Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Muistelen, että 1940 olisi pohjoisessa ollut englantilaisten ja ruotsalaisten välillä jonkinlainen kahakka. Olisiko ollut niin, että englantilaiset olisivat yrittäneet pommittaa ruotsalaisia rautakaivoksia ja sen jälkeisessä ilmayhteenotossa olisi joku ruotsalainen kone pudotettu ja miehistö sitten antautunut englantilaisille. Muistikuva on niin hämärä, eikä lähdettä ole nyt käsillä, joten voi olla että koitain asioita on mulla mennyt sekaisin. Mutta englantilaisten ja ruotsalaisten välistä välikohtausta Narvik-Luulaja akselilla 1940 veikkaan.
 
Hmmm...sanotaanko niin että tuossa vastauksessa oli paljon oikein, muttei kuitenkaan sinnepäinkään.
 
Olisiko kyseessä tapaus jossa Saksalaiset vetäytyi osittain hetkeksi Ruotsin puolle Narviikista ja Swenssonit katsoi asiaa sormien läpi?
 
Mielenkiintoinen juttu, johon en ollut tutustunut. Googletin tuon, joten en vastausta tiennyt, joten en vastaa.
 
Ei ole kyseessä se (muistaakseni saksalaiset eivät muutenkaan vetäytyneet Ruotsin puolelle vaan vain suunnittelivat sitä).
 
Täällähän onkin paha kyssäri.... Tuomio on helpompi löytää kuin tuomitsemattomuus, joten ainoa lähdeviite on "tapauksen aikanaan saama julkisuus".

Viimeinen Ruotsin omassa kenttätuomioistuimessa rankaisema taisi olla Giuseppe Franchi (Josef Francke) vuonna 1919.

Vihje tuomioistuimen luonteesta voisi olla johtolanka. Valittavana ovat silti regementskrigsrätt, militäsdomstolan tai krigshovrätt (kaikki käsittääkseni lopetettu jo vuonna 1949) eikä oikeudenkäynnin ajankohdasta mitään tietoa.

Katsotaan ehtiikö tähän sukeltaa...

Mitä pommituksiin ja Ruotsiin toisessa maailmansodassa tulee, Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat sitä pommittivat pari kertaa, joko tarkoituksella tai vahingossa. Talvisodassa Pajalan aluetta kun luulivat olleensa Rovaniemen yläpuolella ja sitten keväällä 1944 Turun ja Maarianhaminan pommitusten yhteydessä joku kone seikkaili Tukholmaan ja Strängnäsiin.

Malmö sai pari brittipommia koneilta, jotka luulivat olevansa Stettinissä ja Lundiin joku Lancaster pudotti lastinsa Berliinin yöpommitusten aikaan vuonna 1943. Siinä meni joku tehdas ja 150 kanaa.

Olisiko @fulcrum kyse siitä ruotsalaisesta neljän hävittäjän laivasto-osastosta , jonka britit pidättivät 20.6. 1940 Fär-saarten luona?
 
Olihan se saksalaisten tekemä yhden ruotsalaispommittajan tulittaminen ja sitten miehistön kaappaaminen Baltian edustalla kansainvälisellä alueella vielä 1944, mutta siinä oli kyse yhdestä vaurioituneesta koneesta eikä sen isommasta yksiköstä. Yhden miehistön jäsenen saivat tulituksessa hengiltä.

Veikkaan siis tuota laivasto-osastoa kesäkuussa 1940.
 
Voisiko liittyä siihen, että ruotsalaiset laivat, sotalaivat evakoi balttian pakolaisia? Olen asiasta lukenut, mutta erittäin hatarat muistikuvat. Toimiko joku miehistö liian aktiivisesti?
 
^Hallinkorvalta päsähti oikea vastaus visaiseen pähkinään. Todellakin, kyseessä oli Psilanderaffären, tapahtuma joka on Ruotsin ulkopuolella hämmästyttävän huonosti tunnettu vaikka se oli lähellä viedä Ruotsin sotaan. Itsekin luin siitä vasta muutama vuosi takaperin. Bodyguardin vastauksessa oli siis oikein tapahtumavuosi ja osapuolet! :)

Eli taustatarinahan oli se että Ruotsi osti neljä hävittäjää Italialta (joka oli tuolloin vielä rauhantilassa): kaksi Sella-luokan hävittäjää ja kaksi Spica-luokan torpedovenettä. Ruotsin lipun alla alukset saivat nimikseen Psilander, Puke, Romulus ja Remus. Keväällä 1940 alukset siirrettiin ruotsalaiskomentoon ja niitä lähdettiin purjehtimaan Ruotsiin. Tällöin Churchill keksi että ne pitäisi kaapata Royal Navylle. Lakiekspertit löysivät vanhan vähän tunnetun pykälän jonka perusteella neutraalien maiden sotamateriaalia sai takavarikoida "vihollisalueella".

Kun ruotsalaisosasto oli pitämässä säätä Färsaarilla, kolme isoa Tribal-luokan hävittäjää sulki ne vuonoon. Brittikomentaja ilmoitti ruotsalaisten komentajalle Torsten Hagmanille että Britannia takavarikoisi alukset "koska ne muuten päätyvät saksalaisille". Mikäli ruotsalaiset yrittäisivät ottaa yhteyttä radiolla, kääntää tykkejä tai nostaa ankkuria, britit avaisivat tulen. Hagmanin vastaus oli uhmakas: iltapäivällä alkaisi taistelu.

Ruotsalaisalusten tilanne oli kuitenkin taktisesti toivoton. Alukset olivat jonossa vain perätykit brittejä kohti, ankkurissa ja kattilat sammutettuina. Voimakkaat taisteluvalmiit brittihävittäjät luultavasti voittaisivat minkä tahansa taistelun helposti. Lisäksi aluksilla oli runsaasti siviilejä. Pitkällisen harkinnan jälkeen Hagman katsoi olevansa vailla muita mahdollisuuksia kuin antautua. Ruotsalaiset evakuoivat alukset brittien virnuillessa, ladattujen konekiväärien osoittaessa miesrivistöihin. Tapahtuma oli niin nöyryyttävä että ruotsalaisupseerit katuivat antautumispäätöstä saman tien.

Saatuaan laivat käsiinsä britit alkoivat hiffata ettei ajatus ehkä ollut ollutkaan niin hyvä. Italialaisalukset olivat pieniä ja Pohjois-Atlantin olosuhteisiin sopimattomia. Aseistus oli epästandardia. Brittien laillisuusväitteiltä vei nololla tavalla pohjan se että ruotsalaiset olivat jo sopineet alusten kulusta Britannian Tukholman-lähetystön kanssa. Poliittisesti tapahtuma vei Ruotsia heti lähemmäs Saksaa ja nosti etenkin laivaston piirissä brittivastaisuutta. Alukset päätettiin palauttaa Ruotsille ja ruotsalaismiehistöt tuotiin niille takaisin. Britit olivat ehtineet ryöstää ja rikkoa ison osan irtaimistosta, joista Ruotsin hallitus myöhemmin laskutti brittejä yli miljoonan kruunun edestä. Paluumatkalla vielä brittiläinen lentokone pommitti aluksia. Vahinkoa ei sattunut ja tapaus kuitattiin erehdykseksi.

Hagman sai Ruotsissa jäisen vastaanoton. Antautumista pidettiin laajalti pelkuruutena ja aloitettiin sotaoikeuden tutkinta. Siinä tultiin siihen johtopäätökseen ettei Hagmanilla ollut ollut järkeviä vaihtoehtoja. Tutkinta lopetettiin eikä Hagman kuitenkaan saanut toivomaansa vapauttavaa tuomiota oikeudelta. Sen verran vaikutusta kuitenkin oli että Ruotsin laivaston komentaja antoi salaisen käskyn jossa alusten kapteeneita kiellettiin luovuttamasta aluksia vieraiden valtojen käsiin ilman taistelua, olosuhteista riippumatta. Britit pyytelivät tapahtunutta vuolaasti anteeksi ja selittivät myöhemmin että kyseessä olisi ollut jonkun salaisen palvelun höyrypään keksimä päätön suunnitelma joka jotenkin meni läpi suorittavaan portaaseen. Anglosaksinen historiankirjoitus on sensuroinut tämän kaikinpuolin nolostuttavan episodin kokonaan eikä sitä löydy juuri mistään kirjoista tai kansista. Englanninkielisessä wikipediassakaan ei taida olla siitä minkäänlaista mainintaa missään.

Anyhow, hyvää joulua arvailijoille! \o_ HK jatkanee.
 
Apua, paineita. Aika on kortilla, mutta laitetaan jotain jouluista ja sellaista, jossa pelkällä päättelemisellä pääsee aika hyvään tulokseen kysymyksen "kahden pisteen" osassa.

Jouluun liittyen... eräässä historian vaiheessa Odin on saanut sijan jouluperinteessä. Mistä maasta mahtaa olla kyse, miksi joulu oli sille vaikea kysymys ja mitä kaikkea se ehdotti kansalle joulun tekemiseksi näköisekseen?

Voittaja on nopeimman ns. "kolmen pisteen vastauksen" tekijä. Eli ei heitellä vastauksen osia vaan tehdään kunnon vastaus.
 
Tuosta @veeteetee :n linkistä kääntäen. Natsi-Saksassa joulu koettiin ongelmaksi, koska silloin juhlittii juutalaisperäisen Jeesuksen syntymää. Asian korjaamiseksi joulusta yritettiin tehdä (jälleen) pakanallinen talvipäivänseisauksen juhla, jossa lahjantuojana toimisi Odin. Joulukuusen nimi vaihdettiin ja latvatähdeksi tuli auringon symboli hakaristi. Myös Jeesuksen uudelleensyntymä yritettiin korvata Hitlerillä (tähän liittyvä sarjakuva alapuolella ;)).

Joululauluista poistettiin uskonnolliset viittaukset ja lapsille markkinoitiin tietysti suklaisia SS-sotilaita ja sota-aiheisia leluja.

lDX2GQ4.png
 
No tuossa on sentään yritystä. Tieto, muualtakin saatu, pitää aina muuttaa omaksi tiedoksi!

Saksa on maa, syy jää hiukan auki, syy tosiaan on Jeesuksen juutalaisuus ja keinoja luettelet sen verran kuin tarvitaan.

Koska wikissä ei suinkaan ole ihan kaikkea, lisätään vielä, että joululaulut ja virret, joissa mainittiin Jeesus, pyrittiin kirjoittamaan uusiksi niin, että ne ylistivät kansallissosialismia. Lauluntekijöiden joukkoon kuului muiden muassa sellainenkin runoilija kuin Heinrich Himmler. Hakaristin lisäksi kuusen tähtenä piti käyttää germaanien aurinkopyörää tai muinaispohjoismaista riimua.

Joulukuusen tähtiä oli vanhastaan yleensä kahta mallia: viisisakaraisia, jotka toivat mieleen kommunismin symbolin, ja kuusisakaraisia, jotka taas muistuttivat juutalaisten daavidintähteä. Uudeksi koristeeksi suositeltiin rautaristiä. Se ei kuitenkaan saavuttanut ollenkaan suosiota.

Joulukalentereista natsit halusivat poistaa kuvat. Sen sijaan joka päivän kohdalle tuli sijoittaa kansallissosialistinen iskulause. Suklaa ja muut makeiset kalenterin luukuissa olivat silti edelleen sallittuja.

On huomattava, että tämä suuntaus ja propaganda alkoi 1930-luvulla ylimpien SS-upseerien toimesta. Ihmiset eivät välttämättä lähteneet uuteen muotiin lainkaan mukaan, mitä wikiteksteissä ei koskaan kerrota. Hitler ei vetänyt ihan yhtä köyttä Himmlerin kanssa kuusenkoristeiden osalta, vaan jossain vaiheessa kielsi lailla natsisymboleiden käytön joulukoristeena.

@Patu jatkaa.
 
Patun luvalla nopea ja helppo haastavien jälkeen.

Toisessa maailmansodassa oli kaksi asetta joita valmistettiin vastarintaliikkeiden toimesta teollisesti Saksan miehittämillä alueilla. Mitkä olivat nämä aseet ja missä niitä valmistettiin?
 
Back
Top