Kysymys- ja vastaustopiikki

MiG-21 F-13 -HÄVITTÄJÄHANKE VUONNA 1963


3ccee3775915259465804a5d6f116d9f.jpg


Suomen sotilaspoliittiseen asemaan vaikuttivat suurvaltojen ristiriidat, ja vuonna 1961 suurpoliittinen tilanne Euroopassa oli muutenkin kiristynyt19. Tilanne johti lopulta noottikriisiin, kun Suomi sai Neuvostoliitolta nootin 30.10.196120. Noottikriisin jälkeen keskustelu hävittäjähankinnan ympärillä muutti kokonaan sävyään

 
Olisiko alueellisen puolustusdotkrtiinin kehittäminen ja siihen siirtyminen, sekä rahoituksen raamien ja poliittisen sitoutumisen hakeminen siirtymällä parlamentaarisiin puolustuskomiteoihin ?
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Olisiko alueellisen puolustusdotkrtiinin kehittäminen ja siihen siirtyminen, sekä rahoituksen raamien ja poliittisen sitoutumisen hakeminen siirtymällä parlamentaarisiin puolustuskomiteoihin ?
Klikkaa laajentaaksesi...
Edelleen kierrellään. Yksi vastaus nitoisi jo tulleet nätisti yhteen, lisäksi siinä on spesifi teknologia-aspekti joka vielä mainitsematta...
 
Pandahki kirjoitti:
Sitten kysymykseen: Noottikriisi laukaisi yhden erittäin tärkeän puolustuksellisen kehitysprojektin Suomessa. Mikä tämä oli?
Klikkaa laajentaaksesi...
Hmm.. kokeillaanpa vielä, tosin en menisi vannomaan että Noottikriisi oli itsessään alulle paneva voima, mutta oli sillä ainakin tarvetta korostava vaikutus kaukovalvontatutkien hankkimisessa.
Powers tuli Vappuna -60 alas U2:n kanssa ja tilanne Berliinissä kiristyi, Kuubassa oli pientä hässäkkää, Turkkiin tuli ohjuksia - sekä Urho Kekkosen kokema ahdistus Honkaliiton vaarantaessa hänen jatkokautensa. Ilmavalvonta kuitenkin vuosi kuin seula sinivalkoisella taivaalla kun VRRVI/VRRVY -tutkat kykenivät valvomaan hieman toistakymmentä kilometriä korkealle. Eikä minkäänlaista keppiä ei ollut olemassa, jolla olisi saanut edes U2:ta maltillisemalla korkeudella lenteleviä ilmailijoita hätisteltyä pois.

Noottikriisi kuitenkin taatusti avitti aukomaan kukkaron nyörejä ja mahdollisesti myös kierolla tavalla soi poliittisen mahdollisuuden ostaa Marconin kaukovalvontakalustoa. Mutta toki PV:n komentaja oli tehnyt jo 1.7.-60 päätöksen kolmen alueellisen johtokeskuksen perustamisesta ja kaukovalvontatutkien hankkimisesta. Valtioneuvostokin myönsi varat ennen toukokuussa -61, ja siis selvästi ennen Noottikriisiä (lokakuun loppu -61).

Joten - ei mikään maailman paraus vastausehdotus.

Mutta enivei; MiG-21F kalusto ja uudet johtokeskukset, kaukovalvontatutkat ja muukin kalusto nosti 60-luvulla Suomen kykyä puolustaa aluettaan suorastaan dramaattisesti.
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Mutta enivei; MiG-21F kalusto ja uudet johtokeskukset, kaukovalvontatutkat ja muukin kalusto nosti 60-luvulla Suomen kykyä puolustaa aluettaan suorastaan dramaattisesti:unsure::unsure::unsure:.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lento koulutus ohjelman laatiminen vei 14 vuotta.


Rahojen puutteen vuoksi lentotunnit vähenivät 1200h vuosi,
1960 luvulla. Ollen jopa 5h kuukaudessa konetta kohti.
MIG koneen perus koulutus sisälsi 65 lentotuntia ja kesti 1,5-2 vuotta.

Esim Karjalanlennostossa oli 1967 lentotuntikiintiö 1080h MIG-21 F13 ja MIG-21U koneille (58/h ohjaaja).
Vuonna 1971 kiintiö oli 900h ja vuonna 1973 vain 640h.:facepalm:
 
Pandahki kirjoitti:
Sitten kysymykseen: Noottikriisi laukaisi yhden erittäin tärkeän puolustuksellisen kehitysprojektin Suomessa. Mikä tämä oli?
Klikkaa laajentaaksesi...

Lentokoneiden varalaskupaikat eli maantietukikohdat?
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Hmm.. kokeillaanpa vielä, tosin en menisi vannomaan että Noottikriisi oli itsessään alulle paneva voima, mutta oli sillä ainakin tarvetta korostava vaikutus kaukovalvontatutkien hankkimisessa.
Powers tuli Vappuna -60 alas U2:n kanssa ja tilanne Berliinissä kiristyi, Kuubassa oli pientä hässäkkää, Turkkiin tuli ohjuksia - sekä Urho Kekkosen kokema ahdistus Honkaliiton vaarantaessa hänen jatkokautensa. Ilmavalvonta kuitenkin vuosi kuin seula sinivalkoisella taivaalla kun VRRVI/VRRVY -tutkat kykenivät valvomaan hieman toistakymmentä kilometriä korkealle. Eikä minkäänlaista keppiä ei ollut olemassa, jolla olisi saanut edes U2:ta maltillisemalla korkeudella lenteleviä ilmailijoita hätisteltyä pois.

Noottikriisi kuitenkin taatusti avitti aukomaan kukkaron nyörejä ja mahdollisesti myös kierolla tavalla soi poliittisen mahdollisuuden ostaa Marconin kaukovalvontakalustoa. Mutta toki PV:n komentaja oli tehnyt jo 1.7.-60 päätöksen kolmen alueellisen johtokeskuksen perustamisesta ja kaukovalvontatutkien hankkimisesta. Valtioneuvostokin myönsi varat ennen toukokuussa -61, ja siis selvästi ennen Noottikriisiä (lokakuun loppu -61).

Joten - ei mikään maailman paraus vastausehdotus.

Mutta enivei; MiG-21F kalusto ja uudet johtokeskukset, kaukovalvontatutkat ja muukin kalusto nosti 60-luvulla Suomen kykyä puolustaa aluettaan suorastaan dramaattisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyväksytään tämä vastaus. Noottikriisin varsinainen nootti syksyllä 1961 oli koko 50-luvun loppupuolella alkaneen ulkopoliittisen kehityksen huipentuma, jossa Neuvostoliitto yritti saada lentotukikohtaa Suomeen suojatakseen pohjoista ilmakäytävää Länsi-Saksaan sijoitetuilta NATOn pommittajilta ja vakoilukoneilta. Suomi oli jo 50-luvulla linjannut ettei tukikohdan perustaminen kotimaahan olisi mahdollista minkään ulkoisen valtion osalta, ja täten uskottavan ilmavalvonnan ja -puolustuksen järjestämisestä tuli korkeimman prioriteetin asia.

Näin suurvaltojen diplomaattinen nokittelu mahdollisti Suomen integroidun ilmapuolustuksen järjestämisen, jonka kulmakiviä olivat aluevalvontakeskusten perustaminen, kaukovalvontatutkan hankinta lännestä (Marconi SR-1030) sekä uudet, tehokkaat torjuntahävittäjät idästä (Mig 21). Noottikriisi antoi loistavan poliittisen tekosyyn hoitaa tämä kehitys kunnialla maaliin ja mahdollisti sen aikaisen uusimman, parhaimman kaluston hankinnan. On huomattavaa että Suomi tosiaan oli ensimmäinen ei-kommunisti maa joka sai Mig 21sen, vain 4 vuotta ensilennostaan.
 
Ohoh, sokea kana näyttää löytäneen jyvän.
Harmillisesti mulla on sen verran härdeliä seuraavan vuorokauden aikana, että en usko kykeneväni operoimaan tarpeellisen tehokkaasti täällä.
Ja siis luovun kysymysvuorostani tällä kertaa. (ikäänkuin yhteisen hyvän nimissä :rolleyes: )
 
Ottoville kirjoitti:
Lento koulutus ohjelman laatiminen vei 14 vuotta.


Rahojen puutteen vuoksi lentotunnit vähenivät 1200h vuosi,
1960 luvulla. Ollen jopa 5h kuukaudessa konetta kohti.
MIG koneen perus koulutus sisälsi 65 lentotuntia ja kesti 1,5-2 vuotta.

Esim Karjalanlennostossa oli 1967 lentotuntikiintiö 1080h MIG-21 F13 ja MIG-21U koneille (58/h ohjaaja).
Vuonna 1971 kiintiö oli 900h ja vuonna 1973 vain 640h.:facepalm:
Klikkaa laajentaaksesi...
Olisiko sulla tuosta laittaa tänne jotain lisää, lähdettä, artikkelia tms. ? On kiinnostavaa dataa.
Tuosta jää ainakin näin alkajaisiksi miettimään että mikä oli lähtötaso ja muu suorituskyky (ilman 21F:iä) - millä koneilla ja tunneilla vertailuarvo olisi ollut 1200h enemmän vuodessa.

Vampiret poistui (?) 60-luvun puolivälissä ja suihkuhävittäjinä toimi Gnatit, suunnilleen kymmenkunta. Rahaa taisi olla vähän jopa tällä vanhemmalla kalustolla lentämiseen.
 
Ottoville kirjoitti:
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuossa yllä on.

Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Olisiko sulla tuosta laittaa tänne jotain lisää, lähdettä, artikkelia tms. ? On kiinnostavaa dataa.
Tuosta jää ainakin näin alkajaisiksi miettimään että mikä oli lähtötaso ja muu suorituskyky (ilman 21F:iä) - millä koneilla ja tunneilla vertailuarvo olisi ollut 1200h enemmän vuodessa.

Vampiret poistui (?) 60-luvun puolivälissä ja suihkuhävittäjinä toimi Gnatit, suunnilleen kymmenkunta. Rahaa taisi olla vähän jopa tällä vanhemmalla kalustolla lentämiseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja tässä sama uudestaan.
 

Liitteet

  • KAJAVA_TJ.pdf
    155 KB · Luettu: 4
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Ohoh, sokea kana näyttää löytäneen jyvän.
Harmillisesti mulla on sen verran härdeliä seuraavan vuorokauden aikana, että en usko kykeneväni operoimaan tarpeellisen tehokkaasti täällä.
Ja siis luovun kysymysvuorostani tällä kertaa. (ikäänkuin yhteisen hyvän nimissä :rolleyes: )
Klikkaa laajentaaksesi...
Vuoro vapaa? Pistetään nopee arvoitus.
Mikä ase, mikä sota, mikä maa asialla.

Kemiallinen reaktio yhdistettynä biologiseen organismiin. Ei lopulta käytetty, koska aseita hallussa pitäneet eivät uskaltautuneet enään vihollisen kantamalle, jota asejärjestelmän toimittaminen kohteisiinsa olisi vaatinut.
 
Saattoi olla hyvinkin maailman ensimmäinen maaliin hakeutuva asejärjestelmä. Tosin hakupäätä ei pystynyt ohjelmoimaan.
 
Leaderwolf kirjoitti:
Kemiallinen reaktio yhdistettynä biologiseen organismiin. Ei lopulta käytetty, koska aseita hallussa pitäneet eivät uskaltautuneet enään vihollisen kantamalle, jota asejärjestelmän toimittaminen kohteisiinsa olisi vaatinut.
Klikkaa laajentaaksesi...
Leaderwolf kirjoitti:
Hyviä veikkauksia mutta ei. Jenkeillä ei ollut osaa tässä, eikä ole kyse kummastakaan maailmansodasta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Leaderwolf kirjoitti:
Sotaan osallistui alus, jolle vihollinen antoi nimeksi "Devils ship"
Klikkaa laajentaaksesi...
Rikon kaikkia vinkkejä vastaan, mutta listataan tänne silti yksi historian anekdootti eli venäläisten pommikoirat toisessa maailmansodassa. Koirat koulutettiin menemään tankkien alle, jolloin niiden kantama räjähdevyö olisi räjäytetty. Myöhemmin siirryttiin käyttämään automaattisesti räjähtäviä (magneettiin reagoivia?) sytyttimiä. Eihän näistä mitään tullut, mutta historiallinen alaviite tämäkin. :camo:
 
Panssari Salama kirjoitti:
Rikon kaikkia vinkkejä vastaan, mutta listataan tänne silti yksi historian anekdootti eli venäläisten pommikoirat toisessa maailmansodassa. Koirat koulutettiin menemään tankkien alle, jolloin niiden kantama räjähdevyö olisi räjäytetty. Myöhemmin siirryttiin käyttämään automaattisesti räjähtäviä (magneettiin reagoivia?) sytyttimiä. Eihän näistä mitään tullut, mutta historiallinen alaviite tämäkin. :camo:
Klikkaa laajentaaksesi...
Hakemaani kappaletta historiassa voisi myös kuvailla historialliseksi alaviitteeksi, josta ei lopulta tullut mitään, ja kun tietää mistä on kyse, ei se epäonnistuminen ole kovin suuri yllätyskään :D Tosin, idea itsessäänhän olisi jopa saattanut toimia, jos siis sotilaat olisivat yhä uskaltautuneet tulivoimaltaan ylivoimaisen vihollisen kantamalle, toimittamaan omat aseensa.

Vihje. Tämä "hakeutuva" ammus, sen oli tarkoitus ensin osua kohteeseensa ballistisen lentoradan päätteeksi, ja vasta laskeuduttuaan hakeutua vihollisalusten arimpiin kohteisiin aiheuttamaan suurempaa tuhoa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top