Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Eikös pitänyt olla myös esimerkit, jossa aseen käyttö ja käyttämättä jättäminen olivat roolissa? Nimimerkillä ei mitään ideaa edelleenkään. Mutta odotellaan sitä väläystä. Pitäisikö otta napanteri tai kaksi, niin lähtisi ajatus kulkemaan :p

Samovarius kirjoitti:
Otetaan seuraavaksi teknillinen kysymys. Haetaan asetta, joka oli lajissaan suorituskyvyltään hirmuinen. Edullisissa olosuhteissa saattoi ratkaista koko taistelun käyttäjän voitoksi, mutta käyttäjälleen yhtä vaarallinen kuin viholliselle, jos tämä pääsi niskan päälle. Käydessään taisteluun komentaja joutui päättämään, että hylkääkö koko aseen taistelukosketuksen alkaessa. Mikä ase on kyseessä ja esimerkki niin onnistuneesta käytöstä, onnistuneesta päätöksestä hylätä ase ja seurauksista, jos asetta ei oltu hylätty?
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Japanilainen tyyppi 93 torpedo, jota amerikkalaiset kutsuivat nimellä "Pitkä peitsi" (Long Lance).
Happitorpedo oli altis tärähdyksille joten esimerkiksi ilmahyökkäyksen kohteeksi joutuessaan japanilaisalukset saattoivat äkkiä dumpata (hyvin kalliit) torpedonsa jotteivat ne räjäyttäisi koko alusta. Esimerkiksi risteilijä Chikuma teki näin Santa Cruzin saariston taistelussa, vähän ennenkuin jenkkipommit osuivat...

Torpedon valtava kantama hämmensi liittoutuneita, jotka eivät voineet ymmärtää että horisontissa vaivoin näkyvät alukset olivat torpedoineet heitä. Niinpä esimerkiksi Jaavanmeren taistelusta keksittiin erilaisia teorioita japanilaisten mukana operoivista sukellusveneistä.
 
Tulihan se sieltä. Kyseessä on tyypin 93 torpedo, joka käytti etanolin hapettimena puhdasta happea. Happitankit ja -generaattorit olivat hyvin alttiita tykkitulelle, ja 610 mm torpedon 500 kg taistelukärki teki simahtaessaan selvää suurestakin laivasta. Hävittäjäaluksella ei ollut toivoakaan, mikäli torpedomakasiiniin osuisi.

Tyypin 93 torpedot kantoivat 22 kilometriin 50 solmun vauhdilla ja 40 kilometriin 35 solmulla. Lisäksi happipropulsion ansiosta niistä ei koitunut kuplavanaa: palokaasut olivat vettä ja hiilidioksidia, joka liukenee helposti veteen. Torpedoja oli siis vaikea havaita, ja kaukana vihollismuodostelmasta räjähtelevä amerikkalaiskolonna luuli usein ajaneensa miinoihin. Amerikkalaisten omat torpedot eivät kantaneet kuin kolmannekseen moisesta matkasta, ja niiden nopeuskin jäi alle puoleen, puhumattakaan taistelukärjen tuhovoimasta. Yötaistelussa varsinkin ilman tutkaa (joiden kantama muuten oli vielä 1942 lyhyt, noin 10 km) japanilainen hävittäjäviirikkö erinomaisine optisine tähystyslaitteineen sai siis helposti vahvan yllätysiskun mahdollisuuden. Vaikka vihollinen saikin tutkahavainnon, se yleensä alkoi räiskiä silmittömästi tykistöllä jopa kantaman ulkopuolelta tarjoten itsestään helpon maalin kuin majakka yössä. 5 ja 6 tuuman tykkien kantama jäi kuitenkin puoleen tyypin 93 torpedoista. Jopa taistelulaivojen 14 tuuman tykeillä olisi ollut tekemistä.

@fulcrum osannee myös nakata esimerkin taistelusta, missä japanilaiset ajelivat amerikkalaisen viirikön kylmäksi, sekä ristelijän, joka kemahti yhdestä saattuetukialuksen (!) it-tykin osumasta? Merkittäviä voittoja ja menetyksiä?
 
Samovarius kirjoitti:
Tulihan se sieltä. Kyseessä on tyypin 93 torpedo, joka käytti etanolin hapettimena puhdasta happea. Happitankit ja -generaattorit olivat hyvin alttiita tykkitulelle, ja 610 mm torpedon 500 kg taistelukärki teki simahtaessaan selvää suurestakin laivasta. Hävittäjäaluksella ei ollut toivoakaan, mikäli torpedomakasiiniin osuisi.

Tyypin 93 torpedot kantoivat 22 kilometriin 50 solmun vauhdilla ja 40 kilometriin 35 solmulla. Lisäksi happipropulsion ansiosta niistä ei koitunut kuplavanaa: palokaasut olivat vettä ja hiilidioksidia, joka liukenee helposti veteen. Torpedoja oli siis vaikea havaita, ja kaukana vihollismuodostelmasta räjähtelevä amerikkalaiskolonna luuli usein ajaneensa miinoihin. Amerikkalaisten omat torpedot eivät kantaneet kuin kolmannekseen moisesta matkasta, ja niiden nopeuskin jäi alle puoleen, puhumattakaan taistelukärjen tuhovoimasta. Yötaistelussa varsinkin ilman tutkaa (joiden kantama muuten oli vielä 1942 lyhyt, noin 10 km) japanilainen hävittäjäviirikkö erinomaisine optisine tähystyslaitteineen sai siis helposti vahvan yllätysiskun mahdollisuuden. Vaikka vihollinen saikin tutkahavainnon, se yleensä alkoi räiskiä silmittömästi tykistöllä jopa kantaman ulkopuolelta tarjoten itsestään helpon maalin kuin majakka yössä. 5 ja 6 tuuman tykkien kantama jäi kuitenkin puoleen tyypin 93 torpedoista. Jopa taistelulaivojen 14 tuuman tykeillä olisi ollut tekemistä.

@fulcrum osannee myös nakata esimerkin taistelusta, missä japanilaiset ajelivat amerikkalaisen viirikön kylmäksi, sekä ristelijän, joka kemahti yhdestä saattuetukialuksen (!) it-tykin osumasta? Merkittäviä voittoja ja menetyksiä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tulee mieleen IJN Mogami ja Mikuma Midwayn taistelussa. Olivat jo törmänneet toisiinsa väistäessään sukellusvenehavaintoa. Mogamin keula oli lyhentynyt huomattavasti, joten kun jenkkien koneet tulivat, niin keskittyivät Mikumaan (jota luulivat taistelulaivaksi). Mogamin vauriontorjuntaupseeri oli heitättänyt torpedot mereen, Mikuman ei. Ja poksahtihan ne.

Tässä tulos:

763px-Japanese_heavy_cruiser_Mikuma_sinking_on_6_June_1942_%2880-G-414422%29.jpg
 
Tassafarongan taistelussa Guadalcanalin liepeillä ainakin japanilainen hävittäjälaivue joutui amerikkalaisen risteilijäosaston väijytykseen. Jenkit olivat huolimattomia ja japsit lanasivat koko osaston torpedoilla: yksi raskas risteilijä upposi ja kolme vaurioitui pahasti. Aikaisemmassa Savo-saaren taistelussa amerikkalaiset menettivät kolme ja australialaiset yhden risteilijän japanilaisten tykki- ja torpedotulessa. Voe tokkiisa!

Toinen esimerkki viittaa Surigao-salmen taisteluun jossa japanilaiset yllättivät saattuetukialuslaivaston. Siinä ainakin yksi risteilijä vaurioitui kuolettavasti kun joko saattotukialuksen tai hävittäjän 5 tuuman kranaatti räjäytti torpedot. Toisin kuin yleensä, japanilaisissa risteilijöissä saattoi olla torpedoille myös varalaukauksia. Putkien tyhjiksi ampuminen jätti siis vielä torpedoja aluksille.
Torpedoputkien tyhjentämistä räjähdysvaaran vuoksi harrastettiin toki myös muissa laivastoissa satunnaisesti. Ja esimerkiksi saattohävittäjillä ei välttämättä ollut torpedoja ollenkaan.
 
fulcrum kirjoitti:
Tassafarongan taistelussa Guadalcanalin liepeillä ainakin japanilainen hävittäjälaivue joutui amerikkalaisen risteilijäosaston väijytykseen. Jenkit olivat huolimattomia ja japsit lanasivat koko osaston torpedoilla: yksi raskas risteilijä upposi ja kolme vaurioitui pahasti. Aikaisemmassa Savo-saaren taistelussa amerikkalaiset menettivät kolme ja australialaiset yhden risteilijän japanilaisten tykki- ja torpedotulessa. Voe tokkiisa!

Toinen esimerkki viittaa Surigao-salmen taisteluun jossa japanilaiset yllättivät saattuetukialuslaivaston. Siinä ainakin yksi risteilijä vaurioitui kuolettavasti kun joko saattotukialuksen tai hävittäjän 5 tuuman kranaatti räjäytti torpedot. Toisin kuin yleensä, japanilaisissa risteilijöissä saattoi olla torpedoille myös varalaukauksia. Putkien tyhjiksi ampuminen jätti siis vielä torpedoja aluksille.
Torpedoputkien tyhjentämistä räjähdysvaaran vuoksi harrastettiin toki myös muissa laivastoissa satunnaisesti. Ja esimerkiksi saattohävittäjillä ei välttämättä ollut torpedoja ollenkaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Surigao-salmen taistelussa oli kuolematon lausahdus 40mm ilmatorjuntatykkejä CVE:llä komentavalta aliupseerilta (kun japanilaisten risteilijät alkoivat tulla lähelle): "We are sucking theim into 40mm range!" :D :D :D
 
Viimeksi muokattu:
Mulle on jääny vähän epäselväksi, että miksi japanilaisissa risteilijöissä torpedoja ei säilytetty panssarikuoren sisällä makasiinissa kuten tykistön ammuksia ja miksi laukaisulavetti ei ollut panssaroitu torni kuten tykit olivat, tai laukaistu vedenalaisista putkista panssarikuoren sisältä. Ehkä ne lisättiin jälkikäteen jo rakenteilla olleisiin aluksiin?

@fulcrum jatkaa.
 
Samovarius kirjoitti:
Mulle on jääny vähän epäselväksi, että miksi japanilaisissa risteilijöissä torpedoja ei säilytetty panssarikuoren sisällä makasiinissa kuten tykistön ammuksia ja miksi laukaisulavetti ei ollut panssaroitu torni kuten tykit olivat, tai laukaistu vedenalaisista putkista panssarikuoren sisältä. Ehkä ne lisättiin jälkikäteen jo rakenteilla olleisiin aluksiin?

@fulcrum jatkaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Varmaan olikin panssaroitu siinä missä nuo muutkin, mutta olivat torpedot vaan niin pirun herkkiä että lähti jo kunnon täräyksestä, jossa tavallisilla polttoaineilla ei olisi olisi ollut mitään hätää. Pari kertaa olen happea tehnyt kemiallisesti ihan kokeilun ilosta, ja se on puhtaana kyllä jännää tavaraa kun vaikka tupakin tulipään laittaa reaktioastian ylle niin se leimahtaa koko kessu ilmiliekkeihin. Sitten kun sitä siirtää hieman syrjään niin liekki sammuu ja normaali kyteminen jatkuu. Kummallista juurikin miten kovaa kamaa happi voi palamisreaktiolle olla, vaikka itsessään se ei ole palava kaasu vaan vaatii sen liekin toisaalta ja reaktioastian happi toimii vain lisänä siihen mitä ilmassa jo valmiiksi on. Kymmenenkin prosenttia happea enemmän ilmakehässä tekisi metsäpalot miltei mahdottomiksi ihmisen sammuttaa.
Muoks. Ilmeisesti osuman piti kuitenkin vahingoittaa sitä torpedoa jonkin verran jotta happi pääsee tapahtumiin vaikuttamaan, mutta tavallinen ajoaine ei olisi siitä vielä kukkunut ilman sitä lisähappea
Muoks2. Ilmeisesti en osaa ajaa tätä foorumia puhelimella ollenkaan joten muokkauksia tulee kuin sieniä sateella ja tää puhelin pitää kyllä huolen, että vaikka ite kirjoittaisin oikein niin tää muokkaa mulle typoja tänne näköjään silkkaa vittumaisuuttaan, mutta silti se ei viitti korjata niitä virheitä joita kirjoitan ihan vahingossa.
 
Viimeksi muokattu:
Flameuz kirjoitti:
Kummallista juurikin miten kovaa kamaa happi voi palamisreaktiolle olla, vaikka itsessään se ei ole palava kaasu vaan vaatii sen liekin toisaalta ja happi toimii vain katalyyttinä. Kymmenenkin prosenttia happea enemmän ilmakehässä tekisi metsäpalot miltei mahdottomiksi ihmisen sammuttaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis palaminen on nimenomaan aineen reagointia hapen kanssa. :unsure:
 
Flameuz kirjoitti:
happi toimii vain katalyyttinä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin siis ei katalyyttinä. Ihan hapettumisesta on palamisessa kysymys. Toki siinä tarvitaan jokin aine joka hapettuu. Vaikka vety (H), joka hapettuu varsin herkästi. Tai rauta (Fe), joka hapettuu huomattavasti rauhallisemmin.
Katalyytti sen sijaan on jokin aine, joka tehostaa muiden välistä reaktiota.
 
Patu kirjoitti:
Siis palaminen on nimenomaan aineen reagointia hapen kanssa. :unsure:
Klikkaa laajentaaksesi...
Nimenomaan. Ruostuminen on raudan reagoimista hapen kanssa ja lahoaminen taas puun yhtymistä hapen kanssa. Mitä enemmän happea sen nopeampi reaktio. Siksi räjähteet on vain jotain palavaa ainetta johon lisätään se tarvittava happilähde eli hapetin joka saa sen palamisreaktion kiidytettyä räjähdysmäiseksi. Räjähteen luonne taas riippuu lähtöpolttoaineesta ja hapettimen hapentuottokyvystä ja nopeudesta.
 
Viimeksi muokattu:
Samovarius kirjoitti:
Mulle on jääny vähän epäselväksi, että miksi japanilaisissa risteilijöissä torpedoja ei säilytetty panssarikuoren sisällä makasiinissa kuten tykistön ammuksia ja miksi laukaisulavetti ei ollut panssaroitu torni kuten tykit olivat, tai laukaistu vedenalaisista putkista panssarikuoren sisältä. Ehkä ne lisättiin jälkikäteen jo rakenteilla olleisiin aluksiin?

@fulcrum jatkaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Muutama syy säilytys/laukaisuratkaisuun risteiljöissä:
- Tilanpuute (93 oli valtava torpedo. 9m pitkä, risteilijöissä vain max 15m poikkitilaa, joten ei mahdu lataamaan takaa kannen alla)
- Torpedojen lastaus, lataaminen ja huolto olisi vaarallisempaa ja hitaampaa jos ne olisivat syvällä laivan sisällä kannen sijasta. Räjähdys olisi varma tuho kannen alla, kannella vielä selvittävissä.
- Käännettävät laukaisijat voi kohdistaa kummalle puolelle laivaa tahansa, jolloin salvosta tulee tuplasti tehokkaampi (esim. Agano)
- Torpedot oli ajateltu laukaistavaksi ennenkuin laivat tulivat tykistöetäisyydelle (ja lentotukialukset oli vielä ihan uusi juttu...)
- Aseiden jälkiasennus vanhojen 533mm laukaisimien tilalle
- Tila- ja painorajoitteet.

Type 95 olisi tietenkin käynyt veden alaisiin tuubeihin, mutta se oli sukellusvene-versio ja omasi alle puolet kantamasta joten se olisi ollut vielä laukaisimissa tykistöetäisyyksillä ja täten erittäin vaarallinen.
 
Olipas tullut kirjoitettua läpiä päähän. Alkolukon nää laitteet tarvis. Sori siitä:censored:
 
Viimeksi muokattu:
Pistetäänpäs sitten pähkinää.

2. maailmansodan aikana eräs ruotsalainen upseeri joutui sotaoikeuden tutkintaan. Syy: hän oli antautunut yksikkönsä kanssa viholliselle. Syytettä ei lopulta nostettu, mutta episodi tahrasi ao. upseerin maineen julkisuudessa jota tapaus sai runsaasti. Tarkennetaan vielä että nimenomaan ruotsalaisen sotaoikeuden jottei kukaan ajattele kyseessä olevan jonkunmoisen kompakysymyksen.

Mikä tällainen välikohtaus oikein oli, kun yleisesti tiedetään ettei Ruotsi ollut sodassa kenenkään kanssa?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top