Kysymys- ja vastaustopiikki

Bodyguard

Kenraali
Lahjoittaja
Muistutan sen verran säännöistä, että jos kysyjä ei käytä oikeuttaan, on kenellä tahansa (eli nopeimmalla) oikeus laittaa uusi kyssäri tulille. Omaa kysymysvuoroaan ei siis voi "testamentata" eteenpäin. Tämä sääntö on luotu homman nopeuttamiseksi. Suositus on miettiä kysymystä jo vastausta kirjoittaessa. Voihan myös varalta jo ilmoittaa ettei uutta kysymystä tule, ainakin jos on (lähes)varma oikeasta vastauksesta.
No, ihan miten vaan haluatte... Tässä tapauksessahan me vastasimme samalla minuutilla, joten siinä mielessä ajattelin, että on reilua antaa oikean vastauksen tienneelle mahdollisuuden. Muistelisin, että jos uutta kysymystä ei tule 72 tuntiin, niin silloin areena on vapaa. En nyt tarkkaan muista, onko muuta kriteeriä. Tarkoittaako tuo sinun viestisi sitä, että ei saa vastata vaikka tietäisikin, jos ei ole omaa kysymystä.
Oli kyllä nytkin kysymys kytemässä, mutta unohtui täällä töissä, siksi piti nopeuttamiseksi luovuttaa toiselle tietäjälle. Mutta, kuten sanoin, mulle on ihan sama kuka jatkaa... reilu yritin vain olla.
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Tarkoittaako tuo sinun viestisi sitä, että ei saa vastata vaikka tietäisikin, jos ei ole omaa kysymystä.
No ei tietenkään tarkoita! Vastaajista on välillä ollu melkein yhtä kova pula kun hyvistä kysymyksistä. Mutta jotta ei synny kilpailevia kysymyksiä, on ainoastaan kysyjällä diktaatorin valtuudet hyväksyä oikea vastaus ja sen myötä uusi kysymysvuoro.
 

Bodyguard

Kenraali
Lahjoittaja
No ei tietenkään tarkoita! Vastaajista on välillä ollu melkein yhtä kova pula kun hyvistä kysymyksistä. Mutta jotta ei synny kilpailevia kysymyksiä, on ainoastaan kysyjällä diktaatorin valtuudet hyväksyä oikea vastaus ja sen myötä uusi kysymysvuoro.
OK, kirjoita sitten niin ettei sellaista mielikuvaa tule. Eikä tarvitse huutaa ( huutomerkki ). Päätin luovuttaa sen toiselle henkilölle ja sinulle se ei sopinut. Mun vastaukseni hyväksyttiin, mutta samaan aikaan oli saapunut toinenkin oikea vastaus. Mielestäni oli oikein luovuttaa vuoro hänelle, koska myös tiesi. Mutta,. kuten jo sanoin, mulle ei ole sinänsä väliä kuka kysyy seuraavaksi. Sorry nyt, mutta mua vaan ärsyttää pilkun piip tällaisessa leikkimielisessä ketjussa. Kaikille on kuitenkin selvää, kenelle se vuoro siirtyy, eikä väliin kysellä mitään.
 

Bodyguard

Kenraali
Lahjoittaja
Mutta en minä ala riidellä, enemmänkin hämmästyin tuota reaktiota. Jatkakaa, kuka haluaa, jos mun vuoron luovuttaminen ei kelpaa.
 

inscout

Kenraali
Älkäämme alkako riitelemään pienestä asiasta. Mukava ketju tämä on:).

Mutta pistän yhden pikaisen jatkosotaan liittyen.

Koirien uskollisuus isännälleen on monesti todettu asia. OsKu:n (Osasto Kuismasen) historiassa on yksi surullinen esimerkki tästä uskollisuudesta. Mistä tapahtumasta on kyse?
 
Ihan arvaus. Koira loikkasi kohti vihollista pelastaen isäntänsä hengen mutta saaden itse surmansa.
 

Betoni

Luutnantti
Koira jäi venäläisten haltuun, ja johdatti heidät isännän jäljille.
 
Uusi arvaus. Koira painoi vahingossa tassullaan isännän aseen liipasimesta. Ase ei ollut varmistettu ja isäntä sai kuollettavan osuman.
 

inscout

Kenraali
Uusi arvaus. Koira painoi vahingossa tassullaan isännän aseen liipasimesta. Ase ei ollut varmistettu ja isäntä sai kuollettavan osuman.
Arvauksesi on hyvä, mutta ei.

En halua jumittaa ketjua, koska tämä ei arvailemalla selviä eikä netistäkään ihan helpolla löydy.

Itse asiassa tähän kelpaisi kaksikin vastausta.

Kumpikin tapaus tapahtui Kossalmella Oskun tukikohdassa. Ensimmäinen 1942 ja toinen 1943.

Ensimmäisessä tapauksessa partiokoira Rikun ohjaaja Lauri Laine lähti kaverinsa kanssa illalla kävelemään lottakanttiinilta. Koira kulki edellä, Laine perässä ja kaveri (Usti) jonkun matkaa takana. Silloin yössä pamahti. Usti lähti hakemaan apua tukikohdasta jonne päästyään puhui vartiomiehen kanssa. Samalla hetkellä paukahti ja vartiomies kuoli miltei heti.

Porukkaa saatiin paikalle ja lähdettiin selvittämään mitä oli tapahtunut. Desantit olivat asialla. Laine löytyi seuraavana päivänä metsästä koira istumassa vieressään. Osuma oli tappanut hänet heti. Ruumis lähetettiin kotipuoleen mutta kaatuneen verinen nahkatakki pestiin ja pistetiin kuivumaan laiturille. Partiokoira Riku jäi kahdeksi päiväksi ulvomaan isäntänsä takin viereen ja kieltäytyi syömästä. Koira kuoli sitten pian isäntänsä jälkeen.

Toinen tapaus sattui myös tukikohdassa Kossalmella vuonna 1943. Oli syksy 26.9 ja Mannerheimristin ritari Viljo Suokkaan johtama partio oli juuri lähdössä tukikohdasta. Lähdöstä otettiin tavan mukaan valokuva. Samalla hetkellä kuului ampumaradalta lyhyt konepistoolin sarja. Tämä ei herättänyt huomiota ennen kuin aputöissä oleva sotavanki juoksi hädissään paikalla huutaen epäselviä. Paikalle lähti porukkaa ja jo kaukaa nähtiin Viljo (Saku) Kanasen nojaavan koiratarhan seinään. Konepistooli oli perä maata vasten pystyssä. Kersantti Kananen oli tehnyt lopullisen ratkaisunsa.

Partio lähti liikkeelle synkissä tunnelmissa ja niin kävikin, että partion johtaja Ritari Suokas haavoittui ja menehtyi haavoihinsa 4.10. (kirjassa kuva Suokkaan viime hetkistä haavoittumisen jälkeen) Ruumis jäi kentälle. Kun partio palasi tukikohtaansa saatiin kuulla, että Kanasen koira oli tehnyt samoin kuin Laineen koira lähes tarkalleen vuotta aikaisemmin. Isännän poisviennin jälkeen koira oli vain istunut ja katsellut poistuneen auton perään eikä enää syönyt. Kuolema seurasi pian.

Molemmat tapaukset löytyvät Jukka Mäkelän teoksesta OsKu. Joskin Kanasen tapauksen koiraosuuden kuulin tarkemmin entiseltä naapuriltamme 80-luvulla joka oli ollut OsKu:ssa. Hänkin piti koiraa koko elämänsä ja ihmetteli niiden uskollisuutta.
 

Ottoville

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Välikysymys.




Kun kannaksella taisteltiin kesällä 1944 niin, mikä erotti nämä vehkeet toisistaan.


 

Kyrätulli

Kersantti
Maksettinko mersuista mutta sturmit tuli "bonareina"?
 

Samovarius

Kapteeni
Lahjoittaja
Kyseisiä yksilöitä erottaa tuunausaste. Mersussa on kevyemmin raamitettu ns. Erla-kuomu, Sturmissa taas ei ole valettua, kuohkeaa ns. Saukopf-tykkikilpeä.
 
Top