en ole varma onko kyse vitsistä vai jostain muusta...
Laitetaan kuva uudelleen muistin tueksi. Mitä siis kuva esittää? Selväksi tuli että paikka on Niinisalo mutta kuvassa eivät ole kadetit eikä kokelaat vaan upseerioppilaat. Aikana siis sotavuodet, jolloin koulu toimi Niinisalossa. Arvomerkit upseeriksi koulutettavilla oli silloin olkapäillä, oppilaalla valkoinen reunus. Suntispuvussa messinkinen RUK-merkki kuten kuvassakin. Kokelaalla oli nykyistä isompi messinkinen salmiakki, 1 kpl. Nykyiset 1 ja 2 salmiakkia kauluslaattoihin tuli v 1962.
Sodanaikainen RUK oli kuuluisa simputuksestaan. Siihen voi tutustua esim lukemalla Mauri Sariolan romaanin "Viiden tien risteys", joka paikka sijaitsee BTW lähellä varuskuntaa edelleenkin. Tämä simputusperinne siirtyi tai jäi elämään silloisen SatTR:n Aliupseerikouluun ja oli voimissaan vielä yli 30 v sodan jälkeen kun ite olin siellä. Kurssilla oli oppilaita kolmesta joukko-osastosta eli se oli iso, vahvuus noin 200 ukkoa. Tai eihän simputusta ollut lainkaan eikä siitä kouluttajamme opetuksessa puhuneet mitään. Kaikki mitä jouduimme tekemään oli koulutusta!
Ruokailussa piti siis odottaa kunnes kaikki 200 oli pöydissä ja sen jälkeen jäpittää kuten tiedettinkin. Mutta ei homma sillä vielä ollu selvä. Kun saatiin lupa aloitttaa lautasten ja mukien jakelu, syntyi siitä tietenkin meteliä kuin 200-henkisestä kastanjettiorkesterista. Seurauksena seis-komento ja uusi jäpitys, joka on siis kuvamme tilanne. Kun koulussa juostiin melkein kuin Ljk:ssa ja kaikilla hirveä nälkä oli tämä jokaisesssa ruokailussa vähintään kertaalleen toistettu koreografia vähemmän hauskaa.
Tarkkaa oikeaa ei tienny kukaan kuten arvasinkin ja osittaisia vastauksia oli kaksi aika tasa-arvoista. Laitetaan edelle kuitenkin veli @JR49 sillä että edellisellä sivulla jo tiesi pöytätapojen opiskelusta olevan kysymys. Aikaisempaan keskusteluun lisäyksenä vielä, että henkilökunta tietysti söi (maksullisena) samaa ruokaa kun varusmiehet, jos ei ruokaillu kotona tai kerholla. Niinisalon vanhassa ruokalassa heille oli oma siipikin.
JR49
Respected Leader
Aika hyvin, mutta ei. Ihan kotoisiin maisemiin liittyy.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944.
JR49
Respected Leader
Kyllä, silloisen Helsingin rajojen sisäpuolelle osui vain tuo määrä pommeista. Tosin, heti rajojen ulkopuolelle (nykyistä Helsinkiä) satoi kylläkin runsas määrä pommeja tuhoten taloja ja aiheuttaen uhreja. Mutta koska Helsinki oli kohde, lähdeteoksessa näin laskettiin.
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1735414
Uutta tietoa kirjassa minulle oli, että lennoilla olisi käytetty korttelipommeja, eli kahta 5.000 kilon pommia. Onneksi ne menivät hukkaan. Niiden osumapaikkaa ei tarkkaan tiedetä, mutta jotain kuva- ja muistiaineistoa valtavista kraatereista on, onneksi sivussa ihmisasutuksesta.
Hämärää vaan on, että millä koneella ne olisi ollut lastina? PE-8 oli raskain, mutta senkään lasti ei tuohon riitä kaikkitietävän wikin mukaan
. Kun saman lähteen mukaan 2.000 kilon pommejakin käytettiin, niin ettei vaan suuret kraaterit olisi olleet niistä tulosta, kuka niitä erottaa.Mutta se siitä, jatka ole hyvä.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Kyllä, silloisen Helsingin rajojen sisäpuolelle osui vain tuo määrä pommeista. Tosin, heti rajojen ulkopuolelle (nykyistä Helsinkiä) satoi kylläkin runsas määrä pommeja tuhoten taloja ja aiheuttaen uhreja. Mutta koska Helsinki oli kohde, lähdeteoksessa näin laskettiin.
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1735414
Uutta tietoa kirjassa minulle oli, että lennoilla olisi käytetty korttelipommeja, eli kahta 5.000 kilon pommia. Onneksi ne menivät hukkaan. Niiden osumapaikkaa ei tarkkaan tiedetä, mutta jotain kuva- ja muistiaineistoa valtavista kraatereista on, onneksi sivussa ihmisasutuksesta.
Hämärää vaan on, että millä koneella ne olisi ollut lastina? PE-8 oli raskain, mutta senkään lasti ei tuohon riitä kaikkitietävän wikin mukaan
Mutta se siitä, jatka ole hyvä.
En tiedä varmasti, mihin lähteisiin tuo 5000 kiloa perustuu. Johonkin varmasti. Kansalaismuistista löysin nettilinkin, jossa Pukinmäen pellolla on ihmetelty 15 metriä leveää ja neljä metriä syvää kuoppaa. Olisiko sellainen 500 - 1000 kilon pommi.
Alkavat vain muistelijat olla vähissä.
http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/malmi/sotama02.htm
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Kysymys:
Yhdeksän Mannerheim-ristin ritaria antoi vuonna 1983 PsPr:lle Ritarimaljan kiertopalkinnoksi, josta joukko-osastot voisivat kilpailla ja joka edistäisi kenttäkelpoisuutta. Lajit olivat ammunta, suunnistus, hiihto- ja maastojuoksu ja silloin Etelä-Suomen sotilasläänin Ilvesviesti. Kilpailukausi oli yksi vuosi.
Mikä joukko-osasto voitti ensimmäisen kiinnityksen? Vain yksi nimi ja yksi arvaus per henkilö. Nopein oikein vastannut jatkaa. Tässä pitää ensin selvittää PsPr:n silloiset joukko-osastot, jotta voi vastata. Sitten pitää niistä arvata tai tietää yksi.
Lähden nyt hetkeksi itsekin lenkille. Palataan kohta.
Yhdeksän Mannerheim-ristin ritaria antoi vuonna 1983 PsPr:lle Ritarimaljan kiertopalkinnoksi, josta joukko-osastot voisivat kilpailla ja joka edistäisi kenttäkelpoisuutta. Lajit olivat ammunta, suunnistus, hiihto- ja maastojuoksu ja silloin Etelä-Suomen sotilasläänin Ilvesviesti. Kilpailukausi oli yksi vuosi.
Mikä joukko-osasto voitti ensimmäisen kiinnityksen? Vain yksi nimi ja yksi arvaus per henkilö. Nopein oikein vastannut jatkaa. Tässä pitää ensin selvittää PsPr:n silloiset joukko-osastot, jotta voi vastata. Sitten pitää niistä arvata tai tietää yksi.
Lähden nyt hetkeksi itsekin lenkille. Palataan kohta.
JR49
Respected Leader
Ei ole nyt kirja käsillä, mutta venäläisiä lähteitäkin lienee ollut käytössä.
Kaikki tieto kuitenkin nostaa torjunnan arvostusta entisestään. Yksikin kone lisää kohdealueelle, varustettuna tonninkin pommeilla, olisi saanut aikaan valtavia lisätuhoja.
Kirjoittaja Helminen on tehnyt työuran Hesan kaupunginmuseon tutkijana eli on ammattilainen, ei harrastaja. Lähteenä käytti dokumentteja jotka laadittiin jokaisen pommituksen jälkeen. Niistä siis periaatteessa löytyi joka ainoa pommikuoppa. Wikin kaikkitietäväisyys on taas täälläkin monesti todettu. Oheisena Kalle Geustin esitelmä lähteenä.
JR49
Respected Leader
Kiitos lisätiedosta!
Eli PE-8:n kapasiteetti riitti hyvinkin.
Lisäksi selvisi, mitä tarkoitti tappioissa mainitut Muut syyt. Kuten arvelinkin, niin yhteenajoja muodostelmassa ja sään vaikutusta. Niitä ei vain kirjassa mainittu jostain syystä.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Koska tämän piti olla vain helppo välipala, laitan muutaman vaihtoehdon:
PsvP, HämJP, JPsto, Panssarikoulu, 4. erillinen autokomppania
Näistä siis yksi.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Vuorokausi mennyt. Ei oteta fifty fifty vaan annetaan vihje. Vaatimaton vihje.
Kyseinen joukko-osasto oli aivan alkuaan Jääkäripataljoona XII, sitten III/JR2, kunnes se nimettiin uudelleen vuonna 1936. Sen riveissä taistelivat talvisodassa Motti-Matti Aarnio ja Lauri Törni. Välirauhan aikana sen yksi komppania saattoi Kyösti Kalliota Nivalaan, kun presidentti kaatui Mannerheimin käsivarsille. Sama komppania oli vastaanottamassa Risto Rytiä tämän astuessa Eduskuntatalosta presidentin viran vastaanottaneena. Jatkosodan avauksessa se hyökkäsi kärkenä ja valtasi Kokkarin. Sen matka kulki läpi Vilokin, Pitkärannan, Salmin ja Tuuloksen, sitten se meni Aunukseen, Syvärille, Karhumäkeen ja Poventsaan. keväällä 1942 se osallistui Shemenskin-Pertjärven taisteluihin. Polviselkä, Kuuterselkä, Rokkalanjoki, Tali-Ihantala. Vuosalmi takanaan se eteni Kaamaseen ja saavutti Utsjoella rajan.
Sieltä se siirtyi Hämeenlinnaan tammikuussa 1945 ja sai vielä kerran uuden nimen vuonna 1957.
Kyseinen joukko-osasto oli aivan alkuaan Jääkäripataljoona XII, sitten III/JR2, kunnes se nimettiin uudelleen vuonna 1936. Sen riveissä taistelivat talvisodassa Motti-Matti Aarnio ja Lauri Törni. Välirauhan aikana sen yksi komppania saattoi Kyösti Kalliota Nivalaan, kun presidentti kaatui Mannerheimin käsivarsille. Sama komppania oli vastaanottamassa Risto Rytiä tämän astuessa Eduskuntatalosta presidentin viran vastaanottaneena. Jatkosodan avauksessa se hyökkäsi kärkenä ja valtasi Kokkarin. Sen matka kulki läpi Vilokin, Pitkärannan, Salmin ja Tuuloksen, sitten se meni Aunukseen, Syvärille, Karhumäkeen ja Poventsaan. keväällä 1942 se osallistui Shemenskin-Pertjärven taisteluihin. Polviselkä, Kuuterselkä, Rokkalanjoki, Tali-Ihantala. Vuosalmi takanaan se eteni Kaamaseen ja saavutti Utsjoella rajan.
Sieltä se siirtyi Hämeenlinnaan tammikuussa 1945 ja sai vielä kerran uuden nimen vuonna 1957.
No nyt heitän ihan laskelmoidun arvauksen. Joka on HämJP. Perusteena arvaukselle on, että nuo muut joukko-osastot eivät olisi pärjänneet noissa lajeissa yhtä hyvin. Appiukkoni oli Laguksen jääkäreitä ja juuri puhuin hänen kanssaan, mutta unohtui kysyä tiesikö vastauksen
.
JR49
Respected Leader
Entistä naapuriani, Hynnisen pataljoonan jääkäriä, vuodesta -41 -44 Laguksen panssarijääkärien riveissä taistelutta Sulo R. kunnioittaen, vastaan HämJP.
Hän oli mukana siinä komppaniassa, joka vaunujen tukemana pyöräili, taisteli ja valtasi Kontupohjan,
Kunnia Sulolle. Jonka pystykorva aina karkasi meille. Joka haki aina Jupiter-mopolla postia. Pieni mies. Valokuvassa -42 näyttää, kuinka luoti on osunut käsikranaattiin ja kilpistyi siihen.
