Kysymys- ja vastaustopiikki

Tiedemies on Fritz Haber, saksalainen myrkkykaasujen kehittelijä. Myöhemmin lähti juutalaisena maanpakoon Englantiin. Osa kollegoista ei hyväksyny Haberia hänen myrkkykaasujuttujensa vuoksi. heidän joukossaan oli ydinfysiikan isäksi sanottu Ernest Rutherford, jota ilman ei ilmeisesti atomipommia olisi syntynyt.

@Old Boy vastasi oikein. Haber meni itse rintamalle mukaan katsomaan keksintönsä tehoa. Oli kuulemma tyytyväinen. Hänen vaimonsa ampui itsensä vähän myöhemmin väitetysti järkyttyneenä miehensä keksinnöstä. Ja tosiaan tämä Preussinjuutalainen kemisti oli myös Zyklon-B:n kehittäjä.

Old Boy jatkoon.
 
Mikäs olikaan se kuuluisa tapaus, jossa suomalaiset YK-joukot tappeli Israelin joukkojen kanssa jostain kilometripylväästä
Kerrotaan nyt sitten tässä tuokin YK-joukkojemme kunniakas historia, joka näyttää nuoremmille olevan varsin tuntematon. Tällä kertaa ainoastaan mukana olleilla kuultuna, ite olin vielä liian nuori.

1973 Jom Kippur-sota päättyi, kun suurvallat niin sopi. USA ei antanu Israelin nuijia Egyptiä 6-0 eikä ajaa panssareilla Damaskukseen, koska Nliitto uhkasi puuttua asiaan ydinaseilla. Aselepoa (tai oikeammin ajoittaista laukaustenvaihtoa) valvomaan päätettiin laittaa YK-joukkoja, kuten silloin oli usein tapana. Niitä hommattiin puolueettomien maiden joukoista kovalla kiireellä. Suomalaisia Kyproksen operaatiosta vahvennettu komppania tai oliko kaksikin. Kaikkien YK-joukkojen komentajaksi Siinailla tuli Ensio Siilasvuo. Hänen käskynsä suomalaisten komppanialle on jäänyt legendaariseksi:
Menkää rintamalinjalle, jos pääsette. Asettukaa osapuolten väliin, jos uskallatte. Lopettakaa taistelutoiminta, jos pystytte! Komppanian päällikönä käskyä lähti toteuttamaan silloinen maj (YK-evl) Aulis Kemppainen, joka myöhemmin jäi everstiluutnanttina eläkkeelle panssarikoulun johtajan tehtävästä.

Evl Kemppainen paikalle saavuttuaan katseli vähän aikaa, kun iipot ja egyptiläiset ammuskeli toisiaan. Mukana oli yhteysupseerit mol puolilta. Sitten oma komppania jonoon ja käsky: "Seuratkaa!" Hän käveli kylmän rauhallisesti osapuolten väliin komppanian seuratessa tietysti perässä. Kauhistuneet osapuolten yhteysupseerit kiljuivat radioihinsa saadakseen ammunnan loppumaan. Niin tapahtuikin ja Siilasvuon käsky oli täytetty!

Jos historian oikein muistan, tämä tapahtui km-pylväs 101:n maastossa. Tie piti vielä saada auki, jotta komppaniaa voidaan huoltaa. Iipoille tämä ei käynyt sillä ne ajatteli, että ilman huoltoa pitää kiusallisen YK:n poistua alueelta, kun mukana tuotu vesi loppuu. Tsekkarille kokoontui joukko suomalaisia toiselle puolelle ja iippoja toiselle puolelle puomia. Tilanne ratkaistiin nyrkkitappelumaaottelulla. Israel kärsi pistehäviön pääasiassa koska olivat kooltaan pienempiä. Tapella osasivat kyllä, kertoivat mukana olleet.

Operaation ruotsalaiskomppania myöhästyi hauskasta syystä. Kyse oli juridisesti sotaan lähdöstä, vaikka YK ei ollu osapuoli. Ruotsillahan oli oma YK-sotansa 1960-luvulla. Tarvittiin valtionpäämiehen eli kunkun allekirjoitus käskyyn. Nuori Kaarle Kustaa oli tekemässä sitä mitä muutkin 25 v poikamiehet eli pämppäämässä jonkun hienon yökerhon takahuoneessa. Häntä ei löytyny mistään allekirjoittamaan paprua ennenkuin vasta seuraavana aamuna. Ruotsalaisten lähtö myöhästyi näin operaation kriittisessä vaiheessa vähän nolosta syystä.

Kysymystä ei kylläkään ole kun olen jo kaikki mahdolliset kysyny joskus.
 
Viimeksi muokattu:
Kysymystä ei kylläkään ole kun olen jo kaikki mahdolliset kysyny joskus.

Jos et keksi mitään, niin mulla ois yksi jota olen tässä päässäni pyöritellyt.
Mutta anna toki palaa vaan jos sulle juolahtaakin joku kysymys mieleen.
 
Kerrotaan nyt sitten tässä tuokin YK-joukkojemme kunniakas historia, joka näyttää nuoremmille olevan varsin tuntematon. Tällä kertaa ainoastaan mukana olleilla kuultuna, ite olin vielä liian nuori.

1973 Jom Kippur-sota päättyi, kun suurvallat niin sopi. USA ei antanu Israelin nuijia Egyptiä 6-0 eikä ajaa panssareilla Damaskukseen, koska Nliitto uhkasi puuttua asiaan ydinaseilla. Aselepoa (tai oikeammin ajoittaista laukaustenvaihtoa) valvomaan päätettiin laittaa YK-joukkoja, kuten silloin oli usein tapana. Niitä hommattiin puolueettomien maiden joukoista kovalla kiireellä. Suomalaisia Kyproksen operaatiosta vahvennettu komppania tai oliko kaksikin. Kaikkien YK-joukkojen komentajaksi Siinailla tuli Ensio Siilasvuo. Hänen käskynsä suomalaisten komppanialle on jäänyt legendaariseksi:
Menkää rintamalinjalle, jos pääsette. Asettukaa osapuolten väliin, jos uskallatte. Lopettakaa taistelutoiminta, jos pystytte! Komppanian päällikönä käskyä lähti toteuttamaan silloinen maj (YK-evl) Aulis Kemppainen, joka myöhemmin jäi everstiluutnanttina eläkkeelle panssarikoulun johtajan tehtävästä.

Evl Kemppainen paikalle saavuttuaan katseli vähän aikaa, kun iipot ja egyptiläiset ammuskeli toisiaan. Mukana oli yhteysupseerit mol puolilta. Sitten oma komppania jonoon ja käsky: "Seuratkaa!" Hän käveli kylmän rauhallisesti osapuolten väliin komppanian seuratessa tietysti perässä. Kauhistuneet osapuolten yhteysupseerit kiljuivat radioihinsa saadakseen ammunnan loppumaan. Niin tapahtuikin ja Siilasvuon käsky oli täytetty!

Jos historian oikein muistan, tämä tapahtui km-pylväs 101:n maastossa. Tie piti vielä saada auki, jotta komppaniaa voidaan huoltaa. Iipoille tämä ei käynyt sillä ne ajatteli, että ilman huoltoa pitää kiusallisen YK:n poistua alueelta, kun mukana tuotu vesi loppuu. Tsekkarille kokoontui joukko suomalaisia toiselle puolelle ja iippoja toiselle puolelle puomia. Tilanne ratkaistiin nyrkkitappelumaaottelulla. Israel kärsi pistehäviön pääasiassa koska olivat kooltaan pienempiä. Tapella osasivat kyllä, kertoivat mukana olleet.

Operaation ruotsalaiskomppania myöhästyi hauskasta syystä. Kyse oli juridisesti sotaan lähdöstä, vaikka YK ei ollu osapuoli. Ruotsillahan oli oma YK-sotansa 1960-luvulla. Tarvittiin valtionpäämiehen eli kunkun allekirjoitus käskyyn. Nuori Kaarle Kustaa oli tekemässä sitä mitä muutkin 25 v poikamiehet eli pämppäämässä jonkun hienon yökerhon takahuoneessa. Häntä ei löytyny mistään allekirjoittamaan paprua ennenkuin vasta seuraavana aamuna. Ruotsalaisten lähtö myöhästyi näin operaation kriittisessä vaiheessa vähän nolosta syystä.

Kysymystä ei kylläkään ole kun olen jo kaikki mahdolliset kysyny joskus.

Kiitos.

Olen joskus lukenut pentuna tästä mummolan vanhoista lehdistä. Jutut painottuivat juuri enemmän tuohon nyrkkitappelun yksityiskohtiin.

Ajelin tuossa yks päivä töiden takia 600 km putkeen. Ja aloin miettimään mitkä suomalaiset sankaritarinat WW2:n jälkeen ansaitsisi elokuvan. Keksin tän 101 ja Afganistanista lasangen pelastuksen sekä kolmanneksi kaapatut YK-sotilaat Libanonissa.
 
Kiitos.

Olen joskus lukenut pentuna tästä mummolan vanhoista lehdistä. Jutut painottuivat juuri enemmän tuohon nyrkkitappelun yksityiskohtiin.

Ajelin tuossa yks päivä töiden takia 600 km putkeen. Ja aloin miettimään mitkä suomalaiset sankaritarinat WW2:n jälkeen ansaitsisi elokuvan. Keksin tän 101 ja Afganistanista lasangen pelastuksen sekä kolmanneksi kaapatut YK-sotilaat Libanonissa.
Sorry OT.
Voi, jos tietäisit. Tai ... siis me tietäisimme. Minä en tiedä kuin 80-luvun Libanonin vain pieneltä osin, mutta osaan sen pohjalta arvata miten todellisuus on täysin toisenlainen muissakin tehtävissä.
Sen lisäksi, että näihin liittyy/on liittynyt salassapitovelvollisuus, on se hankala asia, että eri tehtävät ovat kovasti erilaisia. Esim. samaan aikaan, hyvin lähekkäin olleet Libanon (UNIFIL) ja Golan (UNDOF) olivat pataljoonille täysin erilaiset tehtävät ja ympäristöt. Eikä tämäkään tarkkuus riitä jaotteluun; esim. Libanonin pataljoonan 1JK ja 2JK toimivat täysin erilaisessa toimintaympäristössä. Ja huolto/esikunta näistä vielä erillään. Esikuntapuolella moni eli 8-16 toimistotyössä ja suurin harmi oli krapulassa töihin raahautuminen aamulla(ehdin myös esikuntapuolella olemaan --- ennenkuin kukaan älähtää aron yksipuolisesta näkemyksestä). Arolla ammuttiin kohti, tykistötulta asemien välittömään läheisyyteen, panssarivaunulla asemiin, ja joskus vastattiin tuleen (osapuolia oli kuin lipin piruja, ettei aina tiennyt kuka siellä oli suurin syypää). Joskus auton pysäyttäminen tsekkarilla vaati seitsemän laukausta tuulilasiin, tai parinkymmen sarjan kvkk:lla. Panttivankitilanteitakin oli useita ajan saatossa, omalle ajalle ajoittuu yksi (a kind of). Ja joskus --- tapahtui asioita joista ei voi vieläkään puhua.
Henkilökohtainen riskinotto on yksittäiselle miehelle toisinaan sellainen, että oma henki lähtee varmasti, mittailua pitää vain tehdä kuinka monen kaverin henki lähtee samalla ja miten siihen suhtautuu. Suomalaisilla usein käynyt aivan käsittämättömän hyvä mäihä. Tosin onni on sen puolella joka osaa ..
Ja lopuksi, virallisiin papereihin meni todella niukasti tietoa, ja kotimaahan YK-toimistoon tuskin sitäkään vähää. Mirja Pyykkö sitten kunnioitti suomalaisia nuoria miehiä tekemällä ohjelman juopoista huonosti käyttäytyvistä pelleistä jotka on isojen poikien äijälomalla leikkimässä aseilla.

Kun lehdessä lukee esim. Suomen joukkojen alueella XXxxxxx.ssa .. , ei vaaraa suomalaisille - kannattaa kaivaa esiin Remarquen Länsirintamalta ei mitään uutta.
 
Kysymyspuolella on hiljaista eikä vissiin @Old Boy :lle ole mieleen tullut sopivaa kysymystä, niin rohkenen tehdä uuden kysymyksen jotta saadaan visailu rullaamaan taas eteenpäin.

Kysymys on kaksiosainen joihin kumpaakin pitäisi löytää vastaukset.
a) Mikä keksintö tai laite on kysymyksessä?
b) Missä keksintöä käytettiin tai missä keksintö sijaitsi?

Saksalaiset kehittelivät keksinnön toisen maailman sodan aikana omien joukkojen viihtyvyyttä parantamaan.
Laitteella oli selkeä tarve.

Laite oli kuitenkin niin monimutkainen ja vaarallinen käyttää, että sitä varten piti kouluttaa erikseen kavereita sitä käyttämään.
Muilla ei ollut lupa keksintöä käyttää. Väärin käytettynä laite vaaransi laitteen käyttäjän ja muiden paikalla olijoiden hengen.
(Laitteeseen ei liity mitään räjähtävää juttua)

Tiettävästi yksi tällainen väärinkäyttö on tiedossa.
Pääosa porukasta selvisi hengissä mutta väärinkäytön aiheuttamien tapahtumien johdosta kolme miestä sai surmansa ja aineelliset vahingot olivat huomattavat ja kalliit.

Jos kysymys tuntuu liian hankalalta annan tarvittaessa lisävinkkejä ja helpotusta kysymykseen mutta aloitetaan näin.
 
a) Mikä keksintö tai laite on kysymyksessä?
Kysymyksessä lienee sukellusveneen WC, joka osasi poistaa jätteet monimutkaisen venttiilijärjestelmän kautta mereen. Sai käyttää ainoastaan erikoiskoulutettu henkilö, joita veneesä ei monta ollu. Yksi päällikkö ei uskonu ja käytti itse laitteen venttiileitä, tietysti väärin. Tuloksena veneen täyttyminen vedellä. On muuten ollu joskus aikaisemminkin kysymyksenä, mutta ehkä vastaus on joku muu juttu.

Koska äsken oli epäselvyyttä, ilmoitan jo nyt että en ehdi laatia uutta kyssäriä ja päivystellä vastauksia. Siis siltä varalta että tämä oli oikea ratkaisu!
 
@Old Boy vastasi oikein.
Että siis tämäkin on ollut joskus jo kysymyksenä.

Tosiaan vanhemmissa saksalaisissa sukellusveneissä oli käymälä tai kaksi, mutta niitä ei voinut käyttää yli 25 metrin syvyydessä, sillä vedenpaine esti pumppaamasta jätöksiä veteen.
Ne olisivat tulvineet takaisin alukseen. Sitä syvemmällä käytettiin ämpäreitä.
Sodan pitkittyessä kehitettiin niin kutsuttu painekäymälä.
Sitä voitiin käyttää syvälläkin, mutta virheellisellä käytöllä saattoi olla tuhoisat seuraukset.
Laite oli monimutkainen ja miehet koulutettiin varta vasten käyttämään sitä.
Näitä jotka asiaan koulutettiin kutsuttiin vessa-asiantuntijoiksi.
Sodan loopupuolella uusi sukellusvene U-1206 upposi painekäymälän virheellisen käytön takia.
Sukellusvene alkoi täyttyä vedellä, jolloin konepäällikkö yritti nostaa aluksen pintaan painetta vähentääkseen.
Vesi pääsi kuitenkin kosketuksiin akkujen kanssa, jolloin ilmaan vapautui hengenvaarallista kloorikaasua.
Pilssipummpu hajosi ja seuraavaksi alus olikin jo pinnalla vihollislentokoneen armoilla.
Alus ei ollut enää miesten hallinnassa, jolloin päällikkö käski miesten hylätä ja upottaa alus.
Kolme miestä sai surmansa ja loput jäivät vangiksi - käymälän takia.

Koska @Old Boy tuntuu olevan kiireinen eikä kerkiä uutta kysymystä kirjoittamaan ja munkin kysymys olikin jo vanha juttu, niin tempaisen tässä nopeasti uuden kysymyksen.

Talvisodan aikana Pajarin joukkojen PST-ryhmä huomasi Venäläisten puolella erikoisemman / harvinaisemman kohteen johon ampuivat 37mm PST-tykillä.
PST-porukka sai makeat naurut kohteen tuhoamisesta, mutta sitten olikin jo kiire pois paikalta.

1) Mikä tuo kohde oli?
2) Mikä tilanteesta (siis kun kohteeseen oli saatu osuma) teki niin koomisen, että se aiheutti naurun remakan Suomalaisissa?

Editoin kohdan 2) kysymyksen selkeämmäksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoitatko sitä tuhottua T-37 amfibiovaunua, joka kieltämättä oli aika erikoisen näköinen, "ankkakeula", potkuri yms.
 
Sorry OT.
Voi, jos tietäisit. Tai ... siis me tietäisimme. Minä en tiedä kuin 80-luvun Libanonin vain pieneltä osin, mutta osaan sen pohjalta arvata miten todellisuus on täysin toisenlainen muissakin tehtävissä.
Sen lisäksi, että näihin liittyy/on liittynyt salassapitovelvollisuus, on se hankala asia, että eri tehtävät ovat kovasti erilaisia. Esim. samaan aikaan, hyvin lähekkäin olleet Libanon (UNIFIL) ja Golan (UNDOF) olivat pataljoonille täysin erilaiset tehtävät ja ympäristöt. Eikä tämäkään tarkkuus riitä jaotteluun; esim. Libanonin pataljoonan 1JK ja 2JK toimivat täysin erilaisessa toimintaympäristössä. Ja huolto/esikunta näistä vielä erillään. Esikuntapuolella moni eli 8-16 toimistotyössä ja suurin harmi oli krapulassa töihin raahautuminen aamulla(ehdin myös esikuntapuolella olemaan --- ennenkuin kukaan älähtää aron yksipuolisesta näkemyksestä). Arolla ammuttiin kohti, tykistötulta asemien välittömään läheisyyteen, panssarivaunulla asemiin, ja joskus vastattiin tuleen (osapuolia oli kuin lipin piruja, ettei aina tiennyt kuka siellä oli suurin syypää). Joskus auton pysäyttäminen tsekkarilla vaati seitsemän laukausta tuulilasiin, tai parinkymmen sarjan kvkk:lla. Panttivankitilanteitakin oli useita ajan saatossa, omalle ajalle ajoittuu yksi (a kind of). Ja joskus --- tapahtui asioita joista ei voi vieläkään puhua.
Henkilökohtainen riskinotto on yksittäiselle miehelle toisinaan sellainen, että oma henki lähtee varmasti, mittailua pitää vain tehdä kuinka monen kaverin henki lähtee samalla ja miten siihen suhtautuu. Suomalaisilla usein käynyt aivan käsittämättömän hyvä mäihä. Tosin onni on sen puolella joka osaa ..
Ja lopuksi, virallisiin papereihin meni todella niukasti tietoa, ja kotimaahan YK-toimistoon tuskin sitäkään vähää. Mirja Pyykkö sitten kunnioitti suomalaisia nuoria miehiä tekemällä ohjelman juopoista huonosti käyttäytyvistä pelleistä jotka on isojen poikien äijälomalla leikkimässä aseilla.

Kun lehdessä lukee esim. Suomen joukkojen alueella XXxxxxx.ssa .. , ei vaaraa suomalaisille - kannattaa kaivaa esiin Remarquen Länsirintamalta ei mitään uutta.

Aivan varmasti. Mutta lähinnä ajattelin juuri noita "koko kansan" tuntemia tapauksia. Joiden varaan voisi rakentaa nätin draaman kaaren jossa suomalainen rohkeus, ammattitaito ja sisu olisivat niitä tekijöitä joiden takia tarina olisi "elämää suurempi". Ja siksi sopisi elokuvaan.
 
Tarkoitatko sitä tuhottua T-37 amfibiovaunua, joka kieltämättä oli aika erikoisen näköinen, "ankkakeula", potkuri yms.
Hyvä ajatus. Tuo amfibiovaunu on kieltämättä hauskan näköinen. Mutta väärä vastaus.

Editoin kohdan 2) kysymyksen selkeämmäksi.

Eli selkeämmin näin:

1) Mikä tuo kohde oli?
2) Mikä tilanteesta (siis kun kohteeseen oli saatu osuma) teki niin koomisen, että se aiheutti naurun remakan Suomalaisissa?
 
1. Huussi
2. Joku oli tarpeillaan ja pakeni housut kintuissa.
Tuollaisen tapaukseen muistelen lukeneeni jostain.
 
1. Huussi
2. Joku oli tarpeillaan ja pakeni housut kintuissa.
Tuollaisen tapaukseen muistelen lukeneeni jostain.
Arvasin, että joku vastaa huussi. Hyvä ajatus sekin. Voihan olla, että näin on joskus tehtykkin. Itse en muista lukeneeni moisesta. Mutta tässä tapauksessa vastaus on väärä.
Tämä tapahtui siis talvisodassa jossa ammuksista oli puutetta jotenka tuskin huussia oltaisiin PST-aseella ammuttu.
Kun tähän kohteeseen ammuttiin koitui siitä kuitenkin samalla Venäläisille selvästi haittaa ja harmia. Ja Suomalaisille vuorostaan hauskuutta ja hyviä muistoja.

Mutta olet lähempänä oikeaa vastausta kuin
@Bodyguard
 
Arvasin, että joku vastaa huussi. Hyvä ajatus sekin. Voihan olla, että näin on joskus tehtykkin. Itse en muista lukeneeni moisesta. Mutta tässä tapauksessa vastaus on väärä.
Tämä tapahtui siis talvisodassa jossa ammuksista oli puutetta jotenka tuskin huussia oltaisiin PST-aseella ammuttu.
Kun tähän kohteeseen ammuttiin koitui siitä kuitenkin samalla Venäläisille selvästi haittaa ja harmia. Ja Suomalaisille vuorostaan hauskuutta ja hyviä muistoja.

Mutta olet lähempänä oikeaa vastausta kuin
@Bodyguard
Olisikos se ollut soppatykki?
Muistelen jotakin tuommoista tapahtuneen...
 
Olisikos se ollut soppatykki?
Muistelen jotakin tuommoista tapahtuneen...

@arix on lähellä oikeaa vastausta.
Mutta pystytkö vielä hieman särmäämään / tarkentamaan vastausta?
Kysymyshän oli kaksi osainen johon kumpaankin olisi tarkoitus saada vastaus:

1) Mikä tuo kohde oli?
2) Mikä tilanteesta (siis kun kohteeseen oli saatu osuma) teki niin koomisen, että se aiheutti naurun remakan Suomalaisissa?
 
@arix on lähellä oikeaa vastausta.
Mutta pystytkö vielä hieman särmäämään / tarkentamaan vastausta?
Kysymyshän oli kaksi osainen johon kumpaankin olisi tarkoitus saada vastaus:

1) Mikä tuo kohde oli?
2) Mikä tilanteesta (siis kun kohteeseen oli saatu osuma) teki niin koomisen, että se aiheutti naurun remakan Suomalaisissa?
Juu ei, tarkennus jää uupumaan, ei muita muistikuvia tapahtuneesta...
 
Tuleeko muille tarkempaan asia mieleen?
Jos ei tule, niin maanantaina kerron vastauksen, niin saadaan jatkettua visailua eteen päin ja @arix saa jatkaa kun on lähimpänä oikeaa vastausta.
 
No niin. Taas on maanantai ja uusi viikko edessä.
Muita vastauksia ei ole tullut.
Jäsen @arix voi puolestani jatkaa visailua eteenpäin uudella kysymyksellä koska sai kuitenkin oikean vastauksen kohtaan 1)

Tässä vastaus kokonaisuudessaan.

Pajarin PST-ryhmä huomasi lähettyvillä venäläisen kenttäkeittiön.
He saivat hyvän osuman PST-tykillä soppatykkiin joka tuhoutui osumasta.

Naurun remakka suomalaisten puolella johtui siitä, että osuman voimasta soppatykissä ollut kaalisoppa levisi ympäristöön kuorruttaen soppatykin läheisyydessä olleet nälkäiset venäläiset kaalisopalla.
Haiseva tervehdys suomalaisilta venäläisille ;)

Itse osaan kuvitella kuinka kaalisopalta haisevat venäläiset ovat laittaneet tilanteen rauhoituttua mahorkan palamaan.
Siinä sitä on mahtanut olla porukassa rento haju kun kaalisoppa ja mahorkka ovat haisseet :cool:

Mutta @arix jatka ole hyvä.
 
Do dii, siirrytään uuden maailman puolelle.
Mikä viestiväline oli käytössä vuoden 1680 Pueblo-kapinan aloituksessa?
 
Back
Top