Kysymys- ja vastaustopiikki

[Museo]

"puolustustahdon ja sosiaalisen mielen ylläpitäminen ja syventäminen, hallituksen ja eduskunnan määrittelemien poliittisten suuntaviivojen selventäminen, Suomea vastaan tähdätyn propagandan ja huhujen torjuminen ja masennuksen vastustaminen sekä viranomaisten toiminnan tukeminen selostamalla poikkeuksellisissa oloissa annettuja määräyksiä"

Tuolle proppikselle voisi olla käyttöä vaikka heti kotimaassa.

Kysymyksessä kuitenkin haetaan jatkosodan aikaista ropakantaviranomaista.

 

[EK]

No niin jatketaan! Mistä ohjesäännöstä seuraavat tehtävät on poimittu?

"puolustustahdon ja sosiaalisen mielen ylläpitäminen ja syventäminen, hallituksen ja eduskunnan määrittelemien poliittisten suuntaviivojen selventäminen, Suomea vastaan tähdätyn propagandan ja huhujen torjuminen ja masennuksen vastustaminen sekä viranomaisten toiminnan tukeminen selostamalla poikkeuksellisissa oloissa annettuja määräyksiä"

Viranomainen? Olisiko Valtion Tiedotuslaitos?

 

[Museo]

No niin jatketaan! Mistä ohjesäännöstä seuraavat tehtävät on poimittu?

"puolustustahdon ja sosiaalisen mielen ylläpitäminen ja syventäminen, hallituksen ja eduskunnan määrittelemien poliittisten suuntaviivojen selventäminen, Suomea vastaan tähdätyn propagandan ja huhujen torjuminen ja masennuksen vastustaminen sekä viranomaisten toiminnan tukeminen selostamalla poikkeuksellisissa oloissa annettuja määräyksiä"

Viranomainen? Olisiko Valtion Tiedotuslaitos?

Juu Valtion tiedotuslaitoksen ohjesäännöstähän se. Odotin että joku olisi ehdottanut jotain tiedotuskomppanioita tähän kyssäriin. Talvisodassahan Suomen sensuuri oli luonteeltaan sotilaallista. Välirauhan aikana maamme valtaeliitti kuitenkin huolestui "mielipiteiden hajaannuksesta". Erityisesti Puolustusministeriö vaati "ripeitä otteita viidennen kolonnan kapseloinniksi" ja ehdotti Saksan mallin mukaisen propagandaministeriön perustamista. Päämajan edustajat tekivät opintomatkan natsi-Saksaan tutustuen Gestapon propagandatoimintaan ja Göbbelsin ministeriöön.

Lopulta presidentti Rytin salainen komitea tyrmäsi haaveet propagandaministeriöstä ja Valtioneuvoston tiedoituskeskus organisoitiin uudelleen Valtion tiedotuslaitokseksi (VTL) vastaamaan myös poliittisesta sensuurista. Jatkosodan aikana toiminut VTL eli kansan suussa "Vetelä" oli sotilaallisesti järjestäytynyt siviiliviranomainen valtioneuvoston alaisuudessa. Ruotuväessä tosin viime vuonna kerrottiin suurena totuutena, että VTL olisi toiminut Päämajan tiedotusosaston alaisena.

Nimimerkki EK jatkaa!

 

[EK]

Yksinkertainen kysyy yksinkertaisia.

Osasto Marttina suoritti vuosina 1941-44 kaukopartiontia puna-armeijan selustaan. Montako matkaa osasto teki?

Ja ettei tarvitse epäillä, niin organisaatiomuutoksilla tms. ei nyt tarvitse kikkailla.

 

[Vanha veteraani]

Yksinkertainen kysyy yksinkertaisia.

Osasto Marttina suoritti vuosina 1941-44 kaukopartiontia puna-armeijan selustaan. Montako matkaa osasto teki?

Ja ettei tarvitse epäillä, niin organisaatiomuutoksilla tms. ei nyt tarvitse kikkailla.

Tuli tuossa syksyllä selattua (Ei luettua) tuo uutuus ja olisin muistavinani, että suuruusluokka olisi ollut noin 80 reissua. Toisaalta määrä riippuu laskentatavasta koska os. Marttinalla oli matkoja joita ei löydy sotapäiväkirjasta tai myös os. Kuismasen alaisuudessa Marttinan miehet tekivät varsinki 1944 kesällä useita partiomatkoja.

Sissisotaa kaukopartiossa. II : Osasto Marttinan partiokertomukset 1943-44 / [toimittanut] Jaana Janhila Helsinki ; Jyväskylä : Minerva, 2010 (Hämeenlinna : Kariston Kirjapaino)

 

[EK]

Yksinkertainen kysyy yksinkertaisia.

Osasto Marttina suoritti vuosina 1941-44 kaukopartiontia puna-armeijan selustaan. Montako matkaa osasto teki?

Ja ettei tarvitse epäillä, niin organisaatiomuutoksilla tms. ei nyt tarvitse kikkailla.

Tuli tuossa syksyllä selattua (Ei luettua) tuo uutuus ja olisin muistavinani, että suuruusluokka olisi ollut noin 80 reissua. Toisaalta määrä riippuu laskentatavasta koska os. Marttinalla oli matkoja joita ei löydy sotapäiväkirjasta tai myös os. Kuismasen alaisuudessa Marttinan miehet tekivät varsinki 1944 kesällä useita partiomatkoja.

Sissisotaa kaukopartiossa. II : Osasto Marttinan partiokertomukset 1943-44 / [toimittanut] Jaana Janhila Helsinki ; Jyväskylä : Minerva, 2010 (Hämeenlinna : Kariston Kirjapaino)

Riittävän lähelle. 75 tilastoitua ja kaksi tilastoimatonta (toinen Lapin sodan aikaan).

Janhilan kirja vaikutti ensin hieman omituiselta, mutta tarkemman tutustumisen jälkeen uskallan suositella. Pitänee varmaan lukea ensimmäinen osakin.

Vanha veteraani jatkaa.

 

[Vanha veteraani]

Koska ja minkä kaliperisella rannikkotykillä Suomen puolustusvoimat ovat tulittaneet Kronstadtin kaupunkia. Mikä erikoisuus liittyi ampuneen tykin lukkoon.

 

[Bodyguard]

Koska ja minkä kaliperisella rannikkotykillä Suomen puolustusvoimat ovat tulittaneet Kronstadtin kaupunkia. Mikä erikoisuus liittyi ampuneen tykin lukkoon.

Veikkaisinpa, että vuonna 1919, kun englantilainen laivasto-osasto hääräsi Suomenlahdella ja suomalaiset tukivat näitä. Ainoa linnake Suomessa, jonka kantama riitti Kronstadtiin oli Ino. Todennäköisesti käytettiin 305 mm:n Obuhof tykkiä ( 305/52 ), jonka De Bange-tyyppinen kierrelukko tuppasi falskaamaan ammuttaessa. Tiivisteenä käytetty lampaanvuota ei pitänyt tarpeeksi.
Eli 1919 Inon linnakkeen 305 mm:n Obuhof tykki.
Tarton rauhansopimus v 1920 velvoitti Suomen tuhoamaan Inon linnakkeen, mikä myös tehtiin. Venäläiset olivat 1918 Inosta vetäytyessään räjäyttäneet linnakeen, mutta suomalaiset kunnostivat sitä jonkin verran, eli 1919 se lienee ollut jonkinlaisessa taistelukunnossa.

 

[Vanha veteraani]

Koska ja minkä kaliperisella rannikkotykillä Suomen puolustusvoimat ovat tulittaneet Kronstadtin kaupunkia. Mikä erikoisuus liittyi ampuneen tykin lukkoon.

Veikkaisinpa, että vuonna 1919, kun englantilainen laivasto-osasto hääräsi Suomenlahdella ja suomalaiset tukivat näitä. Ainoa linnake Suomessa, jonka kantama riitti Kronstadtiin oli Ino. Todennäköisesti käytettiin 305 mm:n Obuhof tykkiä ( 305/52 ), jonka De Bange-tyyppinen kierrelukko tuppasi falskaamaan ammuttaessa. Tiivisteenä käytetty lampaanvuota ei pitänyt tarpeeksi.
Eli 1919 Inon linnakkeen 305 mm:n Obuhof tykki.
Tarton rauhansopimus v 1920 velvoitti Suomen tuhoamaan Inon linnakkeen, mikä myös tehtiin. Venäläiset olivat 1918 Inosta vetäytyessään räjäyttäneet linnakeen, mutta suomalaiset kunnostivat sitä jonkin verran, eli 1919 se lienee ollut jonkinlaisessa taistelukunnossa.

Kysymyksessä oli suomalaisten kunnostama Inon linnakkeen 12 tuumainen Obuhof.
Vuosi kaipaa tarkennusta.
Mistä tuotiin venäläisten pois viemälle tykin lukolle korvaaja.

 

[Bodyguard]

Koska ja minkä kaliperisella rannikkotykillä Suomen puolustusvoimat ovat tulittaneet Kronstadtin kaupunkia. Mikä erikoisuus liittyi ampuneen tykin lukkoon.

Veikkaisinpa, että vuonna 1919, kun englantilainen laivasto-osasto hääräsi Suomenlahdella ja suomalaiset tukivat näitä. Ainoa linnake Suomessa, jonka kantama riitti Kronstadtiin oli Ino. Todennäköisesti käytettiin 305 mm:n Obuhof tykkiä ( 305/52 ), jonka De Bange-tyyppinen kierrelukko tuppasi falskaamaan ammuttaessa. Tiivisteenä käytetty lampaanvuota ei pitänyt tarpeeksi.
Eli 1919 Inon linnakkeen 305 mm:n Obuhof tykki.
Tarton rauhansopimus v 1920 velvoitti Suomen tuhoamaan Inon linnakkeen, mikä myös tehtiin. Venäläiset olivat 1918 Inosta vetäytyessään räjäyttäneet linnakeen, mutta suomalaiset kunnostivat sitä jonkin verran, eli 1919 se lienee ollut jonkinlaisessa taistelukunnossa.

Kysymyksessä oli suomalaisten kunnostama Inon linnakkeen 12 tuumainen Obuhof.
Vuosi kaipaa tarkennusta.
Mistä tuotiin venäläisten pois viemälle tykin lukolle korvaaja.

Olisiko sitten ollut 1920. En osaa sanoa, mistä korvaava lukko tuotiin. Kuivasaari?

 

[Vanha veteraani]

Koska ja minkä kaliperisella rannikkotykillä Suomen puolustusvoimat ovat tulittaneet Kronstadtin kaupunkia. Mikä erikoisuus liittyi ampuneen tykin lukkoon.

Veikkaisinpa, että vuonna 1919, kun englantilainen laivasto-osasto hääräsi Suomenlahdella ja suomalaiset tukivat näitä. Ainoa linnake Suomessa, jonka kantama riitti Kronstadtiin oli Ino. Todennäköisesti käytettiin 305 mm:n Obuhof tykkiä ( 305/52 ), jonka De Bange-tyyppinen kierrelukko tuppasi falskaamaan ammuttaessa. Tiivisteenä käytetty lampaanvuota ei pitänyt tarpeeksi.
Eli 1919 Inon linnakkeen 305 mm:n Obuhof tykki.
Tarton rauhansopimus v 1920 velvoitti Suomen tuhoamaan Inon linnakkeen, mikä myös tehtiin. Venäläiset olivat 1918 Inosta vetäytyessään räjäyttäneet linnakeen, mutta suomalaiset kunnostivat sitä jonkin verran, eli 1919 se lienee ollut jonkinlaisessa taistelukunnossa.

Kysymyksessä oli suomalaisten kunnostama Inon linnakkeen 12 tuumainen Obuhof.
Vuosi kaipaa tarkennusta.
Mistä tuotiin venäläisten pois viemälle tykin lukolle korvaaja.

Olisiko sitten ollut 1920. En osaa sanoa, mistä korvaava lukko tuotiin. Kuivasaari?

Vuosi kaipaa tarkennusta.

Suomenlinnan merialueelle asennettiin ensimmäiset 12 tuumaiset rannikkotykit vasta 30-luvulla.

Itsenäisyyden alkuvuosina Suomessa oli ainoastaan neljä käyttökuntoista 305mm:n Obuhofia, mutta missä.

 

[Hejsan]

Örö?

 

[baikal]

Ino.

 

[Hejsan]

Mäkiluoto?

 

[noska]

Jaah katosi sitten eka vastausyritys johonkin bittiavaruuteen.

Itsenäistymisen yhteydessä jäi Suomeen 9 tykkiä joista 4 käyttökuntoisena, joten mikäli tuo veikkaus 20-luvun taitteesta on likimainkaan oikea, ja koska Naissarresta ja Aegnasta tuskin saatiin lukkoja, niin arvaan että keskeneräiseltä rakennustyömaalta eli Munkkiniemen patterille varatuista tykeistä saatiin lukot.
Jos taas ajankohta osuu 40-luvulle, niin on kaksi vaihtoehtoa, motista napatut rautatietykit tai taistelulaiva General Alekseevista Ranskan ja Saksan kautta.

 

[Vanha veteraani]

Kysymyksessä oli Inon linnake.
Vuosi 1918.
Uudet lukot haettiin Örön linnakkeelta.

Bodyguard jatkaa.

 

[Bodyguard]

Kysymyksessä oli Inon linnake.
Vuosi 1918.
Uudet lukot haettiin Örön linnakkeelta.

Bodyguard jatkaa.

Kiitos. Nyt ei hirveästi jaksa miettiä, joten pistetään tämmöinen helppo kyssäri.
Noita 305/52 tykkejä oli mm. Venäjän laivaston Gangut-lk:n taistelulaivoissa, jotka olivat käytössä myös IIMS.ssa. Itämerellä niitä oli 2, Marat ja Oktyabrskaya Revolutsija, jonka aiempi nimi oli Gangut. Mistä tuo nimi Gangut on peräisin?

 

[Heikkilä]

Kysymyksessä oli Inon linnake.
Vuosi 1918.
Uudet lukot haettiin Örön linnakkeelta.

Bodyguard jatkaa.

Kiitos. Nyt ei hirveästi jaksa miettiä, joten pistetään tämmöinen helppo kyssäri.
Noita 305/52 tykkejä oli mm. Venäjän laivaston Gangut-lk:n taistelulaivoissa, jotka olivat käytössä myös IIMS.ssa. Itämerellä niitä oli 2, Marat ja Oktyabrskaya Revolutsija, jonka aiempi nimi oli Gangut. Mistä tuo nimi Gangut on peräisin?

Hanko

 

[Bodyguard]

Kysymyksessä oli Inon linnake.
Vuosi 1918.
Uudet lukot haettiin Örön linnakkeelta.

Bodyguard jatkaa.

Kiitos. Nyt ei hirveästi jaksa miettiä, joten pistetään tämmöinen helppo kyssäri.
Noita 305/52 tykkejä oli mm. Venäjän laivaston Gangut-lk:n taistelulaivoissa, jotka olivat käytössä myös IIMS.ssa. Itämerellä niitä oli 2, Marat ja Oktyabrskaya Revolutsija, jonka aiempi nimi oli Gangut. Mistä tuo nimi Gangut on peräisin?

Hanko

Aletaanpas viilaamaan, eli tarkemmin?

 

[Heikkilä]

Kysymyksessä oli Inon linnake.
Vuosi 1918.
Uudet lukot haettiin Örön linnakkeelta.

Bodyguard jatkaa.

Kiitos. Nyt ei hirveästi jaksa miettiä, joten pistetään tämmöinen helppo kyssäri.
Noita 305/52 tykkejä oli mm. Venäjän laivaston Gangut-lk:n taistelulaivoissa, jotka olivat käytössä myös IIMS.ssa. Itämerellä niitä oli 2, Marat ja Oktyabrskaya Revolutsija, jonka aiempi nimi oli Gangut. Mistä tuo nimi Gangut on peräisin?

Hanko

Aletaanpas viilaamaan, eli tarkemmin?

Hankoniemi eli Hangö udd vääntyy ruotsista venäjäksi muotoon Гангут eli Gangut latinalaisin aakkosin. Läntisten lainasanojen H:sta tulee G (Hitler - Gitler, Helmut - Gelmut) ja öötä ei kyrillisissä kirjaimissa ole. Liudennusten takia kyrillinen t on joissakin paikoissa aika samankuuloinen kuin latinalainen d.